Koti Blogi

Vuosaari ennen

0
Vuosaarelainen 1 2 ii

VUOSAARELAINEN no:1 /24.11.1966

Vuosaarelainen 1 2 ii

Tässä kuvan teksti:                                                Vuosaari 24.11.1966

`Vuosaarelainen´
Arvoisa vuosaarelainen, edessänne on nyt lehtemme erikoisnumero. Mielestämme on tullut aika, jolloin vuosaarelaisten on itsensä saatava äänensä kuuluviin ilman holhousta. Vuosaarelainen-lehti toimii Vuosaari-Seura ry:n äänenkannattajana, jossa jokaisella vuosaarelaisella jokaisella vuosaarelaisella on oikeus esittää mielipiteitään ja rakentavia ehdotuksiaan Vuosaaren kehittämiseksi sellaiseksi asumalähiöksi, että jokainen meistä viihtyy täällä. Vuosaari-Seura r.y. on perustettu kaupunginosaksi samaan tapaan kuin esim. Roihuvuoressa, Puotilassa jo vilkkaasti toimivat seurat. Tänään on tarkoituksena perustaa Myllypuroonkin oma kaupunginosaseuransa. Vast´ìkään vietetty itäisen Helsingin kulttuuriviikko osoittaa, että tämänkaltaisilla alueellisilla yhdistyksillä on yhä merkittävämpi osuus näiden alueiden kulttuurikehityksen aktiivisessa tukemisessa. Vuosaari-Seura r.y. haluaa äänenkannattajansa ja jäsenistön avulla tukea myös kaikkia niitä pyrkimyksiä, joiden avulla nuorisotoimintaa voitaisi kehittää, liikenneolosuhteita parantaa, lisätä mahdollisuuksia työtilaisuuksiin vuosaarelaisille Vuosaaressa jne. Vuosaari-Säätiö on tehokkaalla toiminnallaan saanut jo paljon aikaan näissä asioissa. Toivomme meidän tarjoavan lisätuen avulla kaikkien vuosaarelaisten hyväksi tarkoitettujen ponnistusten johtavan hyvään lopputulokseen.
                                                                                    Olavi Pispala

 

Kuvat on otettu Vuosaari-Seuran omasta lehdestä VUOSAARELAINEN, joka ilmestyi 1966-68 enemmän tai vahemmän säännöllisesti. Seuran arkistosta löytyi muutamia kappaleita lehdistä ja laitankin kaikkien ihmeteltäväksi muutamia tärkeitä ja hauskoja juttuja sekä uutisia.

Lehtikuva 1 1 

VUOSAARELAINEN NO:1 1966

 

 

Karl August Tavaststjerna – ääniteoksen tuottajan sanoja Sjökullan runoilijalle

0
Karl August kuvattuna omilla 162-vuotissyntymäpäivillään. Runoilijan hahmon on valmistanut Heli Hyytiä. Valokuva: Hanna-Kaisa Siimes.

Sjökullan torpalla vietettiin 15.5.2022 kirjallista merkkitapahtumaa: Vuosaari-Seura julkisti torpan muinaista kesäasukasta Karl August Tavaststjernaa esittelevän ääniteoksen. Samalla juhlittiin kuulun runoilijan 162-vuotissyntymäpäivää. Alla otteita ääniteoshankkeen tuottajan Anna-Maija Virran tilaisuudessa pitämästä juhlapuheesta. Runot tilaisuudessa lausui näyttelijä Carl Alm.

Karl August, vaikka sinä olet poissa, sinä olet läsnä!

Långsamt som kvällskyn mister sin purpur
där över milsfjärdens blänkande slätt,
sakta som brisen somnar därborta
långt, så att ögat ej skönjer det rätt,
fjärran som ekot dör efter sista
utdragna tonen av skärflickans sång,
skall jag dig glömma, du, som gav purpur,

vårbris och toner åt livet engång!

Tässä ehkä kuuluisimmassa runossasi tuot tästä maailmasta jo poistuneen nykyhetkeen. Edesmenneen tai poissaolevan läsnäolo on runoissasi ihan tavallista. Mekin haluamme tuoda sinut tänne läsnäolevaksi tähän hetkeen.

Olet vahvasti läsnä Vuosaaren Sjökullassa, missä lähes puolitoista vuosisataa sitten kirjoitit runokokoelman nimeltä För morgonbris.

Kuvailet yli 200 runossasi luontoa ja merta, nuoruutta ja rakkautta, vapaudenkaipuuta ja tarkalla katseella muuttuvaa maailmaa. Ilmaisit asioita uudella tavalla, ja siitä ponnahti koko kirjailijan urasi.

Olit tuottelias kirjailija. Teoksillesi antoivat taustaa omat kokemuksesi, nälkävuodet lapsuudessasi ja täysorpous jo teini-ikäisenä.

Sjökullan torppa – majatalosi ja inspiraation lähteesi   

Karl August, tulit tänne Helsingin itäiseen saaristoon 21-vuotiaana arkkitehtiylioppilaana. Tulit tänne luonnon helmaan, meren ääreen viettämään kesää niin kuin monet kaupunkilaiset silloin tekivät.

Tulitko kaupungista kenties höyrylaivalla, kun se kulki silloin Vuosaareen vaiko purjehtien yhdessä kavereittesi Chydeniuksen, Estlanderin ja Lönnbeckin kanssa?

Ja onko totta se juttu Laajasalossa asuvasta neiti Rudbeckistä, että purjehditte ja soutelitte usein hänen luokseen kavereitten kanssa? Häntäkö ajattelit, kun kirjoitit runoja?

Olisi sangen kiinnostavaa tietää, miltä täällä oikein näytti silloin. Sjökullan torppa oli silloin vasta noin kymmenen vuotta vanha, eikä rantatiellä ollut vielä yhtään huvilaa. Kallahdenniemellä oli lähinnä vain kalastajamökkejä. Ullaksen torppa oli olemassa Kallahdenharjun toisessa kainalossa.

Fredrik ja Maria Sjöblom vuokrasivat tämän torpan sinulle. Heillä oli seitsenlapsinen perhe. Missä he mahtoivat asua sinun ollessasi vuokralaisena torpassa?

Tällaisia mietimme, kun astelemme täällä samalla pihalla, samoilla poluilla kuin sinä.

Meri on sama nyt kuin silloin

Merta ihailit ja niin teemme mekin. Mennessään uimaan monet nykyiset vuosaarelaiset voivat varmasti kokea ja ajatella samoin kuin kirjoitat runossasi Morgonbad – Aamukylpy.

Morgonbad.

Bland daggen i doftande gräset,
som reser sig trögt i vårt spår,
vi skynda mot sandiga näset,
där havet i dyningar går.

Ett språng ifrån klippan där nära —
ett bubblande, svinnande skum —,
och soliga böljan får bära
oss högt över havsgudens rum.

Då gungar en dyning så sakta
den vilande simmaren fram,
som böljorna havsskummet frakta
från gårdagens brusande kam.

Jag famnar dig väldiga, vida,
nu solglänsta, drömmande hav,
den friskhet du ensam kan sprida
jag känner i lemmarna av.

Djupt ned i din skimrande bölja
jag söker din härliga skatt,
där algerna klipporna dölja
din hälsa jag skall dyka fatt.

Kom, följ mig du stärkande sälta,
gjut kraft i min ynglingabarm.
att bördan jag engång må välta
från sinnet med stigande harm!

Du hav, du det endaste friska,
förbildningen lämnar jag trött
ibland dina böljor, som viska,
att en Afrodite du fött.

Hyvä runoilija, meillä on sinulle myös syntymäpäivälahja.

Noh, sitä et nyt tässä näe, koska se on aineeton. Se on lahja, jonka voi kuunnella. Se on ääniteos, äänikuunnelma, podcast, millä nimellä kukin haluaakaan sitä kutsua.

Sen nimi on Karl August Tavaststjerna – Sjökullan runoileva kesävieras – Den poetiska sommargästen på Sjökulla torp.

Kuulet podcastilla, mitä ohjaaja Carl Alm on halunnut kertoa sinusta ja maailmankuvastasi yleisölle, vuosaarelaisille ja kirjallisuudenystäville, niissä rajoissa kuin nyt on ollut mahdollista. Carl Alm haastatteli asiantuntijoina emeritaprofessori Merete Mazzarellaa ja yliopiston dosentti Kristina Malmiota. Kuulet myös, miten näyttelijä Wilhelm Grotenfelt tulkitsee runojasi.

Muistat varmaan, että Reinhold Felix von Willebrand, Jean Sibelius, Selim Palmgren, Leevi Madetoja, Väinö Raitio ja kenties muutkin sävelsivät runoihisi. Nyt kuulet podcastilla, millaisen sävellyksen runosi voi saada 2020-luvulla. Säveltäjä, muusikko Mirva Tarvainen on säveltänyt runosi Här sitter jag sent i natten – Täss’ istun mä yössä myöhään.

Kaiken tämän on äänisuunnittelija Matti Raita äänittänyt ja äänitykset leikannut kuunneltavaan kuntoon. Halusimme tehdä äänitykset samassa paikassa kuin sinä kirjoitit runosi eli tässä hirsiseinäisessä torpassa.

Meitä on ollut vielä muitakin tekemässä lahjaa. Satu Toivonen on hoitanut viestintää, Tiina Hyvönen on ollut projektitukena, tuotanto on Vuosaari-Seuran ja meitä tuottajia on kaksi: Hanna-Kaisa Siimes ja minä Anna-Maija Virta.

Ilman taloudellista tukea podcastia ei olisi syntynyt. Tätä työtä ovat avustaneet monet säätiöt. Suuri kiitos kuuluu seuraaville: Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Understödsstiftelsen för Arbetets Vänner sekä Vuosaari-Säätiö.

Uskomme, että tällä ääniteoksella olemme saaneet sinut Karl August Tavaststjerna jälleen päivänvaloon. Ja uskomme, että tästä on iloa vuosaarelaisille ja monille muillekin, sellaista ohjelmaa, jota voi kuunnella rauhassa kotisohvalla tai kävellessä luonnossa. Kotiseudun historian ja täällä asuneiden merkkihenkilöiden tunteminen lisää asumisen viihtyvyyttä Vuosaaressa. Tätä voi käyttää myös koulussa kielen, kirjallisuuden ja paikallishistorian opetuksessa.

Karl August, olet meille runoa ja purppuraa, jota emme voi unohtaa…

Tutustu ääniteokseen:
Karl August Tavaststjerna – Sjökullan runoileva kesävieras – Den poetiska sommargästen på Sjökulla torp

Lausunto Vuosaaren pienvenesataman asemakaavahankkeesta

0

Ruusuniemelle Vuosaaren sataman eteläpuolelle suunnitellaan Vuosaarenlahden venesatamaan uutta asemakaavaa. Kaavoituksen tavoitteena on nyt nähtävillä olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan Vuosaarenlahden venesataman laajentaminen entistä suuremmalle venemäärälle ja useammalle veneilyyn liittyvälle toimijalle.

Suunnitelmissa on Merenkulkijankujan eteläpuolisen alueen leventämisen uusille satamatoimintojen korttelialueille, nykyisen Merenkulkijanlaiturin aallonmurtajan leventäminen ja uuden aallonmurtajan toteuttaminen nykyisen aallonmurtajan itäpuolelle. Venepaikkojen määrää Vuosaarenlahden venesatamassa ehdotetaan laajennusvisiossa kaksinkertaistettavaksi noin tuhanteen paikkaan ja myös autopaikkojen sekä veneiden talvisäilytyspaikkojen määrään esitetään merkittävää lisäystä. Kaavaratkaisua valmistellaan, koska Puotilan venesatamasta poistuu laituri- ja talvisäilytyspaikkoja Puotilanrannan uuden asuinalueen rakentumisen myötä.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät Vuosaarenlahden venesataman alueen monipuolista parantamista hyvänä ajatuksena, mutta kaipaisivat asemakaavatason suunnitteluun paljon enemmän kunnianhimoa venesatamakokonaisuuden kehittämisen suhteen. Paikan laadullinen kehittäminen ei sinällään vaadi alueen laajentamista. Samalla allekirjoittajat pitävät venepaikkojen määrän radikaalia lisäämistä ja uuden aallonmurtajan rakentamista ongelmallisena erityisesti merialueen sekä läheisen arvokkaan Uutelan luontoalueen kannalta.

Vuosaarenlahden venesataman kehittäminen

Venesataman sijainti on veneilyn kannalta erinomainen ja sieltä on upeat avarat merinäkymät itään Kalkkisaarenselälle ja Sipoon saaristoon sekä kaakkoon Skatanselälle ja avomerelle. Vuosaarenlahden venesatama on jo nykyään lajissaan yksi Helsingin suurimpia.

Nykytilassaan pienvenesataman alue on kaupunkitilana kuitenkin valitettavan yksipuolinen ja epäviihtyisä asfaltti- ja hiekkakenttäalue, joka palvelee alueella toimivia veneseuroja sekä satamasta kaupungin laituripaikan saaneita ympäri pääkaupunkiseutua kotoisin olevia veneenomistajia, mutta ei juuri ketään muita. Suurin osa maa-alueesta on osoitettu veneiden talvisäilytyspaikoiksi tai veneilijöiden autojen pysäköintialueiksi. Alueella toimii lisäksi muutamia yrityksiä.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ehdottavat kaavan jatkotyössä keskityttävän laajemmin venesataman alueen laadulliseen parantamiseen siten, että alue palvelisi paremmin veneilijöitä, mutta myös yleisemmin vuosaarelaisia ja kaikkia helsinkiläisiä. Paikan mainio sijainti sinällään avaa paljon erityyppisiä mahdollisuuksia.

Joukko venesataman toimijoita teki jo vuonna 2008 Marina Vuosaari -nimisen ehdotuksen kaupungille venesataman alueen parantamiseksi toiminnallisesti monipuoliseksi merikeskukseksi, jossa olisi kahvila, merihuoltoasema, tapahtuma-aukio, Vuosaaren purjehduskeskus, korjaus- ja talvitelakointitiloja, jolla-alue, kalastuskeskus, pursiseuran ravintola ym. Esitykseen sisältyi myös erityisen Marina Vuosaari -kiinteistöosakeyhtiön perustaminen sekä arkkitehtuurikilpailu järjestäminen satamaan kohdistuvien hyvien ja toteuttamiskelpoisten ideoiden keräämiseksi.

Nyt asemakaavoituksen käynnistyessä olisi tutkittava Marina Vuosaari -hankeidean ehdotuksia uudelleen ja kehitettävä jatkotyössä osin sen pohjalta kehittäen Vuosaarenlahden pienvenesatamasta aidosti laadukasta ja ympäristöä kunnioittavaa kaupunkitilaa, joka osaltaan jalostaisi myös Vuosaaren asemaa merellisenä kaupunginosana, ja joka voisi houkutella paikalle myös muuta yritystoimintaa. Uusi asemakaava ei yksinään riitä tuomaan positiivisia muutoksia alueella, mutta onnistuessaan se luo paremman pohjan tilanteelle, jossa alueen toiminnallisesti aktiiviset veneilyseurat yhteistyössä kaupungin liikuntapalvelujen ja yrittäjien kanssa voivat kehittää alueesta parhaassa tapauksessa hyvinkin toimivan ja viihtyisän venesatamakokonaisuuden.

Pienvenesataman laajentamisen ympäristövaikutukset

Vuosaarenlahden venesataman vastarannalla on Uutelan Särkkäniemen luonnonsuojelualue ja sen länsipuolelle on parhaillaan perusteilla myös uusi Rudträskin luonnonsuojelualue. Särkkäniemi on suojeltu merenrantaniittyjen ja Helsingin alueella erikoisten laguunilahtien säilyttämiseksi. Alueella on kaksi laguunilahtea, jotka ovat kuroutuneet merestä maankohoamisen myötä. Alueen laguunilahdista pohjoisempi on vielä yhteydessä mereen, mutta eteläisempi on jo kuroutunut erilliseksi lammeksi.

Vuosaarenlahden eteläosien ruovikot ja suojaiset lahdelmat Särkkälahdella tarjoavat hyviä pesäpaikkoja kahlaajille, sorsille, koskeloille ja monille pikkulintulajeille. Vuosaarenlahti on tärkeä levähdysalue myös talvehtijoille ja muuttajille. Sammakot kerääntyvät keväisin laguuneille kutemaan äänekkäin ja sankoin joukoin. Särkkäniemen laguunilahdet ovat myös tärkeitä eri hyönteislajeille ja etenkin paikan sudenkorentolajisto on havaittu monipuoliseksi. Osa vesialueesta on kalastuskieltoaluetta.

Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ehdotetun uuden mittavan laiturirakenteen myötä olosuhteet linnuille heikkenevät olennaisesti sekä vesialueella että lisääntyvän veneliikenteen myötä myös pienillä kareilla pesiville lokkilinnuille. Lisäksi odotettavissa oleva vedenlaadun heikkeneminen rakentamisen aikana Vuosaarenlahdella on aiheellinen huolenaihe, aivan erityisesti Särkkäniemen luonnonsuojelualueen ympäristön vedenalaisen luonnon kannalta.

Veneiden talvisäilytyspaikkoja käytetään venesatamissa yleisesti myös veneiden vuotuisten huoltotöiden työmaina, joten niiden ehdotettu sijainti laiturirakenteella keskellä merenlahtea ei ole hyvä valinta meriluonnon kannalta. Valitettavasti edelleen melko yleisesti käytettyjen myrkkymaalien raapeet ja maalijäämät voisivat päätyä liian helposti suoraan mereen veneiden kunnostus- ja maalaustöiden yhteydessä. Myrkkymaalien eli eliönestomaalien tarkoitus on estää kovakuoristen eliöiden kiinnittyminen veneen pohjaan. Maalien sisältämä kupari ja sinkki ovat kuitenkin pysyviä aineita, jotka kertyvät pohjasedimenttiin ja satamien maaperään pilaten ne. Aineet haittaavat esimerkiksi simpukoiden sekä rakkolevien lisääntymiskykyä ja vaikuttavat tätä kautta koko meren ekosysteemiin.

Välittömästi suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee hyvin arvokas (arvoluokka I) kasvillisuus- ja kasvistokohde (Kohdealue: Vuosaarenlahden pohjoisranta (27/91), jonka merenrantaluonto on sekä kasvillisuustyypeiltään että kasvistoltaan hyvin monipuolista ja edustavaa koostuen monenlaisista rantajaksoista ja paikoin niiden yläpuolella sijaitsevista rantalehdoista. Kohteen rajauksessa on mukana myös vesialuetta. Osa tästä kasvistokohteesta on lisäksi suojeltu vuonna 1999 luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltuna luontotyyppinä (Kohdealue: Vuosaarenlahden merenrantaniitty 18), jolla on edustava merenrantakasvillisuus.

Allekirjoittajayhteisöt esittävät, että nyt heti asemakaavasuunnittelun alkuvaiheessa laaditaan riittävän laaja ympäristövaikutusten arviointi ehdotettujen venesatamatoimintojen mittavan laajentamisen ja tulevien toimintojen aiheuttamista seurauksista läheisille luontoalueille merellä ja maalla. Vasta tämän jälkeen on mahdollista määritellä asemakaavoituksessa tehtävät tarkemmat ratkaisut mahdollisten uusien laituri- ja talvisäilytyspaikkojen, veneiden jätevesien keräämiseen vaadittavan septitankkien tyhjennyspisteen sekä polttoaineaseman viisaan ja turvallisen sijoittamisen osalta.

Helsingissä 15.6.2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Mielipide Puotilanrannan asemakaavahankkeesta

0

Nykyisen Puotilan venesataman alueelle Vartiokylänlahdella suunnitellaan uutta asuinaluetta noin 3200 asukkaalle ja asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteitä varten. Asemakaava koskee pääosin Meripellontien eteläpuoleista Puotilan venesataman maa- ja vesialuetta, joka sijaitsee Puotilan kerrostaloalueen eteläpuolella ja vastapäätä Vuosaaren Meri-Rastilan metsäaluetta.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ehdottavat, että hahmotellusta rantaviivan siirtämisestä sekä erillisen tekosaaren rakentamisesta Vartiokylänlahdelle luovutaan alueen luontoympäristölle ja maisemallisille arvoille haitallisena. Allekirjoittajat pitävät tärkeänä, että heti kaavan valmistelun alkuvaiheissa ennen jatkosuunnittelua selvitetään laajasti Vartiokylänlahden nykyistä ekologista tilaa ja mahdollisen rantarakentamisen aiheuttamien muutosten seurauksia luontoalueille.

Vartiokylänlahti on melko suljettu ja matala murtovetinen sisälahti, joka on syntynyt peruskallion ikivanhaan murtumalinjaan. Vartiokylänlahden vesialueesta on julkaistu vuonna 2004 selvitys (Kajaste Ilppo: Vartiokylänlahden tila – Vartiokylänlahden veden laatu vuosina 2000–2001, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2004), jossa todettiin lahden rehevöityminen, mutta havaittiin sen toipuneen hiljalleen aiempina vuosikymmeninä tapahtuneesta runsaasta kuormituksesta, joka johtui purojen tuomista asuma- ja teollisuusjätevesistä sekä Herttoniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistä. Vartiokylänlahdella tehtiin vuosina 1974–78 myös laajahkoja koeruoppauksia Puotilan uimarannan ja Leppäniemen välillä noin viiden hehtaarin alueella. Läjitykset tehtiin ruoppausalueen lähelle rannalle rakennettuihin altaisiin. Nyt viidenkymmenen vuoden kuluttua läjitysalueesta on muodostunut hieno kosteikkoalue.

Vartiokylänlahti lähiympäristöineen on hyvin tärkeä lintu- ja lepakkoalue. Vuosaaren puolella lahden itärannalla sijaitsee 51 hehtaarin laajuinen luontoalueena arvokas Meri-Rastilan ulkoilualue, josta 25 hehtaaria on mukana nykyisessä luonnonsuojelualueohjelmassa. Rannassa vastapäätä uutta Puotilanrannan suunnittelualuetta on myös luontotyyppinä erittäin uhanalainen tuore runsasravinteinen lehtoalue (Kohdealue: Meri-Rastilan lehto 1 (273/2017)).

Mainitulla Vartiokylänlahden tilaa koskeneella selvityksellä on ikää jo noin kaksi vuosikymmentä, joten uuden ja toimeksiannoltaan huomattavasti laajemman tutkimuksen tekeminen koko Vartiokylänlahden ja sen lähiympäristön ekosysteemistä on tässä yhteydessä nyt välttämätöntä. Lisäselvityksien tarpeellisuus todettiin myös Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden laatimisen yhteydessä Sitowise Oy:llä teetetyssä suppeassa Vartiokylänlahden kaupunkiekologisessa suunnitelmassa, jossa selvitystarve valitettavasti rajattiin vain mahdollisen rantaviivan muuttamisen sekä kelluvan rakentamisen vaikutuksiin virtausolosuhteisiin lahdella ja vedenalaisen ympäristön kehittymismahdollisuuksiin.

Helsingissä 15.6.2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Lausunto Kulttuurikorttelin asemakaavahankkeesta

0

Vuosaaren keskustan alueelle sijoittuvan Kulttuurikorttelin asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteitä varten. Vuotalon itäpuolelle suunnitellaan toiminnoiltaan sekoittunutta keskustakorttelia, joka sijoittuu purettavan koulurakennuksen ympäristöön. Kulttuurikortteliksi kutsutun alueen suunnitteluun haetaan yhteistyökumppania kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kilpailu on parhaillaan jo käynnissä.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät kaupunginosan keskeisimmän alueen kehittämistä hyvänä asiana ja esillä olevaa aineistoa monella tapaa kiinnostavana, mutta näkevät kaavahankkeen toteuttamisessa ja vuorovaikutuksessa useita ongelmakohtia, joiden merkitys korostuu entisestään, koska suunnittelualue on Mosaiikkikorttelin kanssa Vuosaaren keskustan viimeisiä suurempia rakentamattomia korttelialueita. Yhdessä nämä kaksi vierekkäistä korttelia muodostavat tulevaisuudessa kaupunkikuvallisesti keskeisen ja toiminnallisesti tärkeän Vuosaaren uuden keskustan kokonaisuuden.

Kaupunkikuva

Nyt suunniteltava alue sijaitsee maisemallisesti ja arkkitehtonisesti herkässä kohdassa. Pohjoisen ja idän puolella on maakunnallisesti kulttuuriympäristönä arvokas 1960-lukulainen Keski-Vuosaari, kun taas etelä- ja länsipuolella sijaitsevat huomattavasti uudempaa arkkitehtuuria edustavat kulttuurin, liikenteen ja kaupan maamerkit Vuotalo, Vuosaaren metroasema ja Kauppakeskus Columbus sekä aivan lähellä myös Cirrus ja muut alueelle kohta nousevat korkeat asuintalot, jotka hallitsevat jo nyt vuosaarelaista suurmaisemaa.

Vuosaaren kaupunginosalle omaleimaista on sen luonnonläheisyys ja merellisyys. Toistuvasti eri yhteyksissä ilmenee, miten tärkeää luontoympäristö on asukkaiden viihtyvyyden kannalta. Toisaalta, myös hyviä kulttuuri- ja muita palveluja arvostetaan ja toivotaan, niinpä Vuotalon laajennus kaavamuutoksen yhteydessä on ilahduttavaa.

Kortteliin suunniteltu 33500 kerrosneliömetrin määrä voi kaavamaisesti toteutettuna vaikuttaa kuitenkin tukkoiselta ja mittakaavaltaan ympäröivään kaupunkikuvaan sopimattomalta. Elämyksellisyyden ja urbaanisuuden toivoisi erityisesti Vuosaaressa sisältävän myös vehreyttä ja avaruutta, sekä Mosaiikkikorttelin massiivisuuden vastapainoksi myös pienimittakaavaisuutta ja viihtyisää katutilaa, vaikka ollaankin kaupunginosan keskustassa.

Katutason toiminnan tuomista osaksi keskustan ympäristöä painotetaan myös jo hyväksytyissä suunnitteluperiaatteissa, mitä allekirjoittajat pitää kannatettavana ajatuksena. Samoin alueelle tulevaisuudessa paremmin rajautuvien kolmen eri aukion, eli Mosaiikkitorin, Vuotalonaukion ja Mosaiikkiaukion, ajattelemista suunnittelussa mahdollisuuksiltaan ja tehtäviltään erilaisina toisiaan täydentävinä aukiotiloina on hyvä lähtökohta nykyisen tilanteen parantamiseksi suunnittelukilpailussa mahdollisesti saatavien uusien ideoiden kautta. Vuotalon ja uuden rakennuksen välisestä tilasta Vuotalonaukiosta on tulossa kaksitasoinen. Toivottavasti erikoinen mahdollisuus saa suunnittelijat tekemään siitä onnistuneen tapaamis- ja tapahtumapaikan. Kaikissa kolmessa aukiossa tulisi olla myös tulevaisuudessa edelleen avaruuden tuntua korkeiden rakennusten keskustassa. Uusi korttelikokonaisuus on aivan oikein päätetty pitää puolijulkisena tilana liikkumisen kannalta, mikä linjaus sopii hyvin kortteli keskeistä sijaintia ajatellen.

Kulttuuritilat

Kulttuurikorttelin kilpailuohjelmassa todetaan, että alueella on tunnistettu tarve lisätä tiloja taiteen perusopetuksen käyttöön. Muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan tuettua taiteen perusopetusta Vuosaaressa saa noin neljä prosenttia lapsista ja nuorista, kun se Helsingin keskustan alueella nousee jopa yli viidenkymmenen prosentin. Liikuntapaikkoja Vuosaaressa on hyvin ja tämä on erinomainen asia. Kuitenkin jokaisella lapsella ja nuorella olisi hyvä hänen niin halutessaan olla myös joku taideharrastus, koska kummatkin tuovat tutkitusti hyvinvointia ja tasapainottavat toisiaan. Niin liikunnassa kuin myös taiteen perusopetuksessa on tärkeää, että niitä voisivat harjoittaa myös sellaiset lapset ja nuoret, jotka eivät välttämättä tähtää harrastuksensa parissa huipputuloksiin ja kilpailuihin. Myös aikuisväestön taideharrastamistilat ovat Vuosaaressa hyvin rajalliset. Vuotalo tuo korkeatasoista kulttuuripalvelua paikkakunnalle, mutta harrastajille siellä on hyvin niukasti tiloja.

Uuteen Kulttuurikortteliin olisi Vuotalon laajennuksena tulossa yksi 150 m2:n tila esitystilaksi sekä kaksi harjoitussalia ja kaksi opetusluokkaa. Tilojen yhteisala olisi kerrosneliömäärinä noin 500 k-m2. Määrä on kovin niukka, koska taiteita on monia lajeja ja ne kaikki tarvitsevat erilaisia tiloja. Kaiken kaikkiaan kulttuurikorttelihankkeeseen on varattu aivan liian vähän tilaa eri taiteen lajeille ja niiden harrastajille. Jos 500 k-m2 osoitetaan kulttuurille, kilpailuohjelman mukaiset kerrosalat liike- ja toimitilakäyttöön ovat 5000 k-m2 ja asumiseen 28000 k-m2. Kulttuurille ja taiteen perusopetukseen osoitettu alustava tilavaraus on osuudeltaan olemattomat noin 1,5 % suunnittelualueen tavoitellusta 33500 k-m2 kerrosneliömäärästä. Riittääkö 500 k-m2 todellakin kasvavassa Vuosaaressa? Voidaanko tässä tapauksessa oikein enää uskottavasti edes puhua kulttuurikorttelista?

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät tärkeänä muuttaa asemakaavahankkeen jatkotyössä suunniteltua jakaumaa siten, että keskeisesti Vuosaaren kaupunkikuvaan vaikuttavassa ja nimenomaan Kulttuurikortteliksi nimetyssä korttelissa taiteet ja kulttuuri sekä toisaalta korttelin muut käyttötarkoitukset olisivat huomattavasti paremmin tasapainossa.

Kilpailullinen neuvottelumenettely

Kaupunki etsii parhaillaan suunnittelukilpailulla kumppania Kulttuurikorttelin suunnitteluun ja kehittämiseen. Kilpailumuotona on ilmoittautumis- ja neuvottelumenettely. Kilpailussa on tarkoitus löytää suunnittelualueelle kilpailun tavoitteiden mukainen, teknis-taloudellisesti toteutuskelpoinen ratkaisu ja sille toteuttaja. Jatkotyö hankkeen suunnittelussa on tarkoitus tehdä monivaiheisten neuvottelujen kautta yhteistyössä kilpailun voittajan kanssa.

Kilpailua varten julkaistiin sen käynnistyessä maaliskuussa Vuosaaren Kulttuurikorttelin kehittäminen -kilpailuohjelma sekä paljon taustamateriaalia suunnittelualueesta. Kilpailuehdotukset on pyydetty palauttamaan elokuun loppuun mennessä. Ehdotusten arvioinnin kriteereiksi on laadittu toiminnalliset ja kaupunkikuvalliset vaatimukset sekä tavoitteet. Tavoitteena olisi, että kaupunkiympäristölautakunta päättää kilpailun voittajasta ja alueen varaamisesta hankkeen jatkokehittämistä varten keväällä 2023.

Allekirjoittaneet vuosaarelaisyhteisöt pitävät tavoiteltavan hyvän asukasvuorovaikutuksen kannalta outona, että monet suunnittelualueen keskeiset ratkaisut ja tavoitteet on laadittu, ja osin myös päätetty, jo mainitun kilpailuohjelman kirjoittamisen yhteydessä virkamiestyönä ennen kaavahankkeen avointa julkista vuorovaikutusta.

Parempi ja kaikille osapuolille korrekti toimintatapa olisi ollut käydä ensin asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon yhteydessä laaja keskustelu alueen suunnittelun tavoitteista sekä erilaisista taide- ja kulttuuritoimintaan liittyvistä tarpeista Vuosaaressa, ja vasta tämän vuorovaikutuksen lopputuloksena laatia kilpailuohjelma kaavan jatkotyötä ajatellen. Tästä olisi ollut paljon hyötyä myös suunnittelijoille itselleen sekä myös kaikille kilpailuun osallistuville.

Toivottavasti puutteellisen vuorovaikutuksen valitettavat epäkohdat korjataan asemakaavan valmistelun tulevissa vaiheissa siten, että Vuosaaren keskeisimmälle paikalle nousee aikanaan kaupunkikuvallisesti laadukas ja toiminnallisesti monipuolinen kortteli, jonka kaikenikäiset vuosaarelaiset voivat kokea vastaavan Kulttuurikorttelin nimeä.

Helsingissä 29.5.2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Mielipide Vuosaaren pelastusaseman asemakaavahankkeesta

0

Nordsjön kartanon osa-alueen pohjoisosaan Itäreimarintien varteen suunnitellaan uutta pelastustoiminnalle varattua korttelialuetta. Suunnitelmassa pelastuslaitoksen ja vapaapalokunnan rakennukset sijoittuisivat Porslahden puistoon Staran varikon pohjoispuolelle. Pelastustoiminnan mahdollistaminen edellyttäisi muutoksia myös Itäreimarintiehen. Nykyisessä lainvoimaisessa asemakaavassa Itäreimarintien pohjoispää on linjattu uhanalaiseksi luontotyypiksi tunnistetun kausikosteikon läpi. Kaavamuutoksessa Itäreimarintien linjaus on tarkoitus säilyttää nykyisellään ja kaavan katualue muuttaa sen mukaiseksi.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät pelastusaseman saamista Vuosaareen kannatettavana hankkeena, koska uusi oma asema parantaa pelastustoiminnan toimintaedellytyksiä kaupunginosassa ja lyhentää merkittävästi vasteaikoja hälytystehtävissä. Allekirjoittajat olisivat kuitenkin toivoneet, että sopiva paikka olisi löytynyt muualta kuin luontoalueelta, koska pelastusasemalla ehdotettu nykyinen metsäalue on yksi harvoista suurelta osin luonnontilaisen kaltaisia metsikköjä Uutelasta Mustavuoreen jatkuvan Vuosaaren vihersormen keskivaiheilla. Kaavan aineistossa esitetyistä kahdesta sijoitusvaihtoehdosta vähiten huono on se, jossa rakennettava tontti sijoittuu Staran varikon läheisyyteen, jolloin jäljelle jäävä metsäinen alue pysyy mahdollisimman laajana ja yhtenäisenä. Alueella sijaitseva harvinainen ja kaunis pieni raitametsikkö tulee kuitenkin jättää rauhaan rakentamiselta.

Niinisaarentien puistometsä ja kausikosteikkoalue tulee jättää luonnontilaiseksi ja hiljalleen luonnoltaan vielä monimuotoisemmaksi jalostuvaksi arvometsäksi. Allekirjoittavat suhtautuvat varauksellisesti alueen läpi suunniteltuun uuteen virkistysyhteyteen. Mahdollinen pitkospuuyhteys pilkkoisi sekin metsää, jolloin Satamakaaren uuden yhdyskuntateknisen huollon alueen toiminnan vaatima meluvaimennus Porslahdentien ympäristön asutuksen suuntaan heikkenisi. Pitkospuureittiä olisi hankala huoltaa ja toteuttaa tulvivassa metsässä. Myös arvokkaalle kallioalueelle pääsy helpottuisi, mikä edistäisi kalliokedon kulumista ja heikentäisi tällä hetkellä edustavan kasvillisuuden edellytyksiä. Jos reitti kuitenkin päätetään toteuttaa, polku olisi syytä toteuttaa hyvin kapeana sekä vain kävelykäyttöön osoitettuna ja hyödyntäen pääosin metsässä jo olevan ensimmäisen maailmansodan aikana rakennetun vanhan tykkitien pohjaa ja linjausta. Paikan merkitys tärkeänä lintualueena ja sen viehätys satunnaiselle ulkoilijalle on nimenomaan sen viidakkomaisessa läpitunkemattomuudessa ja hyvin kosteassa vehreydessä.

Helsingissä 25.5.2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Muistutus Satamakaaren teknisen huollon alueen asemakaavaehdotuksesta

0

Asemakaavan muutos koskee Satamakaaren teknisen huollon aluetta Vuosaaressa sekä suojaviheraluetta Vuosaaressa Itäreimarintien, Niinisaarentien ja Satamakaaren sekä̈ Vuosaaren golfkentän välisellä alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisin lumen vastaanottopaikkana toimivan teknisen alueen kehittämisen ja laajentamisen viereiselle luontoalueelle. Tavoitteena on, että aluetta voidaan jatkossa käyttää myös rakennusmateriaalien kierrättämiseen.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta antoivat kaavahankkeesta lausunnon vuoden 2020 lopulla. Yhteisöt esittivät kannanotossaan näkemyksiä laadittavasta ympäristövaikutusten arvioinnista, Niinisaarentien metsäalueesta sekä alueen liikenneyhteyksistä ja ehdottivat samalla nykyisen asemakaavan mukaisesta Itäreimarintien uudesta linjauksesta luopumista luonnolle vahingollisena. Nyt Itäreimarintien pohjoisosan mahdollisesta siirrosta arvometsäalueen läpi on luovuttu. Samalla tien koillispuolinen osa luontoalueesta on poistettu kokonaan asemakaavaehdotuksesta ja liitetty mukaan uuteen Vuosaaren pelastusaseman asemakaavahankkeeseen. Tehty muutos on Itäreimarintien osalta hyvä.

Kaavan valmistelun jatkotyössä on teetetty uusina selvityksinä Vahanen Environment Oy:llä tutkimusraportti hankkeen vaikutuksista kaavan alueella esiintyvän suojellun viitasammakon elinolosuhteisiin sekä Ramboll Finland Oy:n raportti teknisen huollon alueen toiminnasta ja ympäristövaikutuksista.

Viitasammakkon osalta raportin antama kuva nykytilanteesta on huolestuttava. Sammakon esiintyvyys alueella on heikentynyt viime vuosina. Kosteikossa on kohonneita pitoisuuksia haitta -aineita ja ravinteita sekä ajoittain alhainen happipitoisuus. Kohonneet pitoisuudet johtuvat raportin mukaan entisestä Vuosaaren kaatopaikasta Vuosaarenpuron valuma-alueella, viljelypalstoista, lumenvastaanottopaikan sulamisvesistä sekä muista Vuosaaren teollisuusalueen hulevesistä. Alueella sijaitsevaan Helenin huoltotunneliin johtavaa ajoyhteyttä levennettiin vuonna 2020 kaasuputkityömaan vuoksi. Luhdan reunaan tuotiin silloin kivilouhetta sekä kivituhkaa, ja rakentamisen seurauksena kostean luhdan pinta-ala pieneni.

Tulevaisuutta ajatellen viitasammakon esiintymisalueen ja laajennettavaksi suunniteltavan yhdyskuntateknisen huollon alueen väliin on syytä jättää kunnollinen suojavyöhyke. Kaavaehdotuksessa näin ei valitettavasti ole tehty.

Selvityksissä käy ilmi myös tulevaisuudessa toiminnoiltaan monipuolistuvan teknisen huollon alueelta läheisille Porslahdentien ympäristön asuinalueille ja viereisille luontoalueille kuuluvien meluhaittojen mahdollisuus. Meteli johtuisi pääosin lisääntyvästä liikenteestä, kuormien purkamisesta ja lastauksesta, massojen esikäsittelystä sekä erityisesti alueella ajoittain tehtävästä puuaineksen haketuksesta. Häiritsevän melun seurannasta ja eliminoimisesta tulee paikan rakentamisen sekä varsinaisen toiminnan suunnittelun jatkotyössä pitää erityistä huolta.

Vuonna 2019 tehdyssä Luontotieto Keiron Oy:n luontoselvityksessä alueelta todettiin, että nykyisen lumenkaatopaikan läheisyydessä kasvaa runsaasti haitallisia vieraslajeja ja että maanomistaja eli kaupunki on velvoitettu hävittämään mailtaan haitalliseksi luokitellut vieraslajit, eikä niitä saa levittää esimerkiksi maansiirtojen seurauksena. Tämä on syytä huomioida huolella uuden teknisen huollon alueen toteutuksessa ja toiminnassa.

Helsingissä 20.5.2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Ääniteos Sjökullan runoilijasta – ett ljudverk om Karl August Tavaststjerna

0

Vuosaari-Seura on julkistanut 15.5. ääniteoksen Sjökullan muinaisesta kesävieraasta, runoilija-kirjailija Karl August Tavaststjernasta.

Kyseessä on paikallisten kotiseutuaktiivien suurhanke, jota on valmisteltu lähes koko korona-ajan. Noin 40 minuutin pituinen nettikuunnelma on sanoin ja sävelin toteutettu johdatus Karl August Tavaststjernan (1860 – 1898) tuotantoon ja maailmankuvaan.

Tärkeää oli teoksen toteuttaminen kaksikielisesti, sillä suomenruotsalainen Tavaststjerna puhuttelee yli kielirajojen. Kirjailija Merete Mazzarellan ja dosentti Kristina Malmion haastatteluiden ohella kuullaan Tavaststjernan runoja näyttelijä Wilhelm Grotenfeltin tulkitsemina.

Teoksen elämyksellisyyttä lisää se, että se sisältää Tavaststjernan runoon tehtyä musiikkia, jota esittää sen säveltäjä Mirva Tarvainen. Aiemmin runoja on säveltänyt mm. Jean Sibelius.

Työryhmä: Ohjaus Carl Alm, äänitys ja leikkaus Matti Raita, musiikki ja sävellys Mirva Tarvainen, lausunta Wilhelm Grotenfelt, asiantuntijat Merete Mazzarella ja Kristina Malmio, tuottajat Anna-Maija Virta ja Hanna-Kaisa Siimes, viestintä Satu Toivonen, projektituki Tiina Hyvönen, tuotanto Vuosaari-Seura ry.

Kiitos tuesta, tack för stödet: Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Understödsstiftelsen för Arbetets Vänner sekä Vuosaari-Säätiö.

Lisätiedot: Tuottaja Anna-Maija Virta, puh.  040 546 1909, virta.annamaija[at]gmail.com sekä ohjaaja, näyttelijä Carl Alm, puh. 040 831 9540, carlalm81[at]gmail.com.

Kuuntele ääniteos ja lue lisää Tavaststjernasta ja hänen yhteydestään Vuosaareen: www.vuosaari.fi/runoilija

————————————————————————————————————————-

Ett ljudverk om Karl August Tavaststjerna

Nordsjö Samfundet har publicerat den 15 maj en tvåspråkig podcast, som lyfter fram kulturprofilen Karl August Tavaststjerna.

Karl August Tavaststjerna (1860-1898) var en pionjär och den författare som introducerade realismen inom litteraturen på svenska i Finland. Han arbetade även som journalist och var utbildad till arkitekt.

Kulturhistoriskt är det anmärkningsvärt att Tavaststjerna spenderade somrarna 1881 och 1883 på Sjökulla torp i Nordsjö. Dessa somrar inspirerade honom att skriva diktsamlingen ’För morgonbris’, vilken inledde hans litterära karriär.

I verket hör vi intervjuer med författare Merete Mazzarella och docent Kristina Malmio medan skådespelare Wilhelm Grotenfelt tolkar tre av Tavaststjernas dikter.

Podcasten livas upp av nykomponerad musik specialbeställd för just detta verk. Den unga förmågan Mirva Tarvainen har, i Jean Sibelius anda, tagit sig an Tavaststjerna och tonsatt några av hans dikter för Nordsjö Samfundet. I podcasten hör vi henne själv uppträda i en inbandning gjord på Sjökulla torp.

Arbetsgruppen: Regi/dramaturgi Carl Alm, ljuddesign, inbandning Matti Raita, musik, kompositör Mirva Tarvainen, diktuppläsning Wilhelm Grotenfelt, sakkunniga Merete Mazzarella och Kristina Malmio, producenter Anna-Maija Virta och Hanna-Kaisa Siimes, kommunikation Satu Toivonen, projektstöd Tiina Hyvönen, produktion Nordsjö Samfundet.

Tack för stödet: Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Understödsstiftelsen för Arbetets vänner och Vuosaari-Säätiö

Kontaktuppgifter: Producent Anna-Maija Virta, tel. 040 546 1909, virta.annamaija[at]gmail.com, Regissör, skådespelare Carl Alm, tel. 040 831 9540, carlalm81[at]gmail.com

Lyssna på podcasten

Muistutus Vuosaaren läntisen keskustan asemakaavaehdotuksesta

0

Vuosaaren keskustan länsiosan asemakaavahanke on nyt edennyt ehdotusvaiheeseen ja ollut nähtävillä mielipiteitä varten. Suunnittelualue koostuu Mosaiikkikortteliksi kutsutusta nykyään rakentamattomasta alueesta ja Vuosaaren Urheilutalosta laajennuksineen sekä Mosaiikkipuistosta, Vuotorista ja Mosaiikkitorista.

Asemakaavan alue on mitä tärkein keskustan kehittämisen kannalta ja sen suunnittelussa nyt tehdyt ratkaisut määrittävät suuressa määrin kaupunginosan keskustaa pitkälle tulevaisuuteen, koska muita yhtä keskeisiä rakentamattomia paikkoja Vuosaaren keskustan alueella ei enää ole.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ottivat viimeksi kantaa kaavahankkeeseen antaessaan laajan lausunnon kaavan päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta vuoden 2020 keväällä. Yhteisöt kannattivat Mosaiikkikorttelin toteuttamista hybridikorttelina ja painottivat aiemmissakin kannanotoissaan esillä pitämäänsä ajatusta aidosti keskustamaisuutta tavoittelevan kaupunkisuunnittelun edellyttävän toimitila- ja liiketilojen luomisen ensisijaisuutta suhteessa kaupunginosassa ennestään lähes kaikkialla muulla vallitsevaan melko yksipuoliseen asuinrakentamiseen. Vuosaaren keskustan arkkitehtuurikilpailuun vuonna 2018 osallistuneen Ranka-nimisen ehdotuksen ideoimaa paviljonkimaista kahvilarakennusta Mosaiikkitorin reunaan pidettiin kannatettavana.

Nyt kun asemakaavaehdotus on valmistunut, on mahdollista arvioida sitä, miten se on onnistunut Vuosaaren keskustan tulevaisuuden hahmottamisessa. Onnistuneita ratkaisuja väljästi arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen Tilkkutäkki-ehdotukseen pohjaavassa suunnitelmassa on Mosaiikkikorttelin osittainen avaaminen julkisena tilana, eli kävelytien kulku on mahdollistettu korttelin läpi useissa kohdissa. Samoin toivottu paviljonkirakennus on saanut kaavaehdotuksessa varauksen Mosaiikkitorin reunalle. Itse tori nykyisin kaupunkitilallisesti epäselvä ja on länsipuolelta kokonaan avoimena usein hyvin altis kovalle tuulelle. Mosaiikkikorttelin toteutumisen ja Urheilutalon laajennuksen jälkeen Mosaiikkitorin aukiomaisuus pääsee paremmin esille.

Mosaiikkikorttelille asetettu tavoite Vuosaaren keskustan parantamista toiminnoiltaan monipuoliseksi keskustamaiseksi ja eläväksi paikaksi sen sijaan ei ole onnistunut toivottavalla tavalla. Kortteliin on kaavakartalla osoitettu enintään 20400 k-m2 asuntokerrosalaa ja enintään 4600 k-m2 palveluja sisältävälle erityisasumiselle. Sen sijaan liike- ja/tai toimitilojen vähimmäismäärä koko korttelin 26700 k-m2 kerrosalasta on vain 1700 k-m2.

Liike- ja/tai toimitilojen osuus voi siten vähimmillään olla noin kuusi prosenttia Mosaiikkikorttelin rakennusten kokonaiskerrosalasta, mikä ei ole hyväksyttävissä oleva osuus liike- ja toimitiloiksi kasvavan Vuosaaren keskustan sijainniltaan kaikkein keskeisimmälle paikalle. Kaavaehdotuksen mahdollistama liike- ja toimitilojen alhainen vähimmäismäärä ei tue aidosti elinvoimaisen ja toiminnoiltaan monipuolisen sekä eri vuorokauden aikoina vireän keskustan kehittymistä. Osuus ei myöskään vastaa asemakaavoitusta ohjaavan yleiskaavakartan merkinnän (Liike- ja palvelukeskusta C1) määräystä koko Vuosaaren palvelu- liike- ja toimitilapainotteisesta keskustasta.

Helsingissä 27.4.2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Tervetuloa synttäreille Sjökullan torpalle 15.5.!

0


Sjökullan torpan kesäkausi käynnistyy kirjallisissa merkeissä: kaikki vuosaarelaiset ovat tervetulleita juhlimaan perinnetorpan muinaisen kesävieraan, kuulun kirjailijan Karl August Tavaststjernan 162-vuotissyntymäpäivää.

Miksi Karl Augustia juhlitaan juuri Sjökullan torpalla? Siksi, että hän vietti nuorukaisena 1880-luvulla kaksi kesää Vuosaaressa, Sjöblomin torppariperheen luona. Ja juuri nuo kesät inspiroivat Karl Augustia kokonaisen runokokoelman kirjoittamiseen ja johdattivat myös kirjailijan uralle. Sjökullassa alkunsa saanut runoteos kantaa kaunista nimeä ’För morgonbris’ (’Aamutuulelle’).

Päivänsankarille annetaan 15.5. myös syntymäpäivälahja: Vuosaari-Seura julkistaa tapahtumassa Tavaststjerna-aiheisen ääniteoksen eli podcast-kuunnelman. Se esittelee Sjökullan kesäasukasta haastatteluin, runoin ja sävellyksin. Podcastilla esiintyvistä kulttuurivaikuttajista on paikan päällä ohjaaja, näyttelijä Carl Alm sekä säveltäjä, muusikko Mirva Tarvainen.

Karl August Tavaststjerna oli aikakautensa merkittävimpiä suomenruotsalaisia kirjailijoita. Siksi syntymäpäivän ohjelma ja ääniteos ovat kaksikielisiä.

Jo Sjökullan torppa itsessään on vierailemisen arvoinen, onhan kyse yhdestä Vuosaaren vanhimmasta säilyneestä rakennuksesta.

OHJELMA

Torpan ovet aukeavat klo 13 ja ohjelmaosuus alkaa noin klo 13.30:

Onnittelut 162-vuotiaalle Karl August Tavaststjernalle; runoilijan ’hahmo’ paljastetaan

Ääniteoksen esittely: Sjökullan runoileva kesävieras – Den poetiska sommargästen på Sjökulla torp
Tuottaja Anna-Maija Virta kertoo hankkeesta ja päivänsankarista

Sävellyksen ensiesitys: ’Täss’ istun mä yössä myöhään’
san. K. A. Tavaststjerna, säv. M. Tarvainen
Esittäjinä Mirva Tarvainen sekä Martin Åkesson

Runoja / dikter
Tavaststjernan runoja lausuu teoksen ohjaaja, näyttelijä Carl Alm

Tapahtumaa vietetään torpan pihapiirissä. Kahvio tarjoaa suolaista ja makeaa (käteismaksu); tuotto ääniteoshankkeen rahoittamiseen.

Tapahtuma päättyy klo 16.

Vi firar Karl August Tavaststjernas födelsedag på de båda inhemska språken!

Tervetuloa siis Sjökullan torpalle su 15.5. klo 13–16 (Harbonkatu 10, katso sijainti kartalla). Välkommen!

Lue ääniteoksen julkistamisesta kertova juttu Hufvudstadsbladetissa 11.5.2022:
Tavaststjerna skrev sitt genombrott på ett torp i Nordsjö

Lisätiedot:
Tuottaja Anna-Maija Virta (suomi), puh.  040 546 1909, virta.annamaija[at]gmail.com
Ohjaaja, näyttelijä Carl Alm (också på svenska), puh. 040 831 9540, carlalm81[at]gmail.com

===========================================================

”Karl August Tavaststjerna –   Sjökullan runoileva kesävieras – Den poetiska sommargästen på Sjökulla torp”

Ääniteoksen työryhmä
Ohjaus Carl Alm, äänitys ja leikkaus Matti Raita, musiikki ja sävellys Mirva Tarvainen, lausunta Wilhelm Grotenfelt, asiantuntijat Merete Mazzarella ja Kristina Malmio, tuottajat Anna-Maija Virta ja Hanna-Kaisa Siimes, viestintä Satu Toivonen, projektituki Tiina Hyvönen, tuotanto Vuosaari-Seura ry.

Kiitos tuesta, tack för stödet
Konstsamfundet, Stiftelsen Tre Smeder, Svenska kulturfonden, Taiteen edistämiskeskus, Understödsstiftelsen för Arbetets Vänner sekä Vuosaari-Säätiö.

Kannanotto yleiskaavan toteuttamisohjelmasta

0

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee kokouksessaan tiistaina 1.3. esitystä kaupunginhallitukselle yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 hyväksymiseksi. Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta haluavat kiinnittää lautakunnan huomiota Vuosaaren Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan uudistamisen puuttumiseen yleiskaavan toteuttamisohjelmasta.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 20.10.2020 Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet, tehden niihin samalla viisaan ja merkittävän muutoksen lopettamalla asuinrakentamisen jatkosuunnittelun Meri-Rastilan länsirannan arvokkaalle luontoalueelle:

”Meri-Rastilan rakennetun alueen täydennysrakentamista toteutetaan kunnianhimoisesti ja se tuo alueelle uusia asukkaita ja elinvoimaa. Samalla on tärkeää huolehtia yhtenäisten arvokkaiden luontoalueiden säilymisestä ja siksi Meri-Rastilan länsirannan metsän arvokkuus kokonaisuutena korostuu. Lautakunta päätti, että Rastilanrannan osa-alue poistetaan näiden suunnitteluperiaatteiden piiristä.”

Samassa kokouksessa lautakunta hyväksyi Meri-Rastilan länsiosan asemakaavaehdotuksen, jossa alueelle toteutetaan mittavaa täydennysrakentamista osana Meri-Rastilan kaupunkiuudistusta. Kaupunkiympäristölautakunnan päätökset olivat yksimielisiä. Meri-Rastilan itäosan asemakaava hyväksyttiin lautakunnassa seuraavan vuoden keväällä. Yhdessä nämä kaksi laajaa asemakaavaa lisäävät Meri-Rastilan nykyistä asukasmäärää 4400 uudella asukkaalla.

Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan kaupunkiympäristölautakunnassa oli jo Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden käsittelyn yhteydessä halua ohjeistaa Meri-Rastilan länsirannan metsäalueelle virkistyskäyttöä osoittavan asemakaavan valmistelua, mutta edelleen lainvoimaisen osayleiskaavan kanssa mahdollisesti muodostuva ristiriita aiheutti sen, että alue jäi edelleen kokonaan ilman asemakaavaa.

Nyt lautakunnan asialistalla olevan yleiskaavan toteuttamisohjelman voisi perustellusti odottaa esittävän Meri-Rastilan osayleiskaavan päivittämistä virkistyskäyttöön kaupunkiympäristölautakunnan linjauksen mukaisesti. Hanke ei jostain syystä kuitenkaan esiinny toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa (–2035), ei myöskään toisessa vaiheessa (2030–40), eikä edes kolmannessa vaiheessa (2040–).

Allekirjoittaneet vuosaarelaisyhteisöt ehdottavat kaupunkiympäristölautakunnalle, että lautakunta täydentää yleiskaavan toteuttamisohjelmaa siten, että Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava päivitetään heti yleiskaavan toteuttamisohjelman ensimmäisessä vaiheessa vastaamaan lautakunnan tuoretta yksimielistä päätöstä ja luontoalueelle laaditaan virkistyskäytön varmistava osayleiskaava Vartiosaaren tapaan. Näin koko Meri-Rastilan ulkoilualue voisi saada aikanaan myös luontoarvoja säilyttävän ja ulkoilukäyttöä edistävän asemakaavan.

Helsingissä 27.2. 2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja