Vuosaari-Seura Lausunnot ja kannanotot Lausunto yleiskaavan toteuttamisohjelmasta Vuosaaressa

Lausunto yleiskaavan toteuttamisohjelmasta Vuosaaressa

Helsingin uuden yleiskaavan käytännön toteuttamista jatkossa ohjaava yleiskaavan toteuttamisohjelma on nyt kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Ohjelmassa hahmotellaan yleiskaavan jatkosuunnittelun eli asemakaavoituksen ja muiden hankkeiden ajoittamista aina vuoteen 2050 asti.

Toteuttamisen aikataulutus on jaettu kolmeen aikakategoriaan: lähitulevaisuus (vaihe I), joka vastaa noin 15 ensimmäisen vuoden tarpeisiin ja käsittää vuosijaksot 2018–2035, keskipitkä aikajakso (vaihe II) vuosille 2030–2040 ja kaukaisempi tulevaisuus (vaihe III) vuodesta 2040 eteenpäin.

Käsitellessään ohjelman luonnosta joulukuussa 2016 lautakunta edellytti, että̈ hyväksyessään yleiskaavan toteuttamisohjelman luonnoksen, kaupunginvaltuuston yleiskaavakäsittelyssä hyväksymät ponnet tulee ottaa huomioon toteuttamisohjelman tarkentuessa. Lautakunta myös päätti, että̈ eri hankkeiden toteutusjärjestyksestä ja aikataulusta päätetään varsinaisesti vasta nyt ohjelman lopullisen päättämisen yhteydessä̈.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta keskittyvät tässä yhteisessä kannanotossaan nyt kommentoimaan ainoastaan ajankohtaisinta ja Vuosaaren osalta ongelmallista ensimmäisen vaiheen osuutta toteuttamisohjelmassa. Jatkossa kaupunginvaltuusto päivittää ohjelman sisältöä aina uuden valtuustokauden alkaessa.

Lähtökohdat

Ohjelmassa on ideoitu Puotilan ja Vuosaaren yhdistävä Puotilanrannan ja Rastilan merellinen aluekokonaisuus Vartiokylänlahden molemmin puolin. Kokonaisuus sisältää nykyisen Puotilan venesataman alueen sekä Rastilan kartanon ympäristön (nykyinen leirintäalue) sekä Meri-Rastilan länsirannan luontoalueen.

Helsingin merellisten alueiden kehittäminen on yksi uuden yleiskaavan painopisteitä ja kaupunki valmistelee parhaillaan myös erillistä merellisen Helsingin yleissuunnitelmaa. Toteuttamisohjelmassa (sivu 15) esitetään Rastilan keskusta ja länsiranta -nimisen kokonaisuuden rakentamiseen tähtäävää asemakaavoitusta aloitettavaksi kuitenkin jo vuonna 2019.

Meri-Rastilan länsiranta

Nykyisen Meri-Rastilan ulkoilualueen pohjoisosaan hyväksyttiin osayleiskaava vuonna 2013, jossa luontoalueelle esitettiin noin 2000 asukkaan kerrostaloalueen rakentamista. Uusi asuinalue heikentäisi huomattavasti Itä-Helsingin kulttuuripuiston vihersormen ekologisesti merkittävää luontovyöhykettä Vartiokylänlahden itäpuolella. Osayleiskaavan rajaus on merkitty myös uuden yleiskaavan kaavakarttaan.

Meri-Rastilan osayleiskaavan hyväksyminen tapahtui kaupunginvaltuustossa vain muutaman äänen erolla. Kaavapäätöksen jälkeen on tilanne Meri-Rastilassa asuinrakentamisen suhteen kuitenkin ratkaisevasti muuttunut.

Nykyisen Meri-Rastilan täydennysrakentamiseen tähtäävä asemakaavahanke on tulossa kaavaehdotuksena poliittiseen käsittelyyn vuoden päästä syksyllä 2018 ja siinä ehdotetaan nykyisin noin 5000 asukkaan Meri-Rastilaan noin 4000 uuden asukkaan verran täydennysrakentamista pääosin alueen luonto- ja puistoalueille. Asuinympäristön muutos alueella tulee olemaan koko Helsingin täydennysrakentamisen mittakaavassakin poikkeuksellisen suuri.

Vuosaarelaiset allekirjoittajayhteisöt pitävät täysin kohtuuttomana alueen asukkaiden kannalta ja myös ajatuksena hyvin erikoisena ja ikävänä tilannetta, jossa myös Meri-Rastilan länsirannan arvokasta luontoaluetta ryhdyttäisiin asemakaavoittamaan asuinrakentamiseen samanaikaisesti mittavan täydennysrakentamisen toteuttamisen kanssa.

Idea osoittaa harvinaisen ylimielistä piittaamattomuutta alueen kaavoitushistoriasta ja ehdotus on myös ristiriidassa kaupunginvaltuuston uuden yleiskaavan yhteydessä hyväksymän valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponnen ajatuksen kanssa:

”Hyväksyessään yleiskaavan valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus aloittaa yleiskaavan pohjalta toteutettava asemakaavoitus kaupunkirakenteen tiivistämisellä jo rakennetuilla alueilla eikä luonto- ja viheralueita asemakaavoiteta rakentamiseen ennen kuin muunlainen yleiskaavavaranto on loppunut.”

Rastilan kartanon ympäristö

Toinen yleiskaavan toteuttamisohjelman ehdotuksessa ongelmallinen kohde on mainitun Rastila ja länsiranta -alueen pohjoinen osa, jota materiaalissa kutsutaan myös Rastilan keskuksen nimellä.

Alue koostuu keskiaikaisen Rassbölebyn kylän paikalle 1600-luvun puolivälissä muodostuneen Rastbölen ratsutilan ja kartanon maisemakokonaisuudesta, johon sisältyy myös kartanoaikainen päärakennus (nykyään Kahvila Monami) puistoineen, pehtorin rakennus (nykyinen isännän talo) sekä aitta ja kellari. Paikalla on sijainnut hyvin suosittu Rastilan leirintäalue vuodesta 1971.

Uuden yleiskaavan luonnoksessa vielä ehdotettiin hyvin toimivan leirintäaluetoiminnan jatkumista alueella, mutta yleiskaavan käsittelyn aikana lähes koko alue muutettiin pääosin asuinrakentamiseen esikaupunkialueiden korkeimmalla korttelitehokkuusmerkinnällä. Kuitenkaan leirintäalueelle ei yleiskaavan käsittelyssä lopulta löydetty sopivaa uutta sijoituspaikkaa.

Allekirjoittajat katsovat leirintäaluekäytön sopivan kulttuuriympäristönä arvokkaalle alueelle Rastilan kartanon ympäristön avaran suurmaisemakokonaisuuden säilymisen kannalta. Lisäksi leirintäalueen suuri suosio ja harvinaisen edullinen sijainti metroaseman läheisyydessä puoltavat nykytilanteen säilyttämistä.

Vuosaaressa on myös ollut jo muutaman vuoden toiminnassa aktiivinen ja Helsingissä kaupunginosatasolla ainutlaatuinen Visit Vuosaari -matkailuhanke, jossa Rastilan leirintäalue on ollut keskeisesti mukana yhdessä Hotelli Rantapuiston ym. toimijoiden kanssa. Hanke on esimerkillinen uusi avaus merellisten esikaupunkialueiden luonto- ja kulttuurikohteiden tunnettavuuden sekä myös liiketaloudellisten mahdollisuuksien tutkimisessa käytännön toiminnan kautta. Helsingin tulee siis ensisijaisesti kehittää tänne saapuvien matkailijoiden palveluita ja niiden tarjontaa mielellään nykyisten vahvuuksien pohjalta siten, että keskustan palvelut ja ostomahdollisuudet ovat matkailijoiden helposti saavutettavissa esimerkiksi metrolla.

Rastilan leirintäalueen toiminnan edellytysten jatkoselvittämisestä tehtiin useita valtuuston hyväksymiä toivomusponsia ja vastauksessaan valtuutettu Timo Raittisen toivomusponteen kaupunginhallitus toteaa muun ohessa seuraavaa: ”Tällä̈ hetkellä̈ matkailupalvelujen ja Helsingin imagon kannalta Rastilan nykyinen leirintäalueen sijainti on ainutlaatuinen. On pohdittava myös nykyisen sijainnin säilyttämistä̈.”

Lopuksi

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta esittävät, että yleiskaavan toteuttamisohjelmaan tehdään tarvittavat korjaukset aikataulutukseen mainitun Rastilan keskus ja länsiranta -osuuden osalta eli alueen asemakaavoituksen käynnistäminen siirretään toteuttamisohjelman keskipitkän aikajakson (vaihe II) kauteen.

Allekirjoittajayhteisöt ehdottavat samalla yleiskaavaohjelmassa ideoidun uuden Rastilan keskuksen idean päivittämistä ohjelmassa nykypäivään siten, että arvokkaiden luonto- ja kulttuuriympäristöjen epäviisaan pilaamisen sijaan selvitettäisiin perusteellisesti Vuotien ja metroradan kanjonin kattamisen mahdollisuudet Karavaanisillan ja Retkeilijänsillan välillä sekä hahmotellun uuden rakentamisen sijoittamista sinne. Samalla Vuosaaren ikävästi kahtia jakava ja kovin meluisa kanjoni korjaantuisi edes länsiosaltaan.

Kansiratkaisun kustannuksia tulisi ajatella ensisijaisesti Vuosaaren yleisen infrastruktuurin ja julkisen tilan parantamisena eli 1990-luvulla tehdyn epäonnistuneen kanjoniratkaisun osittaisena korjaamisena. Kustannusten minimoimiseksi voisi väylien kateratkaisun toteuttamista tutkia myös edullisempana viherkantena, jolloin asumisviihtyisyys uudisrakentamisessa Vuotien ja metroradan molemmilla reunoilla sekä myös lähialueilla paranisi huomattavasti. Hankkeessa voisi olla mahdollisuuksia jopa kansirakentamisen pilottikohteeksi Helsingissä.

Ratkaisu mahdollistaisi osaltaan myös uuden Rastilan keskuksen asuntotuotannon monipuolisen hallintarakenteen realistisemman toteutumisen ja uuden keskuksen oivallisen sijainnin parhaassa mahdollisessa liikenteellisessä solmukohdassa metroaseman päällä.

Helsingissä 9.12.2017

Vuosaari-Seura
Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja