Uutiset Tapahtumat Viikinkiajan laiva Sotka palaa päiväksi synnyinseudulleen

Viikinkiajan laiva Sotka palaa päiväksi synnyinseudulleen

Sotka saapuu 2017

Vuosaaren entisen telakan eli nykyisen sataman alueella rakennettu muinaisuisko Sotka saapuu itähelsinkiläisiin synnyinmaisemiinsa Varjagi-festivaalin aikana lauantaina 12. elokuuta. Varjagi-festivaalilla on myös paljon muuta kivaa ohjelmaa.

Lapurin hylky ja Sotka

Viikinkiajan laiva -yhdistys perustettiin vuonna 1997 päämääränään rakentaa uudelleen mahdollisimman aito viikinkiaikainen alus. Projektin alullepanija oli Dirk Schneider. Laivan piirustukset perustuivat meriarkeologi Harry Alopeuksen tekemiin Vironlahden Lapurinsalmesta vuonna 1976 löydetyn Lapurin hylyn rekonstruktiopiirustuksiin.

Lapurin hylky on yksi vanhimpia Suomen alueelta löytyneitä hylkylöytöjä. Aluksi hylyn otaksuttiin olevan peräisin viikinkiajalta – joka ajoittui Suomessa noin vuosiin 800–1050 – mutta myöhemmissä eri ajoitusmenetelmiä vertailevissa tutkimuksissa sen rakennusajankohdaksi on tulkittu 1200-luku. Hylystä löytyi reininmaalaista alkuperää oleva saviruukku, hiomakivi, kankaanpala, metallifragmentteja sekä viikinkilaivoille tyypillinen keularanka. Rakenteeltaan laiva edustaa viikinkiaikaista rakennusperinnettä.

Uuden laivan valmistamista Vuosaaressa sponsoroi rahallisesti Helsingin kulttuurikaupunkisäätiö ja tarvittava materiaali saatiin suureksi osin lahjoituksina metsänomistajilta ja yksityishenkilöiltä.

– Sotkan valmistus aloitettiin telakan viereisellä vedenottamolla, jossa sijaitsi yksi kaupungin rakennusosaston halleista. Halli jouduttiin projektin puolivälissä luovuttamaan kaupungin omille työhankkeille ja Sotka siirrettiin telakan alueella sijaitsevalle puurakenteiseen pieneen halliin, johon alus mahtui juuri ja juuri sisään, kertoo Kari Rauha Viikinkiajan laiva -yhdistyksestä.

Yhdistyksen toimisto sijaitsi ajankohtana Meri-Rastilassa. Dirk Schneiderin lisäksi veneenveistäjät Seppo Suhonen ja Jarno Valtonen olivat keskeisiä hahmoja rakennusvaiheessa. Muut rakentajat hakivat metsästä materiaalia ja auttoivat kaikin tavoin.

Muinaisesta esikuvastaan vuosaarelaislaivan erotti ainoastaan sen sahatut laudat. Aikoinaan laudat valmistettiin halkaisemalla tukit kiiloilla pituussuunnassa ja piiluamalla saadut sektorit sitten kirveellä laudoiksi. Lapurin hylystä poiketen laudoituksen materiaalina käytettiin saatavuussyistä kuusta tammen sijasta. Lautojen välit on täytetty eli rivetty tervatulla hamppuriveellä. Jälkikäteen riveystä on tiivistetty tarpeen mukaan kaatamalla lautojen saumoihin kuumaa tervaa. Yli kuusisataa rautaniittiä on taottu käsityönä aikakauden esikuvien mukaan.

Aluksen rakennustyöt kestivät noin kaksi vuotta. Toukokuussa vuonna 1999 koitti vihdoin suuri hetki, jolloin alukselle annettiin nimi Sotka – Kalevalan luomisrunossa olevan vesilinnun mukaan – ja se laskettiin virallisesti vesille Pikku-Kallahden rannassa.

Sotkan pituus on 12,5 metriä ja leveys 3,1 metriä. Sen syväys on 0,5 metriä ja kantavuus noin 3500 kg. Uiskon 7,5 metriä pitkä masto on kuusipuuta. Mastoon on kiinnitetty raakapuomi, johon purje on ripustettu. Purjeen malli on keskiaikainen, ollen siten hieman korkeampi ja kapeampi kuin viikinkiaikainen purje.

Muinaisuiskon köli on vain 11 senttimetriä korkea ja 8 metriä pitkä T-kirjaimen muotoinen. Kölissä on käytetty kuusen sydänpuuta. Keula ja peräranka ovat mäntypuuta pystyviistoliitettynä ja katajatapilla kiinnitettynä köliin. Liitos toimii eräänlaisena saranana mahdollistaen rungon joustavuuden.

Matalasta kölistä huolimatta Sotkalla pystyy luovimaan hyvinkin vastaiseen tuuleen aiheuttamatta kovin suurta sortoa ja matalan kölin ansiosta rantautuminen onnistuu lähes mihin vain lukuun ottamatta kaikkein kallioisimpia rantoja. Kovimmilta kolhuilta suojaamaan on kölin alle liitetty erillinen vaihdettava tamminen törmäyslista.

Nykyään Viikinkiajan laiva -yhdistyksen toiminnassa on keskeistä Sotkalla purjehdus sekä laivan ylläpito ja kunnostus. Purjehduskauden aikana ollaankin vesillä niin paljon kuin mahdollista ja yhdistys osallistuu useaan merelliseen ja historialliseen tapahtumaan eri puolilla Suomea. Sotkan kotisatama on nykyään Sipoon Skräddarbyn kylässä Joensuun tilalla lähellä Sibbesborgin keskiaikaista linnavuorta.

– Sotka vierailee nyt Varjagi- festivaalitapahtumassa ja yleisö pääsee tutustumaan Sotkaan ja sen miehistöön sekä Viikinkiajan laiva -yhdistykseen. Tapahtumassa Sotka esiintyy myös maihinnousunäytöksessä pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Harmaasusien kanssa, jatkaa Kari Rauha.

– Festivaalin jälkeen Sotka suuntaa keulansa kohti Viroa, Saarenmaalla sijaitsevaan Salmen pikkukaupunkiin, jossa järjestetään viikinkitapahtuma seuraavana viikonloppuna. Viikinkiajan laiva -yhdistys ja Harmaasudet toivottavat kaikki lähialueen asukkaat mukaan Varjagi-festivaaliin!

Tervetuloa 1000-luvun Itä-Helsinkiin

Varjagi-festivaalia vietetään Puotilan kartanon (Puotilantie 7) ja Puotilan uimarannan maisemissa lauantaina 12. elokuuta klo 15–20. Sotkaan voi tutustua uimarannalla. Viikinkien maihinnousunäytökset ovat klo 16 ja klo 19.

Muinaisuisko Sotkan lisäksi tapahtumassa on keskeisesti mukana viikinkiaikaista elämää havainnollisesti elävöittävä Harmaasudet, joka on pääkaupunkiseudulla toimiva liveroolipeli- ja historianelävöittämisyhdistys. Harmaasusien toiminta sisältää useita osa-alueita liittyen viikinkiaikaiseen elämään.

Erilaisiin muinaisiin kädentaitoihin tutustuminen on tärkeää jo varusteidenkin valmistamisen vuoksi ja taisteluharjoituksissa opitaan käsittelemään aikakauden aseita vanhaan tapaan. Kokemuksellisesti Harmaasusissa eläydytään menneeseen aikaan liveroolipelaamisen eli larppauksen kautta. Esiinnyttäessä erilaisissa historiatapahtumissa Suomessa ja ulkomailla Harmaasudet hyödyntää kaikkia näitä tietoja ja taitoja.

Varjagi-festivaalilla on myös viikinkihenkisiä askartelupajoja lapsille, käsityökauppiaita ym. Festivaalin järjestää Puotila-Seura yhdessä Vuosaari-Seuran, Puotilan kartanon, Harmaasusien, Viikinkiajan laiva -yhdistyksen sekä usean muun itähelsinkiläisen yhdistyksen kanssa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Kuva: Tiuku Talvela