Kotikaupunkipolut Kallahti 10 Saseka

10 Saseka

Saseka ja Lohjan Kalkki ostivat Nordsjön kartanon ja laajat hiekkamaat 1937. Tehtaiden pääomistaja oli tuolloin vuorineuvos Petter Forsström, lempinimeltään Kalkki-Petteri. 

Saseka (”santa, sementti, kalkki”) teki hiekkatiiliä ja Siporex-kevytbetoniharkkoja. Vuosaaressa oli kaikki, mitä tehdas tarvitsi: valtavat hiekkaesiintymät. Sasekan toiminta loppui joulukuussa 1978.


Tiilitehtaan sijoittaminen meren läheisyyteen helpotti tuotteiden kuljetuksia ja mullisti rauhallisen huvilayhdyskunnan elämän. Työvoimaa tehdasalueen rakentamiseen tuli Vuosaaresta ja koko Etelä-Suomesta. Osa jäi yhtiön palvelukseen pysyvästi sulautuen valmiiksi kaksikieliseen kantaväestöön.
Sasekan kemisti Lennart Forsén kehitti yhdessä ruotsalaisen kollegansa Ivar Eklundin kanssa uudenlaisen höyrykarkaistun kevytbetonin, siporexin. Se on edelleenkin monikäyttöinen rakennusmateriaali. 
Yritys menestyi hyvin. Se piti myös huolta työntekijöistään vanhan ajan tyyliin: rakennettiin asunnot ja järjestettiin palvelut sekä vapaa-ajan toiminnat. Vuonna 1947 rakennetusta ruokalasta tuli koko kylän toiminnallinen keskus, jossa pidettiin juhlia ja kokouksia. Ruokalassa perustettiin nuorisoseura, marttayhdistys ja kuoro sekä VPK.
Marttayhdistyksen vuotuiset lastenjuhlat olivat 50- ja 60-luvuilla suuria tapauksia. Vuosaaressa asunut näyttelijäpari Irma Seikkula ja Toivo Mäkelä ohjasi joka vuosi hienon satunäytelmän.
Tehdastoiminta aiheutti myös melua ja saasteita. 1940-luvun lopulla alkoivat vanhat huvila-asukkaat muuttaa pois alueelta. Tehtaan väkimäärä sen sijaan kasvoi: 1949 Sasekan alueella oli jo 700 asukasta. 
Tehtaan johto oli alusta saakka aktiivinen myös Helsingin kaupunkisuunnittelussa. Yhtiö teetti 1942 Vuosaareen rakennuskaavan, mutta se ei toteutunut. Monenlaisia suunnitelmia pikaraitioteineen ja suursatamineen tehtiin vuosien varrella. 
Työikäisen väestön äkillinen maaltamuutto ja pääkaupungin paheneva asuntokurjuus pakottivat päättäjät toimenpiteisiin. 1963 alkoi massiivinen uudisrakentaminen Vuosaaren keskiosiin Sasekan maille. Kaupunki osti loputkin tehtaan alueet laajoine hiekkakuoppineen 1975. Sasekan toiminta loppui joulukuussa 1978. Kaupunkisuunnittelijoille jäi vapaat kädet suunnitella Etelä-Vuosaarta.


Nykyinen Saseka-talo on ainoa tehtaasta jäljelle jäänyt rakennus. Se palvelee nyt lähiympäristön asuntoyhtiöiden omistamana toimintakeskuksena, jonka suojissa on monipuolista taide- ja harrastustoimintaa sekä liikunnan ja hyvän olon palveluja. Talosta voi vuokrata sali- ja kokoustilaa sekä saunan.

Nykyiset kuvat Vesa Jakkula

Historiakuva Grünberg, Oy Saseka Ab:n tehdas, 1958

Lähde: Pertti Lampi: Helsingin Vuosaari – Nordsjö

Linkit: Saseka

Sasekan tehdas kukoistuksensa aikaan 1958, ilmakuva Pietinen.