Kotikaupunkipolut Tietolaatikot Helsingin maalinnoitus

Helsingin maalinnoitus

Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japanin-sodassa Tsushimassa 27–29.5.1905 päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi koko Suomenlahden kattavan linnoitusjärjestelmän. Vasta I maailmansodan puhkeaminen ja länsivaltojen valtavat sotalainat Venäjälle saivat vauhtia toimintaan.

Linnoitusjärjestelmään kuuluvan Helsingin maa- ja merilinnoituksen vallihautoja ja tuliasemia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen aina 15.3.1917 tapahtuneeseen vallankumoukseen saakka. Osa töistä jatkui vielä sen jälkeenkin. Linnoitus toteutettiin alan uusimpia oppeja ja tekniikkaa soveltaen: käytössä oli mm. langaton lennätin. Helsingin maa- ja merilinnoitus pystyi yhdessä Tallinnan merilinnoituksen kanssa sulkemaan tarvittaessa koko Suomenlahden ja siten estämään hyökkääjää etenemästä kohti Pietaria. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin ja meririntama Skatanniemeltä Miessaareen.


Mustavuorelle louhittiin taistelu- ja suoja-asemia, laaja ammusvarastoluolien verkosto sekä yhteysteitä. Valtavat linnoitustyöt mullistivat elämän Vuosaaressakin. Mukana oli suuri joukko suomalaisia, myös joitain Vuosaaren asukkaita, sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja ja pakkotyöläisiä, jotka tosin kotiutettiin vuonna 1916 häiriöiden ja suoranaisten rikosten vuoksi. Nämä hunguuseiksi kutsutut vieraat olivat epäilemättä hyvin eksoottinen näky Vuosaaressa vieraine tapoineen. He mm. osasivat käyttää ravinnokseen sammakoita, käärmeitä ja kastematoja. Suomalaisille vallityöläisille vuosaarelaiset möivät tutumpia elintarvikkeita sekä viinaa ja omatekoista kiljua.
Helsingin maa- ja merilinnoitus joutui taisteluun vain kerran, kun saksalainen Itämeren divisioona valtasi Helsingin punaisilta 1.1.–13.4.1918. Vuosaaren asemissa ei tällöin taisteltu, mutta ilmeisesti saksalaiset teloittivat Vuosaaressa asemiinsa jääneet venäläiset vartiomiehet. Linnoitus on rauhoitettu muinaismuisto. Mustavuoren tukikohdan alueelle suunnitellaan linnoituspuistoa.

Linkit: Viapori

Yläkuva Matti Kanerva, alakuva Martin Lodenius

Palaa kohteeseen Tykkipatteri.