Kotikaupunkipolut Aurinkolahti 5 Revellin kortteli

5 Revellin kortteli

 

Maineikkaat arkkitehdit Viljo Revell ja Heikki Castrén suunnittelivat suurkorttelin kallioisen Mallasmäen ympärille. Kortteliin sisältyvät Säästömaston 1966–67 valmistuneet kuusi pistetaloa, Säästöpoijun lamellikerrostalo Vuosaarentien varressa, Porslahdentiellä rivitaloyhtiö Säästökeula sekä vuonna 2003 purettu Eteläinen ostokeskus.

 

 

 

 

 

 

 


Porslahden ratsutila sijaitsi Porslahdentien mutkassa, Säästökeulan rivitalojen kohdalla. Porslahden ratsutila mainitaan jo 1500-luvun asiakirjoissa. Itse nimi lienee hämäläisperäisenä vielä varhaisempaa perua rautakauden viimeisiltä vuosisadoilta. Tila jaettiin 1870-luvulla suurten nälkävuosien jälkeen. Perinnönjaossa suurin osa maista liitettiin Nordsjön kartanoon ja lopuista muodostettiin Marielundin tila. Vuonna 1910 sekin liitettiin pääkartanoon. 
Säästömasto toteutettiin kolmen muun yhtiön – Säästölammen, Säästösaaren ja Säästöparin tapaan hartiapankilla. Hanke oli vaativa ja uhkarohkea, ja sen kerrotaan nostattaneen hiukset pystyyn arkkitehtitoimistossakin. Talot eivät olleet helppoja kokemattomille rakentajille, mutta ammattitaitoisen työnjohtajan opastuksella rakentaminen onnistui.
Yhtiön pysäköinti on järjestetty suuren betonikannen alle. Kansiratkaisun ideana oli erottaa jalankulku ja autoliikenne. Tuohon aikaan ajateltiin, että betoni kestää ikuisesti, eikä sen voimakkaaseen rapistumiseen osattu varautua. Punakiventien ylittävä silta ostoskeskukseen sen sijaan jäi toteuttamatta. 
Kahdeksankerroksinen Säästöpoiju on keskeinen vanhan Vuosaaren maamerkki. Sen alakerrassa on tiloja pienille myymälöille tai erikoisliikkeille. 
Yhdentoista puoliatrium-tyyppisen rivitalon Säästökeula on Säästöfasaanin ja Säästölokin tapaan niitä Asuntosäästäjien rivitalokohteita, joita ei ole rakennettu hartiapankilla.

Viljo Revell (1910–64)

Vaasalaissyntyinen Viljo Revell (1910–64) valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1937. Jo opiskeluaikoinaan hän sai nimeä suunnittelemalla virtaviivaisen Lasipalatsin yhdessä Niilo Kokon ja Heimo Riihimäen kanssa. Revell oli betonirakentamisen uranuurtaja. Vuosina 1942–44 Revell toimi Suomen Arkkitehtiliiton jälleenrakennustoimiston johtajana. Tapiolan symboliksi ovat nousseet Revellin Taskumateiksi kutsutut kerrostalot. Ehkä onneksi keskeneräiseksi jääneen Helsingin City-korttelin Makkaratalo on niin ikään tunnusomaista Revelliä, joskin rakennuksen kuuluisa ajoramppi toteutettiin poiketen hänen luonnoksistaan. 
Maailmanmaineeseen Revell nousi 1958 voitettuaan työryhmineen Toronton kaupungintalon arkkitehtuurikilpailun 520 ehdotuksen joukosta. Voitto vei miehen mennessään: Revell muutti perheineen Kanadaan, jossa hän joutui kamppailemaan hankkeen läpiviemiseksi poliittisista kähminnöistä, viivytyksistä ja kompromisseista huolimatta. 
Viimeinen kuva Viljo Revellistä on Toronton työmaalta. Hän kuoli Helsingissä ehtimättä nähdä suurtyötään valmiina. Vuosaaren suurkorttelin suunnitelmat hänen toimistonsa laati alun perin Sasekalle, joka möi tontin suunnitelmineen Asuntosäästäjille.

Kuvat Karttatoimisto (ilmakuva) ja Siku Jyrkänne

Linkit: Viljo Revellin arkkitehtiesittely | Didrichsenmuseum