Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Karavaanikadun kortteleille osoitteissa: Karavaanikatu 1/Retkeilijänkatu 1, Karavaanikatu 2/Karavaanikuja 2 sekä Karavaanikatu 3/Retkeilijänkatu 2. Kaava-alueeseen kuuluu lisäksi nykyisiä katualueita.
Karavaanikatu 2:n hotellitonttia esitetään muutettavaksi asuintontiksi. Asuinrakennus sijoittuisi kadunvarrelle ja kerrosluku olisi 6-10, keskimäärin 8. Myös Retkeilijänkatu 1, jossa on toimistotontti, muuttuisi esityksessä asuintontiksi. Kerrosluku säilyisi nykykaavan mukaisena 10 ½. Uusia asukkaita tulisi noin 500.
Kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos selostuksineen ja muu valmisteluaineisto on ollut esillä lausunnoille.
Yleistä
Vuosaari-Seura, Vuosaari-toimikunta ja Vuosaari-Säätiö pitävät valitettavana, että Retkeilijäkatu 1:n toimistotontti halutaan muuttaa asuinkäyttöön. Vuosaari on nykyään lähes 40 000 asukkaan tytärkaupunki, joka kaipaisi myös toimistotalojen tuomaa päiväajan aktiviteettia. Hotellitontin sijainti taas ei ehkä ollut alunperinkään kovin huolella harkittu.
Jos yksityinen sektori ei ole ollut tonteista kiinnostunut, olisi kaupungin ollut mahdollista niin halutessaan osoittaa julkiselta puolelta hyvien liikenneyhteyksien solmukohtaan sopiva toimija monipuolistamaan Rastilan ja Meri-Rastilan asuinrakentamiseen painottunutta rakennuskantaa. Kaavahankkeesta puhutaan selostuksessa myös Rastilan keskus -nimellä, mutta mitään keskusmaista ilmettä tai toimintaa ei Rastilan metroaseman viereen nyt oikeasti olla toteuttamassa. Uuden alueen pieni keskus jää myös jatkossa sijaitsemaan Meri-Rastilan ostoskeskuksen vaiheille.
Mittavat maisemavaikutukset
Kaavahankkeen selostustekstissä todetaan, että kaavan toteuttamisella ei ole maisemallisia vaikutuksia. Lause on hämmästyttävä. Luonnoksessa esitettyjen rakennusten toteuttaminen kaavaluonnoksen sallimassa mittakaavassa muuttaisi maisemanäkymää huomattavasti paitsi paikallisesti Rastilan ja Meri-Rastilan osalta, myös suurmaiseman kannalta koko Vuosaaren länsirannan osalta.
Asemakaavassa ei varsinaisesti päätetä rakennusten ulkonäöstä, mutta koska tätä kaavamuutosta on hahmoteltu kumppanuuskaavana yhdessä tontinvaraaja Fira Oy:n kanssa, on myös havainnekuvilla oletettavasti enemmän vastaavuutta mahdollisesti aikanaan toteutettavien rakennussuunnitelmien kanssa. Kaupunkisuunnittelullista merkitystä rakennusten ulkomuodolla on kuitenkin aina ja erityisesti maisemallisesti keskeisten paikkojen suhteen kuten nyt tässä.
Allekirjoittajayhteisöt ihmettelevät myös sitä, että havainnekuvissa ei ole lainkaan esitetty maisemakuvaa meren puolelta. Näkymä Vuosaaren sillalta kohti Vuosaaren kaupunginosaa tulee ratkaisevasti muuttumaan uusien rakennusten myötä. Nykyisistä havainnekuvista on valitettavasti todettava, että vaikutus Vuosaaren maisemaan ei ole positiivinen. Suuripintaiset ja yksitoikkoiset seinäalat vallitsevat erityisesti Karavaanikatu 2:n kokonaisuutta, eikä rakennuksissa ole kiinnostavia yksityiskohtia tai muuta pyrkimystä antaa laadukasta vaikutusta maisemallisesti keskeiseen ympäristöön.
Rakennusten sijainti eräänlaisena porttina Vuosaareen saavuttaessa vaatii maisemallisten vaikutusten erityistä huomioimista. Näin pitäisi tehdä myös suhteessa metroradan ja Vuotien toisella puolella olevien rakennusten suhteen. Jos Meri-Rastilan länsirannan kaavahanke aikanaan toteutuu, tulisi Karavaanikadun rakennusten arkkitehtuuri suhteuttaa myös Vuotien kanjonin ja Vuosaaren sillan läpäisemään kokonaismaisemaan myös Meri-Rastilan puolella ja mereltä nähtynä.
Havainnekuvissa ei myöskään ole esitetty maisemakuvaa alhaalta Rastilan purolaaksosta Rastilan kartanon ja kartanopuiston suunnalta. Korkeudeltaan huomattava Karavaanikatu 2 nousee Rastilan kartanon suunnasta mäelle suoraan etelän suuntaan eli alueen topografiasta johtuen rakennusten historiallisessa maisemassa rujo ja epäsopusuhtainen mittakaavaero vielä korostuu.
Lopuksi
Metroaseman läheisyys ehkä puoltaa kaavahankkeessa esitettyjen tonttien tehokasta rakentamista, mutta jatkosuunnittelussa tulisi paremmin huomioida maisemallinen kokonaisuus suhteessa Meri-Rastilaan ja näkyvyyteen Vuosaaren sillalta sekä samoin Rastilan kartanon suunnalta.
Näitä tavoitteita voisivat edistää asemakaavaan sisällytetyt vaatimukset laadukkaasta ja ympäristöön ja historialliseen maisemaan sopivasta rakentamisesta ja toteuttamisesta. Allekirjoittajayhteisöt edellyttävät uusilta rakennuksilta visuaalista ilmeikkyyttä Vuosaaren sillan suuntaan sekä yksitoikkoista massiivisuutta loiventavia ratkaisuja Rastilan kartanopuiston suuntaan. Nämä voisivat olla esimerkiksi erilaisia terassoituja tasoja ja viherelementtien käyttöä. On tärkeää, että myös Itä-Helsingissä panostetaan rakennusten julkisivujen laatuvaatimuksiin.
Helsingissä 15.6.2014
Vuosaari-Seura
Anja Hinkkanen
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Matti Suomela
puheenjohtaja
