Vuosaari-Seura Sjökullan torppa

Sjökulla – torppa, joka pelastui

Sjökulla MattiPöhö

Vuosaari on kokenut vuosikymmenten saatossa ja uudisrakentamisen edetessä kymmeniä menetyksiä, kun upeita huviloita on hylätty, purettu tai palanut. Sen rinnalla on syytä iloita jokaisesta historiallisesta rakennuksesta, joka on selviytynyt 2010-luvulle asti. Yksi näistä pelastuneista on Sjökullan torppa Ison Kallahden puistossa osoitteessa Harbonkatu 10, kivenheiton päässä uimarannasta.

160-vuotiaasta torpasta tekee arvokkaan se, että se edustaa Vuosaaren vanhinta säilynyttä rakennuskantaa.

Ensimmäisiä asukkaita oli kalastajapariskunta Maria ja Fredrik Sjöblom, joiden tiedetään asuneen Sjökullassa ainakin jo 1860-luvulla. 

Torppa siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1970-luvulla. Vuosikymmenten kuluessa se rapistui ja 2000-luvulla kaupunki ei enää löytänyt sille käyttöä. Virkamiehet arvioivat torpan olevan huonon kuntonsa puolesta ”toivoton tapaus” – puskutraktorit oli lähestulkoon jo tilattu.

Ratkaisevilla hetkillä tieto torpan kohtalosta kiiri Vuosaari-Seuran korviin. Seura kokosi voimansa ja ryhtyi neuvottelemaan torpan pelastamisesta. Kuin ihmeen kaupalla Sjökulla saatiin neuvoteltua seuran omistukseen 15.1.2012 alkaen. Pian tämän jälkeen seura käynnisti perusteelliset kunnostus- ja talkootyöt. 

Viime vuosien myötä Sjökulla on puhjennut uuteen kukoistukseen. Torppa-kaunotar toimii Vuosaari-Seuran asukastalona ja yleisötilaisuuksien pitopaikkana. Sen ovet ovat vuosaarelaisille auki niin pikkujoulujen, laskiaisen kuin kesäjuhlien merkeissä.

Torppaa vuokrataan myös yksityishenkilöiden ja yritysten käyttöön. Jäsenet saavat vuokrasta 50 % alennuksen.

Pysyt ajan tasalla Sjökullan tapahtumista, kun liityt jäseneksi Vuosaari-Seuraan. Myös Facebookissa jaetaan tietoa torpasta: liity Sjökullan torppa -ryhmään tai tykkää Vuosaari-Seurasta

Sjökullan torpan vaiheet 

• Torppa näkyy kartalla ensimmäisen kerran vuonna 1873, mutta sen voi arvioida olevan yli 160-vuotias. 

• Ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat kalastajapariskunta Fredrik (s. 1830) ja Maria (s. 1834) Sjöblom, jotka menivät naimisiin vuonna 1859.  Sjöblomeille syntyi seitsemän lasta, joista kuusi eli aikuisikään (Walter, Maria, Hugo, Emilia, Alexander, Teresia ja Johan). Maria-tytär muutti aikanaan kivenheiton päähän mennessään naimisiin suutari Gustaf Ulmasen kanssa, jonka kotitorpassa toimii nykyisin Ullaksen kahvila.

• Sjökullan torppa kuului alun perin Skatan tilaan, jonka mukana se siirtyi myöhemmin Nordsjön kartanon omistukseen.

• Torppariuudistuksen myötä Fredrikin leski Maria Sjöblom sai lunastettua torpan omistukseensa vuonna 1920. Marian kuoltua pari vuotta myöhemmin Sjökullaan asettui vanhin poika Werner.

• 1930-luvun lopulla Sjökulla siirtyi turkulaisen Auran Panimon yrittäjän Björn Strandellin omistukseen. Hän kunnosti torppaa sekä laajensi tiluksia mm. rakentamalla tontille huvilan ja kasvihuoneita. Alkuperäisessä torpassa asui henkilökuntaa. 50-luvulla tontilla toimi villakehräämökin. Strandellin teettämistä rakennuksista jäljellä on vain rantasauna.

• Sjökulla siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1972. Tontilla oli puusepänverstas ja pesulatoimintaa. Itse torppa oli vuokrattuna asuin-, kesämökki- ja varastokäyttöön.

• 2000-luvun edetessä torppa rapistui ja autioitui, kunnes se sai kaupungilta purkutuomion vuonna 2010. Vuosaari-Seura ryhtyi haastamaan purkupäätöstä ja onnistui viimeisellä hetkellä neuvottelemaan Sjökullan torpan vastuulleen. Alkoi monivuotinen remontointi ja talkootoiminta. Virallisesti Sjökulla siirtyi Vuosaari-Seuran omistukseen pari vuotta myöhemmin 15.1.2013.

• Lue tarkemmin Sjöblomien ja torpan historiasta Vuosaari-lehdessä olleesta Matti Lipposen artikkelista.

Tiedustelut:
Anna-Maija Virta, virta.annamaija[at]gmail.com, puh. 040 546 1909

Nuoret Sjökullassa