Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti kokouksessaan 10.10. niin sanotun Helsingin mallin mukaisista kehittämisavustuksista. Helsingin malli on uudenlainen, alueellisen ja osallistavan kulttuurityön toimintamalli, jota pilotoidaan vuosina 2016–2018 Vuosaaren, Kaarelan, Jakomäen ja Maunulan kaupunginosissa.
Toiminnan tavoitteena on tukea keskustan ulkopuolisten kaupunginosien yhteisöllisyyttä, myönteistä kehitystä ja profiloitumista. Tarkoituksena on luoda kaupunkilaisille eri alueilla uusia mahdollisuuksia kulttuurin kokemiseen ja taiteen tekemiseen arjessa. Keskiössä on vuorovaikutus ja yhteistyö asukkaiden ja taideorganisaatioiden välillä, pyrkimys löytää entistä monipuolisempia tapoja toimia ja sitä kautta taiteelle ja kulttuurille uusia yleisöjä.
”Kulttuuri on erinomainen keino nostaa esiin kaupunginosien erityislaatuisuutta. Helsingissä on viime vuosina nähty ennen näkemätön aalto asukaslähtöistä kulttuurista toimeliaisuutta. Nyt sitä kiihdytetään ammattimaisesti toimivien taidelaitosten jalkautumisella”, toteaa kulttuurijohtaja Stuba Nikula.
Lähtökohtaisesti kolmivuotisiksi tarkoitettuihin hankkeisiin valikoitui 45 hakemuksen joukosta kumppaniksi 12 kulttuuri- ja taidetoimijaa, joista KOM-teatterin, Suomen valokuvataiteen museon sekä Klockriketeaternin hankkeet toteutetaan Vuosaaressa.
KOM-teatterin Kannatus ry / Ääni – Viestejä Vuosaaresta
Kyseessä on yhteisötaiteellinen kehityshanke Vuosaaren asukkaiden, paikallisten yhteisöjen ja taiteilijoiden kanssa. Hankkeen keskiössä on: taide, monikulttuurisuus ja keskusteleva Vuosaari. Hankkeen tavoitteena on moniäänisen paikalliskulttuurin kehittäminen Meri-Rastilan, Keski- Vuosaaren ja Kallahden alueilla.
Hanke tähtää: moniäänisen paikalliskulttuurin voimistamiseen ja tukemiseen, asukkaiden oman äänenkäytön lisäämiseen, eritaustaisten asukkaiden kohtauttamiseen, monikulttuuristen voimavarojen vahvistamiseen, uusien taiteellisten toimintamallien syntymiseen sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Hankkeen ydinaihe kiinnittyy Vuosaaren ja vuosaarelaisten identiteetin ympärille sekä eritaustaisten ihmisten kohtaamisesta syntyvälle dialogille, kysyen: Kenen tai keiden Vuosaari? Merkittävää työskentelyssä on paikallislähtöisten tarpeiden huomiointi, dialogisuuteen tähtäävät työmuodot sekä syntyneiden keskusteluiden ja toiminnan julki tuominen.
Hankkeen dialogisuutta tavoittelevan toiminnan lähtökohtana on monikulttuurisuus, ja sen rikkaudet ja haasteet. Sen vuoksi mukaan pyritään saamaan mahdollisimman laaja otos eritaustaisia ihmisiä. Fokus kiinnittyy erityisesti niihin ihmisiin, joiden ääni jää helposti kuulematta, ja joille taiteellinen työskentely on jäänyt vieraammaksi.
Suomen valokuvataiteen museon säätiö / Toisin sanoen Vuosaari
Toisin sanoen Vuosaari -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Vuosaaren eri asuinalueiden 13–23 vuotiaiden nuorten tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjaavaa yhteenkuuluvuutta sekä tarjota työkaluja, joilla vahvistetaan omaa tahtoa ja unelmia sekä rohkaistaan jokaista nuorta toimimaan tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta.
Ammattitaiteilijoiden ohjaamissa valokuva- ja videotyöpajoissa työskennellään videon, valokuvan ja toiminnallisen kaupunkiaktivismin keinoin; julkista tilaa haltuunotetaan performatiivisten tapahtumien ja näyttelyiden kautta ja nuoret itse viestivät ja vaikuttavat erilaisten hankkeen mahdollistamien sosiaalisen median julkaisualustojen kautta (blogi, facebook, instagram).
Hankkeen kokoavina ulostuloina järjestetään isommat näyttelyt yhdessä sisältöyhteistyökumppanina olevan Poliittisen valokuvan festivaalin kanssa, joissa eri työpajojen osallistujat ja heidän työnsä tulokset kohtaavat, muodostaen dialogisen suhteen toisiinsa. Osa näistä näyttelyistä tulee sijoittumaan kantakaupungin alueelle, jotta nuorten ääni kuuluu ja näkyy laajemmalle yleisölle.
Klockriketeatern r.f. / Vuosaari-projekti
Klockriketeatern toteuttaa vuosina 2016–17 monitaideprojektin 15–19 -vuotiaiden vuosaarelaisten nuorten kanssa. Työskentely on pitkäjännitteistä ja työpajamuotoista, ja keskittyy temaattisesti kysymyksiin, joita nuoret itse haluavat käsitellä taiteen keinoin. Lähtökohtana on vuosaarelainen paikallisidentiteetti, mutta nuorten toivomusten mukaan teemat saattavat yltää paljon laajemmallekin, globaaleihin & ajankohtaisiin kysymyksiin.
Yhteiskunnallisuus on ollut yksi Klockriketeaternin toiminnan kulmakiviä alusta lähtien, mutta nomadiuden myötä suunta on yhä voimakkaammin kohti monimuotoista vaikuttamista ja projekteja, joilla on merkitystä sekä taiteellisessa että yhteiskunnallisessa mielessä. Klockriketeatern on juuriltaan ruotsinkielinen, mutta ajamme toimintaamme tulevaisuudessa yhä selkeämmin suuntaan, joka vastaa kuvaa niin Vuosaaresta kuin koko nyky-Suomesta: suomenruotsalainen, suomalainen, uussuomalainen = moniääninen.
