Yleistä yleiskaavaluonnoksesta
Allekirjoittajayhteisöt Vuosaari-Seura, Vuosaari-toimikunta ja Vuosaari-Säätiö pitävät uuden Helsingin yleiskaavaluonnoksen parhaina puolina selkeää pyrkimystä kantakaupungin laajentamiseen sekä kaupunkibulevardien avulla tapahtuvaan maankäytön tiivistämiseen.
Yleiskaavakarttaan valittu esittämistapa – eli hehtaarin neliöistä koostettu kunkin alueen päätarkoitusta ilmentävä kaavakartta – ei kuitenkaan tee oikeutta kaupunkirakenteen monimuotoisuudelle ja tuottaa vaikeuksia paitsi kartan tulkitsemisessa myös sen mahdollisia tulevia vaikutuksia arvioitaessa. Oikeusvaikutteiselta yleiskaavakartalta on syytä odottaa selkeyttä ja kuvattavan kohteen mahdollisimman monien keskeisten ominaisuuksien esittämistä asemakaavoituksen tueksi.
Uuden yleiskaavakartan eräs erikoisuus on myös se, että se ilmoittaa jo etukäteen olevansa ilman oikeusvaikutusta niillä Helsingin alueilla, joiden osayleiskaavatyö on kesken tai vailla lopullista vahvistamista. Miksi alueilla silti on kartalla kaavamerkintöjä?
Kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt yleiskaavatyön kuluessa huomattavan määrän melko kattaviakin taustaselvityksiä sekä laatinut niiden pohjalta selventäviä lisäkarttoja, mutta koska näiden taustamateriaalien vaikutus ei ole nähtävissä varsinaisella kaavakartalla, niillä ei ole enää vaikuttavaa merkitystä varsinaisen yleiskaavan hyväksymisen jälkeen.
Ainakin luonnonsuojelualueiden sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen (esimerkiksi Helsinkiläiset kulttuuriympäristöt: Arvotihentymäkartta 7/2013) puuttuminen kaavakartalta on vielä mahdollista korjata siirtämällä niiden merkintöjä taustamateriaaleista varsinaiselle kaavakartalle.
Myös perusteellisen Helsingin kestävä viherrakenne -selvityksen varsinainen toteutuva vaikutus luontoalueiden tilanteeseen yleiskaavaluonnoksessa koko kaupungin tasolla vaikuttaa hyvin vähäiseltä. Selvitys olisi antanut hyvän pohjan ekologisemmille viherverkoston linjauksille ja tasapainottanut turhan paljon liikenteeseen pohjaavaa yleiskaavakarttaa.
Ohessa Vuosaaren kaupunginosaan liittyviä luonnoskartan tärkeimpiä ongelmakohtia, joiden korjaamista allekirjoittajat edellyttävät varsinaisessa yleiskaavaehdotuksessa.
Ramsinniemi
Allekirjoittajat eivät kannata luonnoksessa ehdotettua asuinrakentamista Ramsinniemelle, joka on luonnoltaan arvokas viheralue ja asukkaille hyvin tärkeä ulkoilualue. Helsingin metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa alue liittyy Meri-Rastilan luontokokonaisuuteen (Kohde: M7 Meri-Rastila) ja pääosa alueesta kuuluu kahteen korkeimpaan METSO-kriteeriluokkaan.
Niemen alueen tekee arvokkaaksi myös sen merkitys vanhana kesäasutusalueena. Huviloista merkittävä osa on yli satavuotiaita suojeluarvoa omaavia rakennuksia ja pihaympäristöjä. Suunnittelijoina Lars Sonck, Selim A. Lindqvist, Magnus Schjerfbeck ja Alvar Aalto.
Jos luonnosteltu uusi saaristoraitiotielinja tarkoittaa Ramsinniemen rakentamista asuinalueeksi, siitä tulee luopua. Paikassa suuret luontoarvot kohtaavat tärkeät kulttuuriympäristölliset arvot Helsingissä harvinaisella tavalla.
Nykyisessä Helsingin yleiskaavassa sekä oikeusvaikutteisessa Uudenmaan maakuntakaavassa Ramsinniemi on merkitty virkistyskäyttöön Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualuetta lukuun ottamatta. Myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa sekä tuoreen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa on virkistysaluemerkintä säilytetty Ramsinniemen osalta. Luonnos on tältä osin maakuntakaavan vastainen.
Kallvikintien reunustan tiivistäminen
Tulevan Raide-Jokeri 2:n tarvitsemien asiakkaiden asuntotarpeiden tyydyttämiseksi kaavailtu Kallvikintien reuna-alueiden täydennysrakentaminen on vaarassa pilata kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Keski-Vuosaaren asuinalueen.
Yleiskaavan taustaselvityksiin kuuluvan Kaupungin muutos ja kulttuuriympäristöt -raportin mukaan Keski-Vuosaari on 1960-luvun keskeisintä helsinkiläistä ympäristötyyppiä. Sen erityispiirteitä ovat rakennuksia ympäröivät viheralueet ja pihat. Myös Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
Yleiskaavaluonnoksessa Kallvikintietä ja Porslahdentietä ollaan muuttamassa kaupunkimaisiksi kaduiksi. Keski-Vuosaari ei todennäköisesti kestäisi tällaista muutosta säilyäkseen myös jälkipolville aikakauttaan hyvin ilmentävänä metsälähiönä.
Mustavuoren eteläosa
Niinisaarentien pohjoispuolen kalliot ja metsät muodostavat luonnollisen ja esteettisen rajavyöhykkeen Vuosaaren kasvavan asukasmäärän tarvitsemalle Mustavuoren ulkoilualueelle ja siihen liittyvälle luonnonsuojelualueelle. Yleiskaavaluonnoksessa ehdotettu rakentaminen supistaisi ulkoilualuetta alueen käyttäjämäärän samalla kasvaessa. Näin ulkoilualueen virkistysarvo alenisi ja käyttöpaine myös suojelualuetta kohtaan kasvaisi. Tällainen kehitys muodostaisi selvän uhan suojeluarvoille ja olisi suojeluperiaatteiden vastainen. Rakennettavan alueen ja luontoalueen rajana Niinisaarentie on edelleen hyvä.
Uutelan kanavan itäreuna
Yleiskaavakarttaan on merkitty asuntorakentamiseen tarkoitettu kaistale Uutelan kanavan itäpuolelle. Tämä on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että aikoinaan Uutelan kanavasuunnitelmaa hyväksyttäessä pidettiin kanavaa asuinalueen ja rakentamattoman ulkoilualueen rajana. Yleiskaavasuunnitelman aineistossa ei ole esitetty mitään varsinaisia perusteita rakentamiselle kanavan itäpuolelle ja allekirjoittajayhteisöt katsovatkin, että rakentamismerkintä ei sovi lopulliseen yleiskaavaehdotukseen.
Läheinen ympäristökeskuksen luonnonsuojeluohjelmassa mukana oleva Uutelan neva olisi uhattuna, koska se jäisi aivan rakennettavan alueen reunalle. Myös kanavan koillispuolella olevan keskiaikaisen Noringsböle Gammelbyn kylätontin ja niityn muodostama arvokas muinaismaisema vaarantuisi.
Välittömästi kanavan itäpuolella on lisäksi muinaisjäännösrekisteriin merkitty ilmeisesti 1700-luvun tiiliruukki- ja kalkkiuunipaikka, joka jäisi nyt hahmoteltujen uusien korttelien alle samoin kuin kanavan itäreunan geologisesti arvokas silokallio.
Pohjavedenpuisto
Meri-Rastilan ja Kallahden asuinalueita yhdistävä laajahko Pohjavedenpuisto on poistettu viheralueena kokonaan yleiskaavaluonnoksesta, vaikka mainitussa Vuosaaren maankäyttöraportissa todetaan vain tutkittavan täydennysrakentamismahdollisuuksia Vuotien varressa puiston pohjoisreunassa. Jos Vuosaaren ja Rastilan keskuksia sekä Vuotien vartta todella tiivistetään kaavaluonnoksen esittämässä laajuudessa, olisi Pohjavedenpuisto niiden suurelle asukasmäärälle tärkeä lähivirkistysalue eli virkistys- ja viheraluemerkintä tulisi palauttaa alueelle. Puiston komeat korkeat kalliot ovat myös tärkeitä paikallisia maamerkkejä.
Meri-Rastilan pientaloalue
Ramsinniemen tien länsipuolen pientaloalueelle on unohtunut ilmeisesti edellisestä kaupunkisuunnittelulautakunnan muuttamasta kaavaluonnoksesta väärä korttelitehokkuus (A4). Se tulisi nyt muuttuneella kartalla päivittää samaksi kuin tien toisella puolella (A2).
Lopuksi
Allekirjoittajat muistuttavat lopuksi, että Keski-Vuosaaren lisäksi olisi syytä arvottaa myös myöhemmin rakennetut Vuosaaren asuinalueet ennen niiden asemakaavoittamista täydennysrakentamiselle ja samalla säilyttää ainutkertaisiksi katsotut alueet. Rakennetun ympäristön eriaikaiset kerrostumat ovat vuosaarelaisille tärkeä identiteettitekijä ja lisäävät osaltaan asumisviihtyvyyttä Vuosaaressa. Hätäisellä täydennysrakentamisen kaavoittamisella kun on myös mahdollista tarpeettomasti samankaltaistaa alueita ja hävittää siten esikaupunkien tärkeitä maisemakokonaisuuksia lopullisesti.
Helsingissä 26.2.2015
Vuosaari-Seura ry
Anja Hinkkanen
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö rs
Matti Luopajärvi
puheenjohtaja
