Kotikaupunkipolut Kallahti 22 Kallahden aluesuunnittelu

22 Kallahden aluesuunnittelu

Kallahtea on rakennettu koko 1990-luku. Sen kortteleissa näkyy paluu kaupunkisuunnittelun perinteisiin ideaaleihin. Haluttiin taas perinteistä kaupunkitilaa: selkeitä rakennuksien rajaamia katuja ja aukioita sekä kantakaupunkimaisia korttelipihoja. Kallahti on myös tiiviimpi kuin Meri-Rastila, joka suunniteltiin hieman aiemmin, ilman varmuutta metron tulosta. 

Kilometrin säteellä metroasemasta rakennustehokkuus kasvaakin aidoksi tytärkaupungiksi: hyvät yhteydet mahdollistavat enemmän asukkaita, jolloin alueelle saadaan myös paremmat palvelut. Asukkaita alueella on runsaat 7 000.
Suomen asuntotuotannossa tapahtui muutos 1970-luvulta alkaen, kun ns. metsälähiöiden huonot puolet alkoivat paljastua. Nyt haluttiin tiiviimpää kaupunkia mielellään raideliikenteen varteen. Samalla painopiste siirtyi vuokra-asuntotuotantoon, jota tuki Valtion asuntorahasto. Kaupungin suunnitelmat Rastilassa, Kallahdessa ja Mustalahdessa kuitenkin viivästyivät valitusten vuoksi. 1980-luvulla koko Vuosaareen valmistui vain noin 1 000 uutta asuntoa. Asukasluku oli vuosikymmenen puolivälissä 14 000.
Pian kaupunki alkoi taas suunnitella Vuosaareen kymmenientuhansien asukkaiden lisärakentamista: puhuttiin jopa 55 000 asukkaasta. Tästä tietysti kauhistuttiin, ja välittömästi nousi kansanliike Vuosaari-Seuran johdolla. Laadittiin vastasuunnitelmia, joissa oli pienimmillään vain pari–kolmetuhatta uutta asukasta. Vuonna 1990 perustettiin Pelastetaan Vuosaari! -kansalaisliike, joka keräsi 15 500 nimeä vetoomukseensa. Se kärsi tappion satama-asiassa, mutta yhdessä Paulig Oy:n kanssa voitettiin asukasmäärässä: uudet suunnitelmat tehtiin vain 40 000 asukkaan pohjalta, ja niihin sisältyi metro sekä kunnollinen aluekeskus.
Jatkosuunnittelua tehtiin yhteistyössä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa. Aktiivisuus oli johtanut pidemmälle kuin koskaan: asukkaat olivat päässeet Helsingissä ensi kertaa osapuolena mukaan suunnitteluprosessiin. Itse Kallahti rakennettiin suunnittelukilpailun voittaneen Raimo Teränteen ehdotuksen (1987) mukaisesti. Sitä ei enää juurikaan vastustettu, koska paikalla olivat aiemmin Sasekan tiilitehtaat ja hiekkakuopat. Maisemat olivat karut: montuilla kuvattiin ainakin 1957 Pekka ja Pätkä Suezilla ja vuonna 1962 Villi Pohjola -elokuvaa.

Linkit: www.vuosaari.fi

Ilmakuva Mikko Pesola