Yleistä
Allekirjoittaneet yhteisöt ovat 19.1.2014 antaneet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle lausunnon nykyisten maakaasukäyttöisten voimalaitosten Vuosaari A ja Vuosaari B läheisyyteen suunnitteilla olevan uuden biopolttoainetta hyödyntävän Vuosaari C-voimalaitoksen kaavoitukseen liittyvistä kysymyksistä. Yhteisöt toteavat, että useimmat lausunnossa esitetyt mielipiteet ja arviot ovat edelleen relevantteja.
Nyt valmistuneessa arviointiselostuksessa on lueteltu ja tarkasteltu kiitettävän laajasti erilaisia ympäristöön ja voimalaitoksen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä, joista todetaan, että ne otetaan suunnittelussa huomioon ja siten haitat ja riskit voidaan minimoida.
Seuraavassa kuitenkin keskitytään nyt valmistuneen YVA-selostuksen muutamiin ongelmiin Vuosaareen suunnitellun uuden voimalan osalta.
YVA-selostus on puutteellinen
Selostus jää kuitenkin puutteelliseksi, koska siinä otetaan huomioon vain voimalaitosalueen ja sen lähiympäristöön liittyviä vaikutuksia. Biopolttoaineen hankintaa ja alkuperää koskevat kysymykset, joista voimalaitoksen suunnittelussa olisi tullut aloittaa, ovat YVA-selostuksessa jääneet vähäisemmälle huomiolle.
Hankkimalla biopolttoaineet kotimaasta olisi voitu puhua energia¬tuotannon kasvihuonepäästöjen minimoinnista Suomessa. Mikäli jäädään biopolttoaineiden osalta ulkomailta hankitun polttoaineen varaan, ei voida aidosti puhua kasvihuonepäästöjen vähennyksestä Helsingin energiatuotannossa.
Voimalaitosten keskittämiseen liittyvistä riskeistä
Jo nykyisellään Vuosaari A ja Vuosaari B tuottavat kaavahankkeen aineistojen mukaan Helsingin sähköntarpeesta 75 % ja kaukolämpötarpeestakin 50 %. Kun Vantaan Energian uusi Långmossebergenin jätteenpolttolaitos Vuosaaren naapurissa alkusyksystä aloittaa varsinaisen tuotantokäyttönsä, on pääkaupunkiseudun energiantuotanto poikkeuksellisen vahvasti keskittynyt seudun itäiselle reunalle.
Energiatuotannon lisääntyvä keskittäminen yhdelle alueelle kasvattaa asukkaille ja luonnolle koituvia haittoja lisääntyvien liikennemäärien, ilman epäpuhtauksien ja meluhaittojen vuoksi. Vaikka Helsingissä vallitseva ilmavirtaus on lounainen, suuri osa pieninopeuksisten tuulien suunnista jakautuu esitetyn tuuliruusun mukaan melko tasaisesti eri ilmansuuntiin eivätkä paikalliset inversioilmiöt ole alueella harvinaisia. Voimalakeskittymä ja lisääntyvät liikennepäästöt ovat tällöin aito ongelma.
Koko Helsingin voimala- ja satamatoimintojen keskittäminen samalle alueelle Vuosaaressa voi myös tulevaisuudessa muodostua mahdollisten kriisi-, sota-, tai muiden poikkeustilanteiden kannalta huonoksi ratkaisuksi. Nykyiset voimalat ja suursatama muodostavat jo nyt Vuosaaressa Helsingin energiataloudelliselle ja logistiselle haavoittuvuudelle ongelmallisen tiivistymän. Kokonaisvaltainen kriisitilannearvio jää selvityksestä puuttumaan.
Mahdollisten katkoksien vaikutuksia voimalaitosten sähkönsaannissa ja -siirrossa ei YVA-selostukseen ole liitetty. Kaiken kaikkiaan selvityksessä luotetaan prosessien ja laitteistojen sekä ympäristövaikutusten osalta siihen, että kun niistä tehdään yksityiskohtaiset riskianalyysit suunnittelun edetessä, niin mahdolliset riskit joko poistuvat tai ne saadaan hallintaan.
C-voimalaitoksen maisemalliset vaikutukset
YVA-selostuksessa todetaan, että voimalaitosrakenteet ovat suurikokoisia ja pääasialliset maisemalliset haitat kohdistuvat pääosin läheisille virkistysalueille, mutta että vaikutukset Vuosaareen ja sen kaupunkikuvaan olisivat vähäisiä. Näin ei kuitenkaan ole, sillä C-voimalaitoksen massiivisilla rakennuksilla ja korkealla piipulla on selkeä kaupunkikuvaa heikentävä vaikutus lähes 40 000 asukkaan Vuosaaressa.
Jos laitos alueelle päätetään rakentaa, hankkeen jatkosuunnittelussa on keskityttävä oleellisesti myös voimalarakennusten maisemaa pilaavien ympäristövaikutusten minimointiin.
Helsingissä 8.5.2014
Vuosaari-Seura ry Vuosaari-Säätiö rs
Anja Hinkkanen Matti Suomela
puheenjohtaja puheenjohtaja
