Kotikaupunkipolut Keski-Vuosaari 4 Broändan purolaakso

4 Broändan purolaakso

Viimeisimmän jääkauden jälkeen Broändan purolaaksossakin lainehti avovesi, kunnes Vuosaaren pääosat kohosivat merestä maankuoren oikenemisen myötä ajanlaskumme alun vaiheilla. Porvarinlahteen säilyi kuitenkin vesiyhteys, jota käyttivät ensin 700-luvulta friisiläiset kauppiaat ja sitten vuosina 800–1050 viikingit suojaisena reittinä idänretkillään, jotka ulottuivat kauas Bysanttiin saakka.

Vasta 1600-luvulla salmi kuivui maankohoamisen jatkuessa. Sen jäänne Broändan puro saa alkunsa Mustavuorelta ja yhtyy hieman alempana Mellunkylän puroon, joka laskee Vartiokylänlahteen. Paikannimi Broända (sillanpää) viittaa siltaan, joka on ollut tällä paikalla ainakin jo vuoden 1651 kartassa. Sitä ennen on mahdollisesti ollut käytössä jonkinlainen lauttayhteys. Toinen silta oli pohjoisempana Nybondasin paikkeilla. Tie kulki Viikin kautta Helsingin pitäjän keskukseen Malmille. Kaupunkiin mentäessä piti kiertää Vanhankaupunginlahden ympäri aina 1930-luvun puoliväliin saakka, jolloin uusi Porvoontie rakennettiin Herttoniemen ja Kulosaaren kautta.
Puroa pitkin kulkee edelleen kaupunginosan raja: toinen puoli kuuluu Vartiokylään ja Mellunkylään. Puron lähellä on vedenottamon lisäksi joitakin lähteitä. Molemmin puolin kasvaa kaunista kosteaa tervaleppälehtoa. Aluskasvillisuudessa ovat vallitsevina mesiangervo, korpikastikka, korpikaisla ja suo-orvokki. Broändan puron tuntumassa on säilynyt lähes yhtenäinen vyöhyke luonnontilaista ympäristöä. Se on merkittävä ekokäytävä eli kasvien ja eläinten leviämis- ja kulkuväylä.
Viereisessä Tankomäessä on osittain tuhoutunut pronssikautinen hauta sekä hiekkakuoppia ja ikivanhoja pihapiirejä. Uudempi päärakennus on vuodelta 1919. Mäen takana Fallpakassa on viljelypalstoja, joita Vuosaari-Seura vuokraa.
Muinaisruotsin sana nor tarkoittaa kapeaa salmea tai salmessa virtaavaa vettä. Näin koko saari sai salmesta nimen Norsö, josta myöhemmin vääntyi muoto Nordsjö.

Linkit: Kartta

Kuva Eliisa Munkki