Vuosaaren Kallvikintien reunustoille laaditaan kaupungin toimesta nyt suunnitteluperiaatteita täydennysrakentamista sekä alueelle suunnitellun pikaraitiotielinjan Raide-Jokeri 2:n valmistelua varten. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat yleisellä tasolla pienemmissä osissa tapahtuvaa jatkosuunnittelua.
Samalla on kuitenkin jo nyt käynnistetty Merikorttikuja 6 tontille asemakaavahanke, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä. Tässä Vuosaari-Seuran, Vuosaari-Säätiön ja Vuosaari-toimikunnan yhteisessä kannanotossa käsitellään näitä molempia toisiinsa liittyviä hankkeita.
Kallvikintien ympäristö
Kallvikintie on 1960-luvun Keski-Vuosaaren maisemallisesti arvokas pääkatu ja sellaisena sitä tulisi käsitellä kaikessa asemakaavasuunnittelussa riippumatta uuden yleiskaavan korttelitehokkuusmerkinnöistä. Vuosaaressa mahdollisesti 2030-luvulla liikennöivän pikaraitiotielinjan asiakaspohja on noin 40 000 asukkaan Vuosaaressa jo nykyisin riittävä. Suurin osa vuosaarelaisten liikkumisesta suuntautuu kuitenkin jatkossakin kaupungin keskustan suuntaan.
Voimassa olevassa Yleiskaava 2002:ssa Keski-Vuosaari on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa Keski-Vuosaari on todettu myös maakunnallisesti merkittäväksi uusmaalaiseksi kulttuuriympäristöksi.
Kaupunkisuunnitteluviraston vuonna 2006 laatimassa Keski-Vuosaaren maisema- ja kaupunkikuvallisessa selvityksessä korostetaan Kallvikintien tärkeyttä alueen 1960-lukulaisen ominaismiljöön keskeisenä näkymällisenä elementtinä:
”Kallvikintien ja Porslahdentien varren puistokaistat muodostavat arvokkaan kokonaisuuden arkkitehtuurin kanssa. Kadunvarsien luontainen metsäkasvillisuus ja näkymät puuston lomitse asuinkortteleihin ovat alueelle ominainen piirre.”
”Kokoojakatujen näkymiä leimaavat metsäiset, puistomaiset suojavyöhykkeet, jotka rajautuvat asuinkortteleiden ja katujen väliin. Metsien jäsentämien näkymien taustan muodostavat suurkorttelien reunat, pitkät lamellirakennukset.”
”Puistoalueet muodostavat kaupunginosan vihreän ytimen, toiminnallisen ja visuaalisen selkärangan. Kokoojakatujen varsien puistokaistat muodostavat yhdessä arkkitehtuurin kanssa arvokkaan kokonaisuuden.” (Keski-Vuosaari – maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2006:4).
Nyt suunnitteluperiaatteiden ja täydennysrakentamisen kohteena olevat Kallvikintien ympäristön alueet ovat nimenomaan näitä arvokkaan kokonaisuuden muodostavia kokoojakatujen varsien puisto- ja metsäkaistoja.
Keski-Vuosaaressa on aiemmin tehty täydennysrakentamista muutamille tyhjentyneille liikepaikoille sekä esimerkiksi puretun kirkon ja vesitornin tonteille. Monissa kohdin uudisrakentaminen on tyylillisesti ja maisemallisesti melko onnistuneesti sulautettu aiempaan rakennuskantaan. Esillä olevissa suunnitteluperiaatteissa ollaan kuitenkin esittämässä maakunnallisesti arvokkaan 60-lukulaisen vuosaarelaismaiseman huomattavaa muuttamista.
Allekirjoittaneet vuosaarelaisyhteisöt pitävät erityisen haitallisena Kallvikintien reunustojen mittavan uudisrakentamisen esittämistä alueen pohjoisosissa, missä Keski-Vuosaaren puoli vuosisataa vanha metsäkaupunkimiljöö on parhaiten säilyttänyt ominaispiirteensä. Kallvikintien reunojen rakentaminen sulkisi tämän helsinkiläisittäin arvokkaan ja vuosaarelaisen paikallisidentiteetin kannalta hyvinkin keskeisen maisemakokonaisuuden näkyvyyden alueen pääkadulta eli juuri sieltä, mistä niin asukkaat kuin vierailijatkin Keski-Vuosaarta yleensä lähestyvät.
Merikorttikuja 6
Alueen suunnittelusta on esillä erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uusien 6–8 -kerroksisten asuinkerrostalojen täydennysrakentaminen Kallvikintien länsipuolelle. Suunnittelualue käsittää tontin 54048/2 osoitteessa Merikorttikuja 6 sekä tontin ja Kallvikintien välisen puistoalueen. Kaavoitus on nyt tullut vireille vuonna tontin omistajan hakemuksesta.
Allekirjoittajat pitävät hankkeen suurimpana ongelmana – edellisessä kappaleessa todetun maisemahaitan lisäksi – uuden rakentamisen sijoittumista osittain Vanttikallion luontoalueen ja Vuosaaren keskuspuiston yhdistävälle tärkeälle jo ennestään melko kapealle viheralueelle ja suositulle kevyen liikenteen väylälle.
Kyseinen uudessa yleiskaavassa alueelle merkitty viheryhteys on ainoa yleiskaavatasoinen poikittainen viheryhteys Keski-Vuosaaressa ja siksi sen radikaali kaventaminen olisi erityisen haitallista sekä myös uuden yleiskaavan vastaista. Suunnitelmaa tulisikin ehdotusvaiheessa muuttaa tältä osin.
Nordsjö-Botby folkskolanin tilanne
Suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa on Vuosaaren vanhimman koulurakennuksen tontti osoitteessa Rantakiventie 13 merkitty potentiaaliseksi rakennuskohteeksi. Vuonna 1901 valmistunut Nordsjö-Botby folkskolanin suojeltu rakennus on alunperin nykyisten Vuosaaren ja Vartiokylän kaupunginosien yhteinen koulurakennus, joka toimi molempien kylien lasten kouluna lähes sata vuotta.
Nykyisessä Vuosaaren ja Vartiokylänlahden ympäristön maisemassa koulurakennus on edelleen tärkeä maamerkki, jolla on huomattava paikallishistoriallinen merkitys kertomassa osaltaan alueen vanhemmasta historiasta. Nordsjö-Botby folkskolanin talo on myös ensimmäinen alunperin julkiseen käyttöön Vuosaaren sekä Vartiokylän alueella tehty rakennus ja se on myös koko Helsingin alueella yksi viimeisistä varhaisten kyläkoulujen vaihetta edustavista koulurakennuksista.
Jos Rantakiventien yläpäähän koulun naapuritonteille nyt on tulossa uutta asuinrakentamista, tulee koulun perusteellisesta kunnostuksesta huolehtia samalla. Tämä voidaan tehdä velvoittamalla uudet omistajat tontinluovutuksen yhteydessä tai muulla tavalla korjaamaan vanhan suojellun rakennuksen perinteellisin materiaalein ja menetelmin. Koulun uuden käytön ideoiminen ja selvittäminen voisi tapahtua yhteistyössä vuosaarelaisten kanssa. Esimerkiksi erilaisten kokous- ja tapahtumatilojen tarve kaupunginosassa on suuri.
Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus
Suunnitteluperiaatteiden alueeseen kuuluu myös Lauri Silvennoisen suunnittelema Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus vuodelta 1965. Vuosaaren Liikekeskus Oy:n omistama atriumpihan ympärille rakentuva ostoskeskus liittyy saman suunnittelijan kerrostaloalueeseen, jonka muut osat ovat Kivisaarentien ja Heteniityntien varren 3-kerroksiset lamellitalot sekä kaksi Vuosaaressa laivataloina tunnettua 8-kerroksista maamerkkirakennusta.
Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2004 tekemässä rakennushistoriallisessa selvityksessä Helsingin ostoskeskuksista, arvotetaan kaupungin ostoskeskukset kolmeen luokkaan. Vuosaaren pohjoinen ostoskeskus lukeutuu arvokkaimpaan 1-luokkaan, joka sisältää ”arkkitehtuuriltaan erittäin harkittuja ja viimeisteltyjä, hyvin säilyneitä tai ympäristöarvoiltaan erittäin merkittäviä ostoskeskuksia.”
Paikan todetaan olevan arkkitehtonisesti laadukas esimerkki keskeispihan ympärille rakentuvasta ostoskeskuksesta sekä erityisesti olevan kiinteä osa ympäröivää asuinaluetta. ”Suunnittelun laadukkuus on edelleen nähtävissä niin rakennuksen mittakaavassa kuin muotokielessäkin.” (Ostari – lähiön sydän, rakennushistoriallinen selvitys, Sari Saresto, Anne Salminen ja Mira Vierto, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2004).
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta esittävät, että alueen asemakaavoituksen yhteydessä tämä Keski-Vuosaaren merkkirakennus merkittäisiin asianmukaisella asemakaavallisella suojelumerkinnällä. Samassa yhteydessä tulisi myös huolehtia rakennuksen kunnostamisesta ja toimintakonseptin uudistamisesta hyvässä yhteistyössä ostoskeskuksen omistavan osakeyhtiön, paikan yrittäjien, alueen asukkaiden sekä kaupunginmuseon kanssa.
Helsingissä 6.5.2018
Vuosaari-Seura
Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
