Kotikaupunkipolut Keski-Vuosaari 2 Ilveskorvenpuisto ja Kangaslampi

2 Ilveskorvenpuisto ja Kangaslampi

Ilveskorvenpuisto on saanut nimensä Vuosaaren rakentamisen primus motorin, maisteri Martti Ilveskorven (1908–73) mukaan. Kolmisenkymmentä vuotta vanha puisto on vihreä keidas asutuksen keskellä. Puistossa on pienille ja isoille lapsille omat leikkialueensa. Puiston keskellä on pyöreähkö Kangaslampi, jota ympäröi kävelytie. Lammelle on rakennettu kaksi puulaituria. Puistoa koristavat kiviveistokset ja kasvikunnan kaunottaret: hortensiat, perennat, vesikasvit sekä komeat lehtikuuset, terijoensalavat. Kangaslammen eteläpuolelle on palautettu pieni suoalue. Puiston pinta-ala on 2,6 hehtaaria.


Puistossa tehtiin 1998 perusparannus osana Vuosaaren lähiöprojektia 1996–99. Laaja hanke suunniteltiin kaupungin, vuosaarelaisten järjestöjen sekä lähiöarkkitehti Mikko Tainion yhteistyönä. Onnistunut lopputulos on palkittu julkisilla tunnustuksilla. 
Aikaisemmin Kangaslammenpuistona tunnettu puisto nimitettiin 1980-luvun alussa Ilveskorvenpuistoksi, Asuntosäästäjät ry:n perustajan Martti Ilveskorven mukaan. 
Peruskorjauksen yhteydessä puistoon pystytettiin puinen ilvesveistos ja vuosaarelaiseen kiveen kiinnitettiin Martti Ilveskorven muistolaatta. Puistoa koristavat myös kuvanveistäjä Olli Salon ajattomat graniitti- ja spektroliittiveistokset Putkisto I–II ja Propelli I–II. Puistossa kasvaa mm. korpikaislaa, osmankäämiä, rohtoraunioyrttiä, litulaukkaa ja keltamoa. Puustoon kuuluvat terva- ja harmaaleppä, suomen- ja ruotsinpihlaja sekä terijoensalava.

Kuvat Matti Kanerva

Linkit: Lähiöprojekti | Ilveskorvenpuisto

Ks. tietolaatikko: Asuntosäästäjät

- - -

Kangaslampi

Keskellä Ilveskorvenpuistoa sijaitseva Kangaslampi oli alunperin suolampi, jonka vaarallisista silmäkkeistä varoiteltiin lapsia vielä sotien jälkeen. 1960-luvulla lampi perattiin ja muokattiin virkistyskäyttöön. Pohjois-Vuosaaren keitaaseen istutettiin välillä jopa lohia. 
Tarina kertoo, että lammella on oma kummitus, Lammenneito. Torolf Lasseniuksen kirjan Elämää Vuosaaren Kallahdessa mukaan Lammenneito houkuttelee miehiä luokseen. Sille tielleen jäivät ne, jotka antoivat kauniin Lammenneidon houkutella itsensä.


”Meillä veljeksillä oli tapana juosta kauniina kesäiltoina lammelle ja takaisin. Vaatetuksena oli useimmiten lyhyet uimahousut. Yhdellä reissulla näimme tutun eukon lammen lähellä. Ohitimme eukon takaa hänen näkemättään, ja riensimme toista tietä kotiin.
Kotona vaihdoimme vaatteet. Kun järkyttynyt eukko ehti meille kotiin asti, hän kertoi nähneensä kaksi Lammenneitoa ja siihen uskoon eukko jäi.”
Kaupunkitarinoita liikkuu myös siitä, mitä kaikkea roinaa pohjasta löytyi lammen peruspuhdistuksen yhteydessä. Joku kertoi traktorista, toinen autonromusta, puukengistä, viinapulloista ja työkaluista.
Kangaslampea kunnostettiin viimeksi 1998 Ilveskorvenpuiston uudistuksen yhteydessä. Sillä on vakinainen lintukanta ja myös laulujoutsenet vierailevat lammella muuttomatkoillaan. Yöllä voi nähdä vesisiippojen saalistavan veden pinnan tuntumassa. Puiden latvojen tasalla voi taas nähdä saalistuslennoillaan pohjanlepakoita, joista on useita havaintoja muualtakin Vuosaaresta. Jäänteenä alkuperäisestä kasvaa lammen luona edelleen joitakin suokasveja kuten suopursua. 
Helsingissä harvinaiset pikkukarpalo ja suokukka sen sijaan ovat hävinneet. Lammen eteläpuolella on kostea painanne, josta on patoamalla ja lievästi maanpintaa käsittelemällä tehty suoalue. Suo tarjoaa mielenkiintoisen seurantakohteen puistojen käyttäjille ja koulujen biologian opetukselle. Suolta on johdettu vehreä ”viidakkopuro” lampeen. Puron padolla voidaan säädellä suon vesitilannetta. Kangaslammelle on sijoitettu kaksi kaiteilla varustettua laituria, jotka on tarkoitettu etupäässä virkistykseen.

Yläkuva Matti Kanerva ja alakuva Matti Pöhö