Koti Blogi

Vuosaari ennen

0
Vuosaarelainen 1 2 ii

VUOSAARELAINEN no:1 /24.11.1966

Vuosaarelainen 1 2 ii

Tässä kuvan teksti:                                                Vuosaari 24.11.1966

`Vuosaarelainen´
Arvoisa vuosaarelainen, edessänne on nyt lehtemme erikoisnumero. Mielestämme on tullut aika, jolloin vuosaarelaisten on itsensä saatava äänensä kuuluviin ilman holhousta. Vuosaarelainen-lehti toimii Vuosaari-Seura ry:n äänenkannattajana, jossa jokaisella vuosaarelaisella jokaisella vuosaarelaisella on oikeus esittää mielipiteitään ja rakentavia ehdotuksiaan Vuosaaren kehittämiseksi sellaiseksi asumalähiöksi, että jokainen meistä viihtyy täällä. Vuosaari-Seura r.y. on perustettu kaupunginosaksi samaan tapaan kuin esim. Roihuvuoressa, Puotilassa jo vilkkaasti toimivat seurat. Tänään on tarkoituksena perustaa Myllypuroonkin oma kaupunginosaseuransa. Vast´ìkään vietetty itäisen Helsingin kulttuuriviikko osoittaa, että tämänkaltaisilla alueellisilla yhdistyksillä on yhä merkittävämpi osuus näiden alueiden kulttuurikehityksen aktiivisessa tukemisessa. Vuosaari-Seura r.y. haluaa äänenkannattajansa ja jäsenistön avulla tukea myös kaikkia niitä pyrkimyksiä, joiden avulla nuorisotoimintaa voitaisi kehittää, liikenneolosuhteita parantaa, lisätä mahdollisuuksia työtilaisuuksiin vuosaarelaisille Vuosaaressa jne. Vuosaari-Säätiö on tehokkaalla toiminnallaan saanut jo paljon aikaan näissä asioissa. Toivomme meidän tarjoavan lisätuen avulla kaikkien vuosaarelaisten hyväksi tarkoitettujen ponnistusten johtavan hyvään lopputulokseen.
                                                                                    Olavi Pispala

 

Kuvat on otettu Vuosaari-Seuran omasta lehdestä VUOSAARELAINEN, joka ilmestyi 1966-68 enemmän tai vahemmän säännöllisesti. Seuran arkistosta löytyi muutamia kappaleita lehdistä ja laitankin kaikkien ihmeteltäväksi muutamia tärkeitä ja hauskoja juttuja sekä uutisia.

Lehtikuva 1 1 

VUOSAARELAINEN NO:1 1966

 

 

Ääniteos Sjökullan runoilijasta – ett ljudverk om Karl August Tavaststjerna

0

Vuosaari-Seura on julkistanut 15.5. ääniteoksen Sjökullan muinaisesta kesävieraasta, runoilija-kirjailija Karl August Tavaststjernasta.

Kyseessä on paikallisten kotiseutuaktiivien suurhanke, jota on valmisteltu lähes koko korona-ajan. Noin 40 minuutin pituinen nettikuunnelma on sanoin ja sävelin toteutettu johdatus Karl August Tavaststjernan (1860 – 1898) tuotantoon ja maailmankuvaan.

Tärkeää oli teoksen toteuttaminen kaksikielisesti, sillä suomenruotsalainen Tavaststjerna puhuttelee yli kielirajojen. Kirjailija Merete Mazzarellan ja dosentti Kristina Malmion haastatteluiden ohella kuullaan Tavaststjernan runoja näyttelijä Wilhelm Grotenfeltin tulkitsemina.

Teoksen elämyksellisyyttä lisää se, että se sisältää Tavaststjernan runoon tehtyä musiikkia, jota esittää sen säveltäjä Mirva Tarvainen. Aiemmin runoja on säveltänyt mm. Jean Sibelius.

Työryhmä: Ohjaus Carl Alm, äänitys ja leikkaus Matti Raita, musiikki ja sävellys Mirva Tarvainen, lausunta Wilhelm Grotenfelt, asiantuntijat Merete Mazzarella ja Kristina Malmio, tuottajat Anna-Maija Virta ja Hanna-Kaisa Siimes, viestintä Satu Toivonen, projektituki Tiina Hyvönen, tuotanto Vuosaari-Seura ry.

Kiitos tuesta, tack för stödet: Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Understödsstiftelsen för Arbetets Vänner sekä Vuosaari-Säätiö.

Lisätiedot: Tuottaja Anna-Maija Virta, puh.  040 546 1909, virta.annamaija[at]gmail.com sekä ohjaaja, näyttelijä Carl Alm, puh. 040 831 9540, carlalm81[at]gmail.com.

Kuuntele ääniteos ja lue lisää Tavaststjernasta ja hänen yhteydestään Vuosaareen: www.vuosaari.fi/runoilija

————————————————————————————————————————-

Ett ljudverk om Karl August Tavaststjerna

Nordsjö Samfundet har publicerat den 15 maj en tvåspråkig podcast, som lyfter fram kulturprofilen Karl August Tavaststjerna.

Karl August Tavaststjerna (1860-1898) var en pionjär och den författare som introducerade realismen inom litteraturen på svenska i Finland. Han arbetade även som journalist och var utbildad till arkitekt.

Kulturhistoriskt är det anmärkningsvärt att Tavaststjerna spenderade somrarna 1881 och 1883 på Sjökulla torp i Nordsjö. Dessa somrar inspirerade honom att skriva diktsamlingen ’För morgonbris’, vilken inledde hans litterära karriär.

I verket hör vi intervjuer med författare Merete Mazzarella och docent Kristina Malmio medan skådespelare Wilhelm Grotenfelt tolkar tre av Tavaststjernas dikter.

Podcasten livas upp av nykomponerad musik specialbeställd för just detta verk. Den unga förmågan Mirva Tarvainen har, i Jean Sibelius anda, tagit sig an Tavaststjerna och tonsatt några av hans dikter för Nordsjö Samfundet. I podcasten hör vi henne själv uppträda i en inbandning gjord på Sjökulla torp.

Arbetsgruppen: Regi/dramaturgi Carl Alm, ljuddesign, inbandning Matti Raita, musik, kompositör Mirva Tarvainen, diktuppläsning Wilhelm Grotenfelt, sakkunniga Merete Mazzarella och Kristina Malmio, producenter Anna-Maija Virta och Hanna-Kaisa Siimes, kommunikation Satu Toivonen, projektstöd Tiina Hyvönen, produktion Nordsjö Samfundet.

Tack för stödet: Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Understödsstiftelsen för Arbetets vänner och Vuosaari-Säätiö

Kontaktuppgifter: Producent Anna-Maija Virta, tel. 040 546 1909, virta.annamaija[at]gmail.com, Regissör, skådespelare Carl Alm, tel. 040 831 9540, carlalm81[at]gmail.com

Lyssna på podcasten

Muistutus Vuosaaren läntisen keskustan asemakaavaehdotuksesta

0

Vuosaaren keskustan länsiosan asemakaavahanke on nyt edennyt ehdotusvaiheeseen ja ollut nähtävillä mielipiteitä varten. Suunnittelualue koostuu Mosaiikkikortteliksi kutsutusta nykyään rakentamattomasta alueesta ja Vuosaaren Urheilutalosta laajennuksineen sekä Mosaiikkipuistosta, Vuotorista ja Mosaiikkitorista.

Asemakaavan alue on mitä tärkein keskustan kehittämisen kannalta ja sen suunnittelussa nyt tehdyt ratkaisut määrittävät suuressa määrin kaupunginosan keskustaa pitkälle tulevaisuuteen, koska muita yhtä keskeisiä rakentamattomia paikkoja Vuosaaren keskustan alueella ei enää ole.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ottivat viimeksi kantaa kaavahankkeeseen antaessaan laajan lausunnon kaavan päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta vuoden 2020 keväällä. Yhteisöt kannattivat Mosaiikkikorttelin toteuttamista hybridikorttelina ja painottivat aiemmissakin kannanotoissaan esillä pitämäänsä ajatusta aidosti keskustamaisuutta tavoittelevan kaupunkisuunnittelun edellyttävän toimitila- ja liiketilojen luomisen ensisijaisuutta suhteessa kaupunginosassa ennestään lähes kaikkialla muulla vallitsevaan melko yksipuoliseen asuinrakentamiseen. Vuosaaren keskustan arkkitehtuurikilpailuun vuonna 2018 osallistuneen Ranka-nimisen ehdotuksen ideoimaa paviljonkimaista kahvilarakennusta Mosaiikkitorin reunaan pidettiin kannatettavana.

Nyt kun asemakaavaehdotus on valmistunut, on mahdollista arvioida sitä, miten se on onnistunut Vuosaaren keskustan tulevaisuuden hahmottamisessa. Onnistuneita ratkaisuja väljästi arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen Tilkkutäkki-ehdotukseen pohjaavassa suunnitelmassa on Mosaiikkikorttelin osittainen avaaminen julkisena tilana, eli kävelytien kulku on mahdollistettu korttelin läpi useissa kohdissa. Samoin toivottu paviljonkirakennus on saanut kaavaehdotuksessa varauksen Mosaiikkitorin reunalle. Itse tori nykyisin kaupunkitilallisesti epäselvä ja on länsipuolelta kokonaan avoimena usein hyvin altis kovalle tuulelle. Mosaiikkikorttelin toteutumisen ja Urheilutalon laajennuksen jälkeen Mosaiikkitorin aukiomaisuus pääsee paremmin esille.

Mosaiikkikorttelille asetettu tavoite Vuosaaren keskustan parantamista toiminnoiltaan monipuoliseksi keskustamaiseksi ja eläväksi paikaksi sen sijaan ei ole onnistunut toivottavalla tavalla. Kortteliin on kaavakartalla osoitettu enintään 20400 k-m2 asuntokerrosalaa ja enintään 4600 k-m2 palveluja sisältävälle erityisasumiselle. Sen sijaan liike- ja/tai toimitilojen vähimmäismäärä koko korttelin 26700 k-m2 kerrosalasta on vain 1700 k-m2.

Liike- ja/tai toimitilojen osuus voi siten vähimmillään olla noin kuusi prosenttia Mosaiikkikorttelin rakennusten kokonaiskerrosalasta, mikä ei ole hyväksyttävissä oleva osuus liike- ja toimitiloiksi kasvavan Vuosaaren keskustan sijainniltaan kaikkein keskeisimmälle paikalle. Kaavaehdotuksen mahdollistama liike- ja toimitilojen alhainen vähimmäismäärä ei tue aidosti elinvoimaisen ja toiminnoiltaan monipuolisen sekä eri vuorokauden aikoina vireän keskustan kehittymistä. Osuus ei myöskään vastaa asemakaavoitusta ohjaavan yleiskaavakartan merkinnän (Liike- ja palvelukeskusta C1) määräystä koko Vuosaaren palvelu- liike- ja toimitilapainotteisesta keskustasta.

Helsingissä 27.4.2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Tervetuloa synttäreille Sjökullan torpalle 15.5.!

0


Sjökullan torpan kesäkausi käynnistyy kirjallisissa merkeissä: kaikki vuosaarelaiset ovat tervetulleita juhlimaan perinnetorpan muinaisen kesävieraan, kuulun kirjailijan Karl August Tavaststjernan 162-vuotissyntymäpäivää.

Miksi Karl Augustia juhlitaan juuri Sjökullan torpalla? Siksi, että hän vietti nuorukaisena 1880-luvulla kaksi kesää Vuosaaressa, Sjöblomin torppariperheen luona. Ja juuri nuo kesät inspiroivat Karl Augustia kokonaisen runokokoelman kirjoittamiseen ja johdattivat myös kirjailijan uralle. Sjökullassa alkunsa saanut runoteos kantaa kaunista nimeä ’För morgonbris’ (’Aamutuulelle’).

Päivänsankarille annetaan 15.5. myös syntymäpäivälahja: Vuosaari-Seura julkistaa tapahtumassa Tavaststjerna-aiheisen ääniteoksen eli podcast-kuunnelman. Se esittelee Sjökullan kesäasukasta haastatteluin, runoin ja sävellyksin. Podcastilla esiintyvistä kulttuurivaikuttajista on paikan päällä ohjaaja, näyttelijä Carl Alm sekä säveltäjä, muusikko Mirva Tarvainen.

Karl August Tavaststjerna oli aikakautensa merkittävimpiä suomenruotsalaisia kirjailijoita. Siksi syntymäpäivän ohjelma ja ääniteos ovat kaksikielisiä.

Jo Sjökullan torppa itsessään on vierailemisen arvoinen, onhan kyse yhdestä Vuosaaren vanhimmasta säilyneestä rakennuksesta.

OHJELMA

Torpan ovet aukeavat klo 13 ja ohjelmaosuus alkaa noin klo 13.30:

Onnittelut 162-vuotiaalle Karl August Tavaststjernalle; runoilijan ’hahmo’ paljastetaan

Ääniteoksen esittely: Sjökullan runoileva kesävieras – Den poetiska sommargästen på Sjökulla torp
Tuottaja Anna-Maija Virta kertoo hankkeesta ja päivänsankarista

Sävellyksen ensiesitys: ’Täss’ istun mä yössä myöhään’
san. K. A. Tavaststjerna, säv. M. Tarvainen
Esittäjinä Mirva Tarvainen sekä Martin Åkesson

Runoja / dikter
Tavaststjernan runoja lausuu teoksen ohjaaja, näyttelijä Carl Alm

Tapahtumaa vietetään torpan pihapiirissä. Kahvio tarjoaa suolaista ja makeaa (käteismaksu); tuotto ääniteoshankkeen rahoittamiseen.

Tapahtuma päättyy klo 16.

Vi firar Karl August Tavaststjernas födelsedag på de båda inhemska språken!

Tervetuloa siis Sjökullan torpalle su 15.5. klo 13–16 (Harbonkatu 10, katso sijainti kartalla). Välkommen!

Lue ääniteoksen julkistamisesta kertova juttu Hufvudstadsbladetissa 11.5.2022:
Tavaststjerna skrev sitt genombrott på ett torp i Nordsjö

Lisätiedot:
Tuottaja Anna-Maija Virta (suomi), puh.  040 546 1909, virta.annamaija[at]gmail.com
Ohjaaja, näyttelijä Carl Alm (också på svenska), puh. 040 831 9540, carlalm81[at]gmail.com

===========================================================

”Karl August Tavaststjerna –   Sjökullan runoileva kesävieras – Den poetiska sommargästen på Sjökulla torp”

Ääniteoksen työryhmä
Ohjaus Carl Alm, äänitys ja leikkaus Matti Raita, musiikki ja sävellys Mirva Tarvainen, lausunta Wilhelm Grotenfelt, asiantuntijat Merete Mazzarella ja Kristina Malmio, tuottajat Anna-Maija Virta ja Hanna-Kaisa Siimes, viestintä Satu Toivonen, projektituki Tiina Hyvönen, tuotanto Vuosaari-Seura ry.

Kiitos tuesta, tack för stödet
Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Understödsstiftelsen för Arbetets Vänner sekä Vuosaari-Säätiö.

Kannanotto yleiskaavan toteuttamisohjelmasta

0

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan tiistaina 1.3. esitystä kaupunginhallitukselle yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 hyväksymiseksi. Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta haluavat kiinnittää lautakunnan huomiota Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan uudistamisen puuttumiseen yleiskaavan toteuttamisohjelmasta.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 20.10.2020 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet, tehden niihin samalla viisaan ja merkittävän muutoksen lopettamalla asuinrakentamisen jatkosuunnittelun Meri-Rastilan länsirannan arvokkaalle luontoalueelle:

”Meri-Rastilan rakennetun alueen täydennysrakentamista toteutetaan kunnianhimoisesti ja se tuo alueelle uusia asukkaita ja elinvoimaa. Samalla on tärkeää huolehtia yhtenäisten arvokkaiden luontoalueiden säilymisestä ja siksi Meri-Rastilan länsirannan metsän arvokkuus kokonaisuutena korostuu. Lautakunta päätti, että Rastilanrannan osa-alue poistetaan näiden suunnitteluperiaatteiden piiristä.”

Samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi Meri-Rastilan länsiosan asemakaavaehdotuksen, jossa alueelle toteutetaan mittavaa täydennysrakentamista osana Meri-Rastilan kaupunkiuudistusta. Kaupunkiympäristölautakunnan päätökset olivat yksimielisiä. Meri-Rastilan itäosan asemakaava hyväksyttiin lautakunnassa seuraavan vuoden keväällä. Yhdessä nämä kaksi laajaa asemakaavaa lisäävät Meri-Rastilan nykyistä asukasmäärää 4400 uudella asukkaalla.

Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan kaupunkiympäristölautakunnassa oli jo Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden käsittelyn yhteydessä halua ohjeistaa Meri-Rastilan länsirannan metsäalueelle virkistyskäyttöä osoittavan asemakaavan valmistelua, mutta edelleen lainvoimaisen osayleiskaavan kanssa mahdollisesti muodostuva ristiriita aiheutti sen, että alue jäi edelleen kokonaan ilman asemakaavaa.

Nyt lautakunnan asialistalla olevan yleiskaavan toteuttamisohjelman voisi perustellusti odottaa esittävän Meri-Rastilan osayleiskaavan päivittämistä virkistyskäyttöön kaupunkiympäristölautakunnan linjauksen mukaisesti. Hanke ei jostain syystä kuitenkaan esiinny toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa (–2035), ei myöskään toisessa vaiheessa (2030–40), eikä edes kolmannessa vaiheessa (2040–).

Allekirjoittaneet vuosaarelaisyhteisöt ehdottavat kaupunkiympäristölautakunnalle, että lautakunta täydentää yleiskaavan toteuttamisohjelmaa siten, että Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava päivitetään heti yleiskaavan toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa vastaamaan lautakunnan tuoretta yksimielistä päätöstä ja luontoalueelle laaditaan virkistyskäytön varmistava osayleiskaava Vartiosaaren tapaan. Näin koko Meri-Rastilan ulkoilualue voisi saada aikanaan myös luontoarvoja säilyttävän ja ulkoilukäyttöä edistävän asemakaavan.

Helsingissä 27.2. 2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Juhlat Sjökullan torpassa?

0
Outi Lepola
Kuva: Outi Lepola

Tiesitkö, että kotipesäämme, Sjökullan-torppaa voi vuokrata kuka tahansa erilaisiin tilaisuuksiin? Hintakaan ei päätä huimaa varsinkaan, jos olet seuran jäsen. Kannattaa siis liittyä!

Katso lisätiedot linkin takaa:https://vuosaari.fi/sjokulla-torppa-joka-pelastui/

Muistutus Villenkallion asemakaavaehdotuksesta

0

Keski-Vuosaaren Villenkallion asemakaavaehdotus on ollut esillä muistutuksia varten. Kaavassa ehdotetaan mittavaa uutta täydennysrakentamista Kallvikintien varteen sekä nykyisten luhtitalojen purkamista uusien isompien uudisrakennusten tieltä Airoparintie itäpäässä.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta antoivat asemakaavamuutoksen edellisestä versiosta lausunnon vuoden 2019 kesällä ja päivitetyistä suunnitelmista tämän vuoden huhtikuussa. Jo aiemmin allekirjoittajayhteisöt ottivat useaan otteeseen kantaa suunnittelun taustalla oleviin Kallvikintien suunnitteluperiaatteisiin sekä järjestivät paikallisessa koulussa hanketta koskevan aluefoorumin, jonne oli kutsuttu puheenvuorot myös kaupunginmuseosta sekä Aalto-yliopistosta.

Kaikesta vuorovaikutuksesta huolimatta Keski-Vuosaaren kulttuuriympäristön maisemallisia arvoja heikentäviin suunnitelmiin nyt tehdyt pienet muutokset ovat valitettavasti edelleen riittämättömiä.

Rastilantie 2

Asunto-Oy Säästörastin kuuden korkean pistetalon sijainti ja näkyvyys Kallvikintien länsireunalla on keskeinen joka suuntaan. Kortteli sisältyy maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokiteltuun ja 1960-lukulaisia suunnitteluihanteita onnistuneesti ilmentävään Keski-Vuosaaren aluekokonaisuuteen.

Kaupungin vuonna 2006 laatimassa maisemaselvityksessä korostetaan Kallvikintien reunojen tärkeyttä alueen ominaismiljöön keskeisenä näkymällisenä elementtinä: ”Kallvikintien ja Porslahdentien varren puistokaistat muodostavat arvokkaan kokonaisuuden arkkitehtuurin kanssa. Kadunvarsien luontainen metsäkasvillisuus ja näkymät puuston lomitse asuinkortteleihin ovat alueelle ominainen piirre.” (Keski-Vuosaari – maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2006:4).

Arkkitehti Antti Miettisen suunnittelemat viistoittain sijoitetut pistetalot ovat oleellinen osa keskivuosaarelaista ympäristöä. Säästörastin korttelin laajempi maisemallinen merkitys todetaan useaan otteeseen myös mainitussa maisemaselvityksessä. Pistetaloilla on myös aivan erityinen paikallishistoriallinen asema. Säästörastin vuonna 1972 valmistunut kortteli oli viimeinen Asuntosäästäjät ry:n rakennustuotannon toteutunut hanke Vuosaaressa. Miettinen oli jo aiemmin työskennellyt yhdistyksen omassa ARAS-suunnittelutoimistossa, ja ollut mukana useiden muidenkin keskivuosaarelaisten talojen suunnittelussa.

Nyt käsittelyssä oleva kaavaehdotus sekä viitemateriaali eivät ota huomioon mainittuja Kallvikintien reunustojen yleisempiä maisemallisia arvoja eivätkä Säästörastin korttelin maamerkkiasemaa Keski-Vuosaaressa. Erityisesti korkeiden uudisrakennusten sijoittaminen kiinni Kallvikintietä reunustavan jalkakäytävän kylkeen osoittaa ikävää piittaamattomuutta alueen tunnistetuista arvoista ja ratkaisu poikkeaa myös kaupungin tilaaman Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:n konsulttityön esityksestä, jossa mahdollisia uudisrakennuksia ehdotetaan sovitettavaksi ympäristöön siten, että kadun ja rakennuksen väliin jää̈ viheralue.

Viitesuunnitelmien parvekekaiteiden metallinen kalterimainen ratkaisu on Kallvikintien katunäkymän osalta alueelle epätyypillinen ja maisemallisesti epäonnistunut. Korttelin nykyisiin rakennuksiin ja laajemmin 60-lukulaiseen ympäristöön sopivista parvekkeista tulisi olla määräys asemakaavassa.

Säästörastin tontin länsiosaan entisten urheilukenttien kohdalle oli aiemmin esillä olleissa suunnitelmissa ehdotettu matalahkoja townhousetyyppisiä rakennuksia, mutta nyt paikkaan ehdotetaan merkittävästi korkeampia taloja. Allekirjoittajayhteisöt kannattavat edelleen palaamista aiemman version maltillisempaan kerroskorkeuteen, joka sopii luontevammin alavan metsäalueen viereen sekä siirtymänä Rastilan pientaloalueen suuntaan metsän toiselle puolelle.

Airoparintie 1 ja 3

Asemakaavaehdotuksessa esitetään edelleen Airoparintien ja Kallvikintien risteyksessä sijaitsevan Heka Oy:n kaksikerroksisten puurakenteisten luhtitalojen purkamista ja korvaamista uudisrakennuksilla, joiden kerroskorkeudet vaihtelisivat neljästä kahdeksaan.

Airoparintien luhtitalot ovat valmistuneet vuonna 1992 ja ne on peruskorjattu noin kymmenen vuotta sitten. Jos rakennusten purkamiseen olisi olemassa jokin aivan välttämätön tekninen syy, se pitäisi esittää avoimesti kaavamateriaalissa. Sen sijaan talojen sijainti Kallvikintien läheisyydessä ei voi olla riittävä peruste koko korttelin tuhoamiselle. Nykyisellään rakennukset sopivat erinomaisesti pientaloalueelle ja pienen metsäalueen viereen.

Myös kaupungin omassa vuokra-asuntotarjonnassa on ensiarvoisen tärkeää edistää asuntojen mittakaavallista monipuolisuutta, pientalotuotantoa ja laadukasta arkkitehtuuria. Airoparintien sympaattinen pieni puutalokortteli ilmentää kaikkia näitä ominaisuuksia.

Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on konsulttiyhtiö Rambollilla teetetty kohteesta vertaileva selvitys hiilijalanjäljen suhteen korjausrakentamisen ja purkavan uudisrakentamisen välillä. Vähähiilisimpänä ratkaisuna selvityksessä näyttäytyy nykyisten rakennusten säilyttäminen ja niihin tehtävä laaja energiasaneeraus.

Lopuksi

Maanomistajana toimivalla taloyhtiöllä on oikeus tehdä aloite mittavaakin kerrosneliömäärien lisäystä tontilleen mahdollistavan asemakaavamuutoksen selvittämisestä. Asemakaavoittajien ja poliittisten päättäjien tehtävä olisi kuitenkin ajatella ennen kaikkea laajempia aluekokonaisuuksia sekä myös erilaisten rakennushankkeiden maisemallisia ja sosiaalisia yhteisvaikutuksia.

Kallvikintien suunnitteluperiaatteissa ja sen taustalla olevassa yleiskaavassa on esitetty Kallvikintien ympäristön radikaalia uudistamista täydennysrakentamisen avulla. Näin siitä huolimatta, että Kallvikintien muuttaminen yhtenäiseksi kaupunkibulevardiksi ei ole mahdollista nykyisen rakennuskannan sijoittumisen vuoksi. Nyt Kallvikintien suunnitteluperiaatteiden linjausten realisoituessa osa osalta erillisiksi asemakaavahankkeiksi on viimeinen hetki päivittää suunnitelmia vastaamaan paremmin Keski-Vuosaaren kaupunkikuvallisia arvoja luopumalla maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vastaisista rakennushankkeista.

On monella tapaa erikoista ja hämmentävää, että kaavoittaja ei ole lainkaan huomioinut kaupunginmuseon omassa lausunnossaan jo vuonna 2019 esittämää hyvin kriittistä kantaa suunnitelmiin: https://www.hel.fi/static/liitteet/museo/Lausunnot%202019/HEL%202019-002374.pdf.

Kallvikintietä mahdollisesti 2030-luvun lopulla kulkeva pikaraitiotie löytää kyllä hyvin matkustajia tuolloin kenties jo noin 50 000 asukkaan Vuosaaresta erinomaisesti ilman Kallvikintien ympäristön arvomaiseman pilaamistakin.

Helsingissä 12.12.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Muistutus Hallkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaavaehdotuksesta

0

Uutelan Hallkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaava on ollut valmisteilla lähes viisi vuotta. Nyt kaavaehdotus on nähtävillä mahdollisia muistutuksia varten. Alueen länsiosa siirtyi yksityisomistuksesta Helsingin kaupungille maanvaihtona vuonna 2013.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat ottaneet Hallkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaavahankkeeseen kantaa ensimmäisen kerran jo neljä vuotta sitten. Viimeisin lausunto asiasta on viime vuoden joulukuulta. Aiemmissa mielipiteissään allekirjoittajat ovat korostaneet alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen vaalimisen tärkeyttä sekä puolustaneet paikan säilymistä kaikille avoimena osana Uutelan ulkoilualuetta. Mahdollista pienimuotoista yleistä kahvila- ja saunatoimintaa on pidetty mahdollisena Villa Notsundin yhteydessä. Lausunnot ovat luettavissa Vuosaari.fi-sivustolla.

Vuosaari-Seura järjesti viime kesäkuussa kaupunkiympäristölautakunnalle myös kaavakävelyn, jolla keskusteltiin kaavahankkeen ongelmakohdista. Lautakunta päätti sitten kokouksessaan poistaa kaavaehdotuksessa osoitetun uudisrakentamisen Villa Notsundin pohjoispuolelta Hallkullanniemessä ja teki muutamia muitakin kävelyllä toivottuja täsmennyksiä reitistöjen, aitauksen sekä viljelypalstojen pysäköintipaikan laajennuksen suhteen. Muilta osin lautakunta hyväksyi kaavan laitettavaksi nähtäville.

Ohessa vielä muutamia vuosaarelaisyhteisöjen tarkennusesityksiä päivitettyyn kaavamateriaaliin.

Kaavan aluerajauksen pohjoisosaan on uutuutena osoitettu pieni luonnonsuojelullisesti arvokkaan alueen merkintä (sl) kohtaan, jota on nykyisessä luonnonsuojeluohjelmassa esitetty sisältymään valmisteilla olevaan Uutelan metsän luonnonsuojelualueeseen. Merkintä on päivityksenä hyvä, mutta sen laajuus olisi syytä ulottaa myös kattamaan vuoden 2011 METSO-inventoinnissa todettu arvokas METSO I -luokan metsäkuvio paikan itäpuolella. Samassa inventoinnissa esiintyy kaava-alueen itäosassa uimarannalle johtavan polun ympärillä laajoja METSO I-luokan kuvioita sekä pienempi METSO II-luokan kuvio. Nämä arvometsäalueet olisi hyvä merkitä kaavassa myös sl-merkinnällä tai luo-merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi.

Nykyisessä Uutelan asemakaavassa oleva uimapaikan kaavamerkintä (vv) on ehkä epähuomiossa jäänyt pois kaavaehdotuksesta ja tulisi palauttaa takaisin uimarannan alueelle. Ulkoilualueen ja yksityisomisteisen tontin väliin kaavassa sallituksi esitettävä kaksi metriä korkea aitarakenne ei ole maisemallisista syistä kannatettava. Yksityistontilla mahdollisesti kaivatut näköesteet virkistysalueen suuntaan voidaan toteuttaa esimerkiksi viheristutuksin.

Sekä Hallkullanniemeen että Nuottasaareen osoitetaan kaavaehdotuksessa lukuisia uusia ulkoilupolkuja. Uudet polut seurailevat melko hyvin nykyisinkin maastossa havaittavia pieniä polkuja sekä paikan topografiaa. Useiden uusien ulkoilupolkujen tarpeellisuutta on kuitenkin syytä vielä arvioida. Polut tulee toteuttaa mahdollisimman kapeina.

Kaavassa on merkitty Nuottasaaren entisen kesämökin paikalle ja sen ympäristöön 150 neliötä rakennusalaa matkailu- ja virkistyskäyttöä palvelevalle rakennukselle (mv) sekä myös laiturivaraus saaren länsirannalle. Matkailu- ja virkistysrakennuksen huolto tapahtuisi merellisen yhteyden kautta ja tämä osaltaan vaatisi myös uutta laituria. Jos laituri päätetään kaavassa säilyttää, sen olisi syytä olla maisemallisesti Uutelaan sopiva ja varustettu vain muutamalla vieraspaikalla. Laiturin pitäisi olla turvallisesti myös uimalaiturikäyttöön sopiva.

Nuottasaaren mäntyvaltaisella metsäalueella on merkittäviä luontoarvoja ja myös Uutelan hoito- ja käyttösuunnitelman karttaliitteissä Nuottasaaren puusto on todettu hyvin iäkkääksi. Paikan arvokas luonto on kaavaehdotuksessa osin huomioitu täälläkin uusin sl-merkinnöin, mutta ristiriita saarelle ehdotetun intensiivisen matkailu- ja virkistyskäytön kanssa säilyy silti ongelmallisena.

Allekirjoittajayhteisöt ehdottivat edellisessä lausunnossaan viime vuoden joulukuussa, että idyllinen pieni Nuottasaari jätettäisiin rauhaan kaikelta rakentamiselta ja puretun kesämökin nyt sepelillä peitetty paikka palautettaisiin luonnontilaan. Tämä olisi yhä edelleen perusteellisen harkinnan arvoinen hyvä suunnitteluratkaisu Nuottasaaressa.

Helsingissä 20.10.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Avoimet ovet torpalla

0
Kuva: Ants Vahter
Kuva: Ants Vahter

Sunnuntaina 10.10. klo 13-16 on Sjökullan torpalla (Harbonkatu 10) jälleen ovet avoinna. Vietämme suomalaisen kirjallisuuden päivää tutustumalla Vuosaaresta kertoviin kirjoihin. Myynnissä Vuosaari, Rastböle ja Vuosaaren historia kirjoja sekä Vuosaari-hunajaa.

Tervetuloa!

Muistutus Furuborginkatu 6 ja 8 asemakaavaehdotuksesta

0

Meri-Rastilan etelärantaan Furuborginkadulle suunnitellaan hotellin laajennusosaa ja lähelle Valkkusuonkujan eteläpuolelle kerrostaloja. Asemakaavaehdotus on nyt ollut esillä muistutuksia varten.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät hyvänä asiana Vuosaaren monipuolisen kehittämisen kannalta, että matkailu- ja kokouspalveluja tarjoava Hotelli Rantapuisto on menestynyt toiminnassaan ja sitoutunut arvokkaiden ja asemakaavassa suojeltujen rakennustensa ylläpitoon. Nyt suunnittelussa olevat laajennushankkeetkin ovat ideatasolla kannatettavia sekä tukevat osaltaan Vuosaaren matkailijoille ja kokousvieraille tarjoamia palveluja.

Hotelli Rantapuiston laajennus

Hotellin uuden kongressikeskuksen mahdollistava hanke sijoittuu suurelta osin nykyisen liikuntahallin paikalle. Alueen voimassa oleva Ramsinranta III -asemakaava vuodelta 2011 mahdollistaa jo nykyisellään kaksikerroksisen laajennusosan rakentamisen vanhemman osan itäpuolelle. Tämä alue ei kuulu suunnittelualueeseen. Nykyisen asemakaavan mukaisen yleisen ulkoilupolun mahdollistaminen ja toteuttaminen rannassa on tärkeää jatkossa.

Hotellin laajennusosa Villa Furuborgin suuntaan näyttää kaavamateriaalissa mukana olevan viitesuunnitelman havainnekuvassa maisemallisesti silti edelleen hyvin hallitsevalta. Myös kadun toiselle puolelle rakennettava hotellin uusi osa näyttää melko massiiviselta vanhaan osaan nähden. Kokonaisuus voisi olla tasapainoisempi ja pienimuotoisempi.

Martta ja Ragnar Ypyän suunnittelema alkuperäinen Unitas-opiston rakennus on esimerkillinen onnistuneesta merenrantaan sijoitetusta rakentamisesta, joka ottaa hyvin huomioon maaston muodot, sijainnin meren äärellä sekä myös näkyvyyden mereltä. Nykyinen Hotelli Rantapuisto ei erotu häiritsevästi mereltä päin katsottaessa toisin kuin monet uudemmat rakennukset rannan läheisyydessä Vuosaaressa.

Laajennushankeen suunnitelmissa olisikin pitänyt huomioida paremmin maisemavaikutukset ja esittää ne myös viitesuunnitelmissa avoimemmin kuin nyt on tehty. Tätä allekirjoittajat toivoivat myös vuosi sitten asiasta jättämässään lausunnossa. Valitettavasti havainnekuvat ovat edelleen lähes täysin vain lintuperspektiivistä.

Ainoa merellisestä näkökulmasta maisemavaikutusta esittävä havainnekuva merenpinnan tasosta koko materiaalissa on kaavaselostuksen viitesuunnitelmissa esiintyvä piirrosmainen esitys, jossa uusien rakennusten reunojen silhuetit on esitetty maisemassa. Piirros rakennuksista on kuitenkin tehty läpinäkyväksi, jossa rakennusten takana oleva metsä näkyy kokonaisuudessaan talojen seinien läpi. Havainnekuva on harhaanjohtava, eikä kerro mitään todellisesta maisemavaikutuksesta merelle (Furuborginkatu 6 ja 8: asemakaavamuutoksen viitesuunnitelmat, APRT OY / TREA Team for Resilient Architecture Oy / Aino Landscaping Oy, sivu 5).

Katkenneet viheryhteydet

Kaavahankkeen toinen osa on kolmen uuden 3–5-kerroksisen kerrostalon esittäminen nykyisen pysäköintialueen paikalle Valkkusuonkujan eteläpuolelle. Nykyisessä alle kymmenen vuoden takaisessa toteutumattomassa asemakaavassa kortteli on pientaloaluetta. Uusien talojen kerroskorkeuksia on porrastettu Valkkusuonkujan toiselle puolelle tänä vuonna nousseiden kaksikerroksisten rivi- ja paritalojen suuntaan. Allekirjoittajayhteisöt toivovat, että uuden kodin alueelta äskettäin hankkineet ovat saaneet rakennuttajalta ja myyjältä ajantasaista tietoa aivan uudistalojen viereen etelänpuolelle kohdistuvasta kaavamuutoksesta.

Välittömästi Valkkusuonkujan pohjoispuolella kulki uuden yleiskaavatason viheryhteys Ramsinniemestä ja Meri-Rastilan ulkoilualueelta Rastilan nevan ja Ole Kandelinin puiston kautta Ison Kallahden puistoon ja edelleen Kallahdenniemeen. Yhteys oli ainoa itä-länsi-suuntainen yleiskaavassa osoitettu viheryhteys eteläisessä Vuosaaressa. Valitettavasti tämä yhteys tosiasiallisesti katkaistiin Valkkusuonkujan pohjoispuolen rakentamisen yhteydessä viime talvena.

Paikan luonnontilan kaltaisen metsäosuuden poistamista ei voida enää mitenkään korjata pihasuunnittelulla. Nyt uuden asemakaavan viimeistelyn yhteydessä tulee kuitenkin aivan erityisesti pyrkiä puustoltaan tarpeeksi tiheän aidon viheryhteyden toteuttamiseen suunnittelussa olevan alueen piha-alueiden läpi, määräämällä kaavassa korttelin pihoille lisää säilytettäviä puita sekä osoittamalla kaavakartassa enemmän myös muuta istutettavaa kasvillisuutta pihoihin.

Helsingissä 15.6.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Mielipide Furumonkuja 1 ja 3 asemakaavahankkeesta

0

Vuosaaren Aurinkolahteen valmistellaan uutta asemakaavaa Gustav Pauligin kadun varteen ja kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut esillä mielipiteitä varten. Kadun varteen kaupungin omistamalle Furumonkuja 1:n tontille esitetään 4-kerroksista kerrostaloa ja kymmenen vuotta sitten tulipalossa tuhoutuneen suojellun Villa Furumon yksityisomisteiselle Furumonkuja 3:n tontille kahta 2-kerroksista rivitaloa.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta kannattavat alueen kehittämistä verrattain tuoreen lainvoimaisen asemakaavan ajatusten pohjalta. Molemmat tontit ovat olleet nykytilassaan melko pitkään, eikä nykykaavassa kaupungin tontille osoitettu 2-kerroksisen rivitalon rakentuminen ole jostain syystä toteutunut. Huvilan tulipalon jälkeen ympäristön asukkaat ovat tottuneet tyhjiin tontteihin ja aluetta on yleisesti käytetty asukkaiden pienenä lähiviheralueena. Vakiintunut asiantila pitäisikin paremmin huomioida asemakaavatyössä.

Allekirjoittajayhteisöt katsovat, että entiselle huvilatontille osoitettavan uudisrakentamisen tulisi sijoittua palaneen huvilan paikalle ja tontin eteläisen osan rakentamisesta tulisi luopua. Merkittävä osa suunnittelualueen arvokkaista männyistä ja hieno iso lehmus sijoittuvat tontin eteläosaan. Ratkaisu olisi paremmin nykyisen asemakaavan sekä Aurinkolahden yleisten suunnitteluperiaatteiden ideoiden mukainen.

Gustav Pauligin kadun äärelle ehdotetun kerrostalorakentamisen korkeus poikkeaa huomattavasti ympäröivistä 2-kerroksisista rakennuksista. Uudisrakentamisen mittakaavaa on syytä tarkistaa paremmin naapuritaloihin sopivaksi pudottamalla esitettyjä kerroskorkeuksia vähintään yhdellä kerroksella ja lisäksi tarvittaessa madaltaa talojen räystäslinjoja julkisivuilla sekä harkita myös kattokerroksien vetämistä sisään, kuten kaavamateriaalissa on hahmoteltu.

Allekirjoittajat kannattavat molemmille tonteille osoitettavan uudisrakentamisen toteuttamista puurakentamisena ja edellyttävät myös rakennusten julkisivujen ja väritysten huolellista sovittamista Aurinkolahden kerrostalojen rajaamien rivitaloympäristöjen tyyliltään pienimittakaavaiseen kokonaisuuteen.

Helsingissä 10.6.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja