Keski-Vuosaaren ja Rastilan aluesuunnitelma

0
949

LAUSUNTO KESKI-VUOSAAREN JA RASTILAN ALUESUUNNITELMASTA

Luonnos 1.6.2007

Suunnitelma on jaettu kolmeen osaan A, B ja C. Lisäksi liitteenä on yhteenveto vuonna 2006 tehdystä asukaskyselystä, jonka vastausprosentti oli vain 14.5%. On erittäin myönteistä ja kiitoksen ansaitsevaa, että suunnittelijat ovat näin pyrkineet saamaan selville myös asukkaiden näkemykset ja toiveet. Ne on liitetty kunkin kohteen suunnitelmakuvauksiin ja pyritty myös ottamaan huomioon.

Yleisesti voidaan todeta, että selvitys perusteellinen ja hyvin laadittu ja antaa hyvän pohjan puisto-, metsä- ja tiealueiden hoidolle. Seuraavassa käydään suunnitelmaa läpi yksityiskohtaisemmin.

Osa A

Osassa on suunnitelmien taustaksi varsin laajasti tarkasteltu alueiden luonnonoloja, kasvillisuutta ja eläimistöä sekä luotu katsaus alueen historiaan ja merkittäviin suojelukohteisiin. Luontoalueista on laadittu runsaasti aihekohtaisia karttoja, joissa tuodaan hyvin esiin suunnittelualueen yleispiirteet ja osa-alueiden luonne. Selvitykseen liittyy runsaasti valokuvia, joita kuitenkaan ei ole sisällytetty luonnokseen. Toisaalta kuvat eivät ole olennaisia vuosaarelaisille, jotka tuntevat suurimman osan kohteista muutenkin.

Sivun 6 kartassa Vuosaaren puro on puutteellisesti merkitty, mutta asia on korjattu sivun 13 kartassa.

Luku 1.3 s15: Eikös Vuosaaren pohjoispuolinen salmi ollut kulkukelpoinen 1600-luvulle asti?

Luku 1.3.3. Vuosaaren sillasta pitäisi todeta, että sen rakennutti Vuosaari-Säätiö. Silta siirtyi myöhemmin kaupungin omistukseen.

Vain pieni osa taloista tehtiin hartiapankkirakentamisena (etupäässä rivitaloja). Ainoa kerrostalokohde oli Punakiventien Revellin suunnittelemat pistekerrostalot, joiden rakentamisessa oli osa hartiapankkityötä. Viimeksi mainituissa perustan louhinta ja rakennuselementtien asennuksen tekivät rakennusurakoitsijat. Loppuosa oli kyllä hartiapankkityötä.

Sivu 21: Suurin osa istutuksista taitaa olla hävinnyt. Ainakin Vuosaarentien alkupään rakennukset ovat hävittäneet istutuksia.

s. 24: On ehdottomasti pidettävä huolta siitä, ettei täydennysrakentamisella rikota Kallvikintien ja Porslahdentien puisto- ja näkymäkokonaisuuksia.

2.1.2. Rakennusvirasto voisi ryhtyä toimiin niin, etteivät yksityiset tontinomistajat omi kaupunginmaata ja haittaa kaupunkilaisten ulkoilureittien käyttöä ja avaruutta.

Latuyhteyden järjestäminen ;Mustavuoresta Uutelaan olisi mitä pikimmin saatava aikaan.

s.27 Vuosaaressa on yhteensä 4 kaupunkipolkua, joista yksi kulkee Keski-Vuosaaressa ja Rastilassa.

2.1.3 s 30. Riukuaitoja lienee vain yksi ja se sijaitsee Punakivenpuistossa. Aita on korjauksen tarpeessa.

2.2.1. Viljo Revellin kalliot tai mieluummin puisto voisi olla hyvä nimi ehdotetun Mallasmäen sijaan.

Puistokohteen 25 nimi tulisi muuttaa Marielundin puistoksi. Satamasaarentien puisto- nimi ei ole yleisesti käytössä. Satamasaarentiehän ei edes käytännössä kosketa miltään osin kyseistä puistoa. Lohikäärmepuistokin olisi parempi nimi. mutta koska Marielundin tilan rakennukset ovat sijainneet kirkon mäellä ja Pehtoorin pytinki Säästömaston tontilla, olisi Marielundin puisto historiallisesti oikea nimi.

s, 36 kartasta puuttuu Porslahdentien varrella oleva vanhusten ja liikuntavammaisten palvelutalo.

s. 37. Jalkapallokenttäalueella on myös kuplahalli.

2.3.4.        On valitettavaa, että rakentamisella on osittain hävitetty Vuosaarentien avara linjaa ja  istutuksia. Istutuksia voisi lisätä.

2.4.1. s. 44:  Kallvikintien ja Niinisaarentietä ei tulisi kehittää nykyistä katumaisemmaksi, vaan säilyttää ja hoitaa reuna-alueet siten, että niiden luonteva vehreys säilyy.

Yleiskaavassa tai Vuosaaren osa-yleiskaavassa ei ole osoitettu uutta kerrostalovaltaista aluetta Porslahdentien länsipuolelle.

2.5.2. Katupolkuja on Vuosaaressa nykyään neljä. Yksi niistä kulkee Keski-Vuosaaressa ja Rastilassa.

3.2. Olemme samaa mieltä uhkakuvista.

Hallitun hoitamattomuuden periaate vaikuttaa paperilla käyttökelpoiselta, ellei se johda hallitsemattomaan hoitamattomuuteen.

Yksityispihojen levittäytyminen ulkoilu- ja virkistysalueelle tulee estää ja nykyiset valtaukset hävittää. RakV:llä on varmaan siihen lailliset keinot. Keski-Vuosaaressa on ollut periaatteena, ettei aitoja saa rakentaa.

Näkymien avaamisessa tulee olla erityisen varovainen ja harkita ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, onko saavutettu näkymä avaamisen arvoinen. Kivettyjen aukioiden sijaan tulisi rakentaa kukka- ja viheristutuksin rakennettuja aukioita. Erityisesti tämä koskee Punakivenpolun ja Vuosaaren puistopolun risteykseen tehdyssä suunnitelmassa olevaa ”liikenneympyrää” Sama koskee Rastilantien ja Kallvikintien risteykseen suunnitteilla olevaa kiertoliittymää. Nykyisten ja suunniteltujen kiertoliittymien keskustojen ja reunojen kauniit istutukset hyvin ja ajallaan hoidettuina antavat Vuosaaren muuten karulle ilmeelle erinomaisen piristyksen. Kiertoliittymien keskiosiin tulisi istuttaa kukkivia perennoja.

Osa B: Kohdekohtaiset suunnitelmat

Yleistä

Esitetyt määrärahat ovat ilmeisesti perusparannukseen tai muuhun vastaavaa investoitiin tarvittavia  määrärahoja eivätkä sisällä hoito- ja ylläpitokustannuksia. Ylläpitoon tulisikin varata riittävästi määrärahoja, jotta alueen yleisilme hyvin hoidettuna säilyisi. Se edellyttää myös, että alueet käydään läpi useita kertoja vuoden aikana eikä vain kerran tai kaksi kasvukautena. Ellei näin tehdä, monet mm. monet viherkaistat näyttävät suurimman osan kasvukaudesta hoitamattomilta tai ainakin huonosti hoidetuilta.

Yleensä aikatauluja tulisi mahdollisuuksien mukaan aikaistaa. Vuonna 2007 toteutettaville ja 2008 alkaville toimenpiteille lienee määrärahat olemassa. Monien kohteiden investointiaikataulu alkaa vuodesta 2012 aikahaarukan ollessa jopa viisi vuotta, mikä antaa hyvin epävarman kuvan mahdollisesta toteutumisesta.

Pohjois-Vuosaaresta puuttuu koiratarha, Nyt koiria ulkoilutetaan tonteilla, joka ei ole tarkoituksenmukaista. Koiratarhan voisi rakentaa esim. Niinisaarentien ja Satamakaaren risteyksen pohjoispuolelle. Koiria on alueella runsaasti. Miettiä voisi myös, onko Punakiventien koiratarha parhaalla mahdollisella paikalla.

Näyttää siltä, että monin paikoin muuttuneiden pohjavesi- ym. ympäristöolosuhteiden vuoksi osa havupuista  kuolee ja tilalle kasvaa lehtipuita, joiden tuulilta suojaava vaikutus ei ole esim. talvella havupuiden veroista.

1. Rastilanmäki ja Rastilan ulkoilumaja
Aikataulu OK

Kävelyreiteille tulee sijoittaa runsaasti myös roskakoreja ja järjestää niiden riittävän tiheä tyhjennys. Talvikunnossapidon  ohella tulisi reiteille varata tilaa hiihtoladuille.

2. Rastilankallio
Talvikunnossapito tulee järjestää.

3.Kuusiaita
Alueen eteläpäähän ei tulisi rakentaa mitään myymälää, koska kysymyksessä olisi liikenteellisesti pussinperä. Paikka ei taida olla liikenteellisesti myöskään sopiva kierrätyspisteelle.

Talvikunnossapito Venemestarintieltä Retkeilijänkadulle johtavalle polulle tulisi järjestää.

4a. Rastilan uimarannan suojaviheralue
Hoito OK.

4b. Vuoraitti – Vuotie, Suojaviheralue
On tärkeätä, että Vuoraitin reuna-alueet hoidetaan hyvin ja siten, että rikkaruohot kitketään niin, että alueet ovat siistejä ja hyvin hoidetun näköisiä.

4c. Rastilan metroasema, K-tontti
Vaikka istutukset mainitaan väliaikaisiksi, tulisi niitä hoitaa ikäänkuin ne olisivat pysyviä, koska tällä hetkellä ei ole näkyvissä ko. tontin rakentamista..

5.      Venemestarintien puistikko
OK

6.      Keulapuisto
Ympäristön omakotiasukkaille tulee tehdä selväksi, että puisto ei ole heidän kompostinsa. Tässä mielessä tulisi ottaa yhteyttä alueen Pienkiinteistöyhdistykseen ja järjestää heille vaikka valistusilta. Tosin etsiessään matoja kalamiehet ovat varmaan olleet tyytyväisiä voidessaan kaivella aivan polkujen vieressä olevia kompostikasoja, mutta ohikulkijalle ne eivät ole mieltä ylentävää katsottavaa. Jättiputkikasvuston leviäminen tulisi estää.

Vaikka tällä hetkellä alueen kentällä ei  – ehkä väestön ikääntymisestä johtuen ollut toimintaa, se tulisi kuitenkin säilyttää vaikkapa nurmikenttänä. Muuten suunnitelma on hyvä.

7.      Vuotie – Kalvikintie, suojaviheralue
Suunnitelma on OK, mutta Hartelan työmaakoppien poistuttua, on alueen nurmikkoalueet tasattava, jotta ne eivät jää raskaiden ajoneuvojen jäljiltä epätasaiseksi. Kunnostuskustannukset tulisi velottaa Hartelalta, joka käyttää alueen eteläpäätään metsikköä myös parkkipaikkanaan. Työt tulisi tehdä välittömästi rakennustöiden päätyttyä eli viimeistään keväällä 2008 eikä vasta 2010.

8.   Kallvikintie – Airoparintie, suojaviheralue
Kallvikintien reuna-alueet tulisi hoitaa yhtenäisen suunnitelman mukaisesti ja siten, että Kallvikintien kumpikin puoli ovat hoidetun näköisiä. Asia on tärkeä Vuosaaren imagon kannalta.

 9.   Lokitie – Airoparintien puistometsikkö
Alueen valoisuutta ja valaistusta pitäisi parantaa.

10. Rastilantie – Kallvikintie, puistometsä
Metsikön raivaaminen olisi suotavaa. Nyt se näyttää läpitunkemattomalta alueelta, jonne ihmiset eivät uskalla mennä.

11. Rastilantie 3, tontti
Suunnitelmassa esitetyt tavoitteet on OK. Alueen raivausta tulisi harkita, jotta se ei muodostaisi suojaisaa kaljabaaria. Kierrätys/jätepisteen siirto on syytä tehdä, kuitenkin siten, että sen viereen on autolla helppo päästä.  Nykyisellä paikallaan kierrätyspiste heikentää vaikutelmaa hyvin suunnitellusta ja hoidetusta ympäristöstä.

12. Vanttikallio
Jos rantareitin varrella olevan yksityistontin omistaja on vallannut ranta-alueen oikeudettomasti käyttöönsä, on huolehdittava siitä, että ko. valtaus poistetaan. Samoin tulee menetellä viheralueille luvatta rakennettujen ja yksityiskäytössä olevien tenniskenttien kanssa. On myös huolehdittava siitä, etteivät yksityislaiturit rajoita reitin käyttöä tai rumenna ympäristöä rakennelmillaan.

Jättipalsamien leviäminen on estettävä.

13. Kallvikintien puistokaistat (länsi)
Kallvikintien reuna-alueet on hoidettava siten, että metsikötkin vaikuttavat siisteiltä ja hoidetuilta. Sen takia niittojätteet tulisi poistaa, jos niitto tehdään vain kahdesti vuodessa.

14. Rantakiventien puistometsä
OK

15. Niinisaarentien puistokaista
Metsäkaista tulisi hoitaa/raivata siten, että siitä tulisi siisti eikä vaikuttaisi paikoittain täysin hoitamattomalta  ryteiköltä. Viemärikaivannon kohta pitää siistiä puuistutuksin.

Niinisaarentien varressa meluaidan molemmin puolin tai sen jatkeena olevien istutusten hoito on ollut riittämätöntä. Säännönmukaisia hoitokertoja tulee lisätä. Kortteet ovat vallanneet osan alueesta. Hoitoluokkaa on syytä nostaa. Niinisaarentie on tärkeä sisääntuloväylä, joten sen hyvä hoito on tärkeä Vuosaaresta saatavalle vaikutelmalle.

16. Mustalahdentien puistokaistat
Kierrätyspiste tulee siirtää torin pohjoislaidan metsikköön. Tällä hetkellä se Vuosaaren keskuspuiston puistopolun varrella ja tekee kyseistä puiston kohdasta hoitamattoman ja epäsiistin vaikutelman.

17. Ilveskorvenpuisto
Alueen hoitosuunnitelma on OK. Syväkeräysastioiden vaatimat kaivaukset voivat olla tuhoisia alueen puille ja vesitaloudelle. Tällä hetkellä lammen vesi on levämassan peitossa, joten ruoppaus on paikallaan. Samalla tulisi tutkia, voitaisiinko lampeen johtaa lisää vettä. Vedenlaadun parantamiseksi pitäisi laatia vedenhoitosuunnitelma,  Rantojen kunnostaminen ja ylläpito on OK. Samoin Ilvekorven muistolaattakiven ja sen ympäristön painumien korjaus tulee tehdä vielä tänä vuonna, kuten Vuosaari-Säätiön ja RakV:n välisissä neuvotteluissa on sovittu, koska ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Martti Ilveskorven syntymästä. Säätiö on ryhtynyt toimiin vuonna 1998 hankitun ja sittemmin vioittuneen muistolaatan korvaamiseksi uudella.

18. Pohjoisen ostoskeskuksen puistometsä
Puistopolun metsikkö ostarin eteläpuolella on tällä hetkellä kovin kulunut. Sen läpi kulkee oikopolku, joka voitaisiin sorastaa, jotta puiden juuret eivät vahingoittuisi enää lisää. Tällä hetkellä alueella on monia kuivuneita tai juuristovaurioiden takia kuivuvia puita. Ostoskeskuksen itäpuolelle olevan tontin vuosien kuluttua mahdollisesti tapahtuva rakentaminen ei vaikuta ainakaan eteläreunan metsikköön.

19. Sudenkuoppa
Kelkkamäen alue pitää säilyttää kelkkailijoiden vaatimassa kunnossa. Alueen reuna-alueet voisi siistiä ja harkita esim. penkkien ja roskiksen asentamista kuopan länsilaidalle ja muutenkin suunnitella aluetta viihtyisämmäksi. Puistopolun varressa on runsaasti nokkosia.

20. Haapasaaren puisto
Nurmikentästä saisi vähällä vaivalla pikkupojille erinomaisen jalkapallokentän tuomalla sinne maalit.

21. Vuosaaren puistopolku, puistometsät
Suunnitelmissa on huolehdittava, ettei nyt jo kapeata puistometsää miltään osin kavenneta. Pohj. ostoskeskuksen kohdalla olisi puistometsävyöhykettä levennettävä.

Osa valaisinpylväistä on juuresta lähes puhkiruostuneet. Valaisimet olisi syytä uusia kokonaan ja samalla harkita tyylikkäämpien valaisimien käyttämistä. Nyt on hätäapuna uusittu muutama juuresta läpiruostunut lyhtypylväs.

22. Kallvikintien puistokaistat (itä)Asiaa kommentoitu kohdassa 13. Puistokaistat tulisi yhdistää yhdeksi hoitoalueeksi.

24. PunakivenpuistoPuiston riukuaita kaipaa korjausta. Lokkisaarentien eteläpuolella olevan koivikon leviäminen nurmikkoalueelle tulee estää. Metsikössä sijaitsevan Marielundin kellarin on täynnä kaikenlaista rojua., joka tulee poistaa. Kellarin vieressä olevan talonperustuksien esiintuomista esim. poistamalla nokkoset ja muu rehottava kasvillisuus voisi harkita ja laittaa viereen esim. Marielundista kertovan taulun. Kyseessähän on Marielundin tilaan kuulunut rakennus. Metsässä on kuolevia tai jo kuolleita ja kaatuneita puita. Aluskasvillisuuden harventamista tulisi harkita.

Y-tontin muuttamista puistoalueeksi on asukastoimikunta voimakkaasti ajanut. KSV lienee myös tontin käyttötarkoituksen muuttamisen kannalla.

24b. Naurulokinpuisto

25. Satamasaarenpuisto ja leikkipuisto Lohikäärme.
Puiston nimi olisi muutettava Marielundin puistoksi ja muutettava Porslahdentien pientaloalueen keskellä olevan puiston nimi vaikka Porslahden puistoksi.

Pelikentän reunaa kulkevan reitin erottaminen selvemmin pallokentästä on kannatettava ajatus. Kirkon tontilta skeittiradallepäin johtava polku rikkoo yhtenäisen nurmikkoalueen ja vaikeuttaa poikien jalkapallon peluuta nurmikolla. Se on ainoa alue, jossa lähistön pienet pojat ovat päässeet pelaamaan nurmikolla. Polku olisi syytä suunnata kirkon tontilta lähdettäessä jyrkästi Punakiventiellepäin.

 Koirapuiston aita rempsottaa ja on syytä korjata. Seikkailupuiston pitkospuita on rikottu ja edellyttävät välitöntä korjausta.

Seikkailupuistosta Vuosaarentiellepäin oleva metsikkö on täynnä kaatuneita puita ja  siellä on muutakin roskaa, joka pitää poistaa.

Vuosaaren puro, joka alkaa Seikkailupuiston kosteikosta, on alkuosaltaan nyt perattu. Puron  viemäröidyn osan toimivuus on syytä tarkistaa, niin ettei se aikaansaa tulvimista . Viemäröidyn osan jälkeisen jatko-osan puhdistamisesta tulee säännöllisesti huolehtia. Sinne tuntuu kerääntyvän kaikenalaista rojua autonrenkaista lähtien.

Lämpökeskuksen tontin asemakaavamuutos ei vaikuta leikkipuiston sijaintiin eikä luoteiskulmaa lukuunottamatta  puistoalueen muihin osiin, joten hoitosuunnitelman tekoa ei pidä sen takia lykätä vuoteen 2012. Puisto on hyvin keskeisellä paikalla, joten sen hyvä hoito on tärkeää.

26. Mosaiikkipuisto
Mosaiikkipuisto sijaitsee vuosaarelaisten vilkkaan kävely- ja kauppareitin varrella. Vaikka alueesta osa on rakennustontteja, on alue kuitenkin nyt siistittävä vähintään kohtuulliseen kuntoon. Se sijaitsee varsin keskeisellä paikalla Vuosaaressa ja huonosti hoidettuna se antaa Vuosaaren keskustasta suttuisen kuvan. Asukastoimikunta on useasti esittänyt KSV:n Vuosaariprojektille alueen saattamista takapihasta keskustan arvoiseksi puistoksi, koska ko. alueella ei ole odotettavissa liikerakentamisen alkamista lähivuosina.

27. Tyynylaavantie – Mosaiikkiraitti
Vrt. alue 26. Alue pitää kunnostaa pikaisesti ja nostaa hoitoluokka A1:ksi.

28. Vuosaarentie – Punakivenkuja – puistometsä
Revellin Kukkula tai pikemminkin Revellin kalliot on huomattavasti parempi nimi kuin nyt  käytetty Mallasmäki. Tuskin alue kuivana maastona on ollut salapolttajien tai oluentekijöiden käytössä. Aluetta raivattaessa sinne on jätetty risukasoja, jotka epäsiisteinä tulisi poistaa. Samoin kaadettujen puiden latvukset on jätetty korjaamatta. Alueella on paljon kuolleita tai kuolevia koivuja ja kuusia, jotka tulisi poistaa. Sen sijaan kelottuneet männynrungot voisi jättää mahdollisuuksien mukaan koristeellisina paikoilleen.

Korvattaessa puuaitoja istutuksilla tulisi tarkistaa ovatko aidat ko. asuntoyhtiön omalla tontilla vai onko niillä vallattu kaupunginmaata. Puiston halki kulkevalla polulla ei ole nimeä. Se voisi edelläesitetyn mukaisesti olla Revellin puistopolku tai vaan Revellin polku. Samalla voisi asentaa nimen kertovat tienviitat.

Punakiventie 11 itäpuolella oleva nurmikkoalue tulisi leikata nykyistä useammin ja poistaa mahdollisuuksien mukaan paksusta heinikosta leikkuun yhteydessä syntyvät ruohojätteet.

Näkymien avaaminen kallioilta johtaisi varsin runsaaseen puuston poistoon, ja ottaen huomioon itäänpäin olevan ympäristön, ei varmaankaan johtaisi näkymien paranemisen osalta haluttuun lopputulokseen.

29. Porslahdentien puistometsä
Kallioisilla alueilla on myös komeita maksaruohoja ja erilaisia imarteita.

Korjausta edellyttäisi kalliolta valuvien vesien aiheuttamat ongelmat jalkakäytävälle Lokkisaarentien ja Haapasaarentien välisellä alueella. Vesi jäätyy jalkakäytävälle ja aiheuttaa liukastumisriskin ja on kirkaspintaisena jäänä suorastaan hengenvaarallinen. Auttaisi ainakin osittain, jos valumavedet voitaisiin johtaa sadevesiviemäriin jalkakäytävän ja kalliorinteen välisellä alueella.

31. Niinisaarentie – Porslahdentie, suojaviheralue    Vrt. kohta 15. Olisiko tarkoituksenmukaista yhdistää kohdat 15 ja 31. Silloin tätä aluetta voisi tarkastella yhtenäisten periaatteiden mukaan ja samalla koko alueen hoito voitaisiin toteuttaa suurempana kokonaisuutena.

Niinisaarentielle istutettiin melusuoja-aidan rakentamisen yhteydessä kauniita pensaita. Niitten hoito on ollut riittämätöntä ja rikkaruohot ovat lähes tukehduttaneet osan pensaista. Hoitoluokitus C1 lienee virheellinen. Hoitoluokan tulisi varmaan olla A1. Osan alueesta ovat vallanneet kortteet ja pensasistutukset ovat hoidon puutteessa hävinneet.

33. Porslahdentien puistokaistat (itä)Kohtien 30 ja 33 käsitteleminen erikseen tuntuu tarpeettomalta hienojaolta.

35. Niinisaarentien metsäalueAlueen eteläreuna tulee säilyttää lähes nykyisellään, mutta estää sen lisäpusikoituminen. Pohjoisosa on veden vaivaamaa rämettynyttä metsää, jota on osin yritetty metsänhoidollisesti hoitaa vähentämällä puustoa. Alueella on edelleen kaatuneita ja kuolleita puita. Pitkospuupolkujen rakentaminen tulvavesien vaivaamalle pohjoisosalle on tarpeellista, jotta alueen käyttö ulkoiluun paranisi. Tällä hetkellä alueella liikkuminen on varsin hankalaa.

Alueen eteläosassa on tehty maansiirtotöitä ilmeisesti tarkoituksena poistaa alueelle kasatut joutomaat. Suunnitelmassa oleva maininta, että alue vehreytetään niittymäiseksi väliaikaisesti. Maininta väliaikaisesti tulee poistaa ja alue tulee kunnostaa samanlaiseksi kauniiksi viheralueeksi kuin tasoituskohdan itäpuoli on jo nyt tehty. Sen hoito tulee toteuttaa puiston muun osien kanssa samalla tavalla. Muutaman vastaavanlaisen pienen puu- ja koristekasviryhmän sijoittaminen alueelle vie siltä avaruutta eikä vielä haittaa näkyvyyttä.

36b.HyrräpuistoOlisiko haapojen tilalle mahdollista harkita vaahteroita, jotka olisivat haapoja värikkäämpiä ruska-aikaan, varsinkin jos puut valaistaan. Valaistusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, ettei niiden valaisu kohdistu asuntoihin eikä muutenkaan aiheuta häikäisyhaittaa.

38. Vuosaaren liikuntapuisto lähivirkistysalueetTarkempi tarkastelu vaatisi, että LKV:n puistosuunnitelma aikatauluineen olisi käytettävissä. Tässä suunnitelmassa mainittu  toteutusajankohta on 2012 – 2017. Koska kyseessä on melko suuri alue, tulisi alueen rakentaminen aloittaa jos ensi vuonna eikä siirtää ensi vuosikymmenelle. Puiston eteläosan oleminen raiskiona ei ole tyydyttävä tilanne. Kun koko alue kunnostetaan, siihen saadaan upea virkistys- ja ulkoilualue.

Metsäsaarekkeita tulisi säästeliäästi raivata. Porslahdentien varressa Punakiventien kohdalla oleva metsikkö vaatii kaatuneiden ja silpoutuneiden puiden poistamista ja muutenkin siistimistä.

Ympäristökeskuksen verkkoaita on itäpäästä rikki ja rempsottaa ja antaa huonon kuvan Ympäristökeskuksen suhtautumisesta alueittensa ympäristönhoitoon. Samoin ympäristökeskuksen alueelleen asentamat valaisimien valo suuntautuu suurelta osin taivaisiin ja aiheuttaa häikäisevää valosaastaa aina Punakiventie 11 talon yläkerroksiin asti. Valaisimet on varmasti helposti säädettävissä siten, että ne valaisevat vain Ympäristökeskuksen alueen.  

Omenamäkeen rajoittuva alue on täysin kunnostamaton. Viemäri- ja tienrakennuksen aiheuttamat maisemavauriot tulee korjata ja vehreyttää.

39. Omenapuisto
OK. Onko lähde alueen raskaiden rakennus- ja ojitustöiden jälkeen vielä jäljellä. Jos on, se tulee hyödyntää erikoisena maisemaelementtinä

40. Porslahdenkuja – Omenamäenkatu, puistometsä eli Omenamäen puistometsä.
Alueen siivousta tulee parantaa. Puistoa käytetään autojen pysäköintialueena. Voisiko sille tehdä jotain. Sitä ovat myös rakentajat runnelleet. Viemärin kaivuujäljet tulee vehreyttää. Alueelle tulisi osoittaa rahoitusta.

41. Nordsjön kartanopuisto
Yleissuunnitelmakuvan perusteella ei voi päätellä, kuinka paljon vanhaa kartanopuistomiljöötä on säilytetty vai onko suunnittelija pannut koko alueen uusiksi. Asiasta on varmaan löydettävissä hyvä kompromissi, joka takaisi kartanomiljöön säilymisen.

42. Vuotie ja metro
Vuotie ympäristöineen antaa Helsingin keskustasta tulevalle ensi vaikutelman Vuosaaresta. Näin ollen sen ja metron ympäristön istutuksien näyttävyyteen ja hyvään hoitoon samoinkuin puhtaanapitoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pensaita esim. lumimarjoja ja vastaavia voisi lisätä rinnealueille. Alueen kunnosta ja siisteydestä on huolehdittava jatkuvasti.

 Joissakin kohdissa kivikorien peitteenä kasvaa tai on istutettu villiviiniä. Ne pehmentävät kivikorien kovaa vaikutelmaa ja antavat kesällä vihreine ja syksyllä punaisine lehtineen  reuna-alueille virkistävää väriä. Niitä tulee istuttaa lisää.

Betoniseiniin ja kallioihin tehdyt töhryt pitää poistaa ja huolehtia jatkossakin niiden välittömästä poistosta.

Porslahdentien ja Vuotien risteyksen näkyvyyttä Porslahdentieltä sataman suuntaan on parannettava madaltamalla maavallia ja poistamalla pensasistutukset riittävän pitkälle. Madallettu maavalli tulisi nurmettaa ja hoitaa nurmikkoa niin, ettei siitä aiheudu näköestettä.

 
KATUSUUNNITELMAT

43. Kallvikintie
OK

44. Porslahdentie
Porslahdentie on ollut ja on edelleen raskaan liikenteen ja vilkkaan henkilöautoliikenteen kuormittama. Pilvilinnantien kohdalta pohjoiseen valuu kadun itäpuolen kallioilta syksyisin, talvisin ja keväisin vettä kadun länsipuoliselle jalkakäytävälle muodostaen siihen paannejäätä tai muun liukkaan jääkerroksen. Veden valuminen tielle tulisi estää. Samoin on huolehdittava, että molemminpuolisilla katukäytävät muodostavat esteettömän reitin ostoskeskusalueelle.

Varpepolun mutkaan kertyy ajotielle sateella aina suuria lammikoita ajoradalle. Rakenteellisen korjauksen yhteydessä ko. kohdalle tulisi lisätä sadeveden poisto. Samalla pitää korjata ko. kohdan kaarteen ulospäin viettävä kallistuma. Autoilijat väistävät laajaa ja syvää lammikkoa vastaantulevien kaistalle. Liukkaalla kelillä siinä tapahtuu helposti onnettomuuksia, Mm linja-auto suistui viereisen talon seinään. Punakiventieltä eteläänpäin on paljon rakenteellisia vikoja,. reikiä,  viemärikansien virheellisiä korkeuksia ja ajouria. Reikiä ja kulumista on erityisesti Vuosaarentieltä etelään. Tien poikki on tehty runsaasti kaapelikaivantoja, jotka aiheuttavat turhaa epätasaisuutta.

Rakenteellisten korjausten jälkeen tie tulee päällystää uudelleen välillä Punakiventie –Vuotie. Ilmeisesti Omenamäen rakentamisesta aiheutuneet kaapelointi- ja viemäröintityöt on nyt tehty, joten esitetyn osuuden kokonaiskunnostus on järkevää viimeistään vuonna 2009.  Se edellyttää suunnitelmaan merkityn määrärahan reilua korottamista.

45. Niinisaarentien eteläreuna
Niinisaarentien ja Porslahdentien kulman asukkaat ovat toivoneet, että meluaitaa rakennettaisiin lisää siten, että se ulottuu yhtenäisenä Kallvikintieltä aina Porslahdentielle. Meluaidan korvikkeeksi ajatellut talojen tonteilla olevat autokatokset eivät suojaa riittävästi melulta, koska niiden korkeus on liian matala eikä suojaa kuin asuntojen ensimmäistä kerrosta.

46.  Korttelitalo karavaanin aukio
OK. Kovin on kalsean tuntuinen aukio. Voisiko jollakin tavalla istutuksin pehmentää.

47. Mosaiikkitori
Valkopaadentien länsireunassa on lyhtypylväs keskellä varsin kapeata jalkakäytävää. Pylväs tulee siirtää ja kiinnittää reunamuurin ulkoreunaan tai poistaa.

Mosaiikkitorista mainitaan, että sitä täydentää kivilieriöiden sarja. Kivilieriöt eivät ole mitä tahansa lieriöitä, vaan ne ovat Vuosaaren marmorikaivoksesta peräisin olevia porasydämiä.

Mosaiikkitorin istutukset ovat olleet todella näyttäviä ja hyvin hoidettuja. Ne ovat ilo silmälle ja pehmentävät ja elävöittävät muuten kivistä toria.

Torin pohjoislaidassa on tehdään ilmeisesti vesieristyksen korjauksia. Töitä on tehty kuin Iisakin kirkkoa. Alue on ollut auki koko kesäkauden ja on sitä vieläkin. Työt pitää saattaa pikaisesti loppuun, jotta tämä Vuosaaren kannalta tärkeä alue tulee asianmukaiseen kuntoon.

48. Vuotori
Voisiko Mosaiikkitorin kaltaisia komeita kukkaistutuksia saada myös Vuotalon edessä olevalle aukiolle vaimentamaan sillä olevan ruman peltisen jäterakennuksen hallitsevaa vaikutusta. Viehättävien pensasaitaistutusten väliin asennetut ruostepintaiset valaisimet rumentavat maisemaa. Ne tulisi korvata kauniilla valaisimilla.

49.  Rastilantie
OK

50. Airoparintie
Airoparintiellä tonttien leikkaamattomat korkeiksi kasvaneet pensaat haittaavat muutenkin kapealla ja vain toisella puolella olevalla jalankulkukäytävällä kulkua. Pensaat on ilmeisesti istutettu tonteille, mutta ovat nyt hoitamattomina vallanneet jalkakäytävää. Tonttien omistajat tulee velvoittaa hoitamaan istutuksiaan niin, ettei ko. haittaa esiinny. Asiasta voisi puhua pienkiinteistöyhdistykselle.

51.  Kivisaarentie
OK

52.  Punakiventie
OK. Suunnitellut toimet tarpeellisia. Katusuunnittelija Keski-Vuosaaren aluefoorumissa esitys pudottaa Punakiventie korjattavien katujen luettelosta ei perusteltu.  eikä korjauksia saa poistaa Katu on huolimatta Korallin sulkemisesta edelleen mm. lasten kouluunkuljetuksen takia vilkkaassa käytössä. Myös palvelubussit kulkevat Punakiventietä pitkin. Katu viettää loivasti ulospäin Punakiventie 7 – 9 kohdalla olevassa kaarteessa ja on aiheuttanut muutamia ulosajoja talvisaikaan. Talvikunnossapitoa tulee parantaa, jottei tiettyinä aikoina katu ole kuin pomppurata. Jalkakäytäviä on moneen kertaan auottu ja paikattu. Porslahdentien palvelutaloista tulevat pyörätuoli-ihmiset käyttävät länsipuolen jalkakäytävää, joten ainakin sen päällysteen tulee olla virheetön. Korjausten tekoa tulisi aikaistaa.

53.  Vuosaaren puistopolku
OK. Vaikka puistopolun valaisin pylväistä pahimmin ruostuneet ja kaatumavaarassa olleet valaisinpylväät on vastikään uusittu, olisi koko polun valaistuspylväät syytä uusia ja korvata näyttävämmillä. Puistopolun tienviittakilvet ovat likaisia. Kivisaarentien päässä oleva viitta on katkaistu ja Punakivenpolun  ja Puistopolun risteyksessä olevaa viittaa on runneltu.
 
54.  Satamasaarentie
OK.

55.  Ulappasaarentie
OK

56.  Punakivenpolku
OK. Polun valaistus tulee uusia yhtenäiseksi Vuosaaren puistopolun kanssa.

57.  Mustalahdentie
OK

58.  Isonvillasaarentie
OK

59. Koukkusaarentie
OK.

Vuosaaressa 28.9.2007

 

 

 

Vuosaari-Seura  Vuosaaren asukastmk   Vuosaari-Säätiö

Juha Helansuo   Seppo Tirkkonen           Matti Suomela

puheenjohtaja   puheenjohtaja               puheenjohtaja

Edellinen artikkeliVuosaari-postikortit
Seuraava artikkeliRetkeilijänkadun asemakaavamuutoksesta