Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen otsikon alla vireillä olevasta asemakaavahankkeesta Vuosaaren Meri-Rastilan ja Kallahden osa-alueille on laadittu uusi luonnos havainnekuvana kommentoitavaksi ja samalla on tuotu keskusteluun myös kolme yksityiskohtaisempaa puistosuunnitelmaluonnosta.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat ottaneet poikkeuksellisen mittavaa täydennysrakentamista esittävään hankkeeseen kantaa jo useamman kerran. Aiemmissa mielipiteissä esitetyt ajatukset ovat suurelta osin edelleen ajankohtaisia eli tässä ei nyt ole tarpeen toistaa niitä kaikkia uudelleen. Lausunnot ovat luettavissa Vuosaari.fi-sivustolla: Vuosaari.fi > Vuosaari-Seura > Lausunnot ja kannanotot.
Vuorovaikutus
Allekirjoittajat kiittävät suunnittelijoita vuorovaikutusmahdollisuuksien runsaudesta Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen osalta. Tilaisuuksia luonnosten kommentointiin eri vaiheissa on ollut paljon ja myös verkossa olevia Kerro kantasi -kyselyjä on järjestetty kahdesti. Vuorovaikutustilaisuuksien tarjoaminen onkin aiheellista alueelle kaavaillun jokseenkin täydellisen metamorfoosin vuoksi.
Vuorovaikutuksen onnistumisen mittarina ei kuitenkaan voida pitää kommentointimahdollisuuksien lukumäärää, vaan sen mittaa vain ja ainoastaan prosessin lopputulos eli kaupunkiympäristölautakunnalle esitettävä kaavaehdotus ja erityisesti se, miten paljon siinä on muutoksin huomioitu vuorovaikutuksessa annettuja mielipiteitä ja yhteisöjen lausuntoja.
Nyt kaavan viimeisimmän luonnoksen osalta on nähtävissä, että asukkaiden toivomaa vähennystä luontoalueille rakentamiseen on todellakin tapahtunut Haruspuistossa, Ison Kallahden puistossa ja Ullaksenpuistossa. Muutokset esitettyyn rakentamiseen Pohjavedenpuistossa ja Rysäpuistossa ovat toisaalta olleet hyvin pieniä.
Purkava saneeraus
Edellä mainittujen luonto- ja puistoalueille kohdistuvan asuinrakentamisen supistusten taustalla on muutamien alueen tontteja hallinnoivien isojen toimijoiden (HOAS, Heka ja Sato) aiemmasta lisääntynyt kiinnostus purkavan saneerauksen nimellä tapahtuvaan uudisrakentamiseen nykyisten purettavaksi valittujen talojen tonteille.
Yleisellä tasolla allekirjoittajayhteisöt hieman ihmettelevät vasta noin neljännesvuosisadan ikäisen kerrostaloista koostuvan rakennuskannan suurimittaisen purkamisen ekologisuutta ja järkevyyttä. Nykyaikainen kerrostalorakentaminen on kokonaisprosessina hyvin energiaintensiivistä. Kestävän kehityksen mukaista olisi rakennusten mahdollisimman pitkä käyttöikä ja ihan oikea saneeraava korjaaminen eikä purkamisperusteena voi pitää pelkästään tavoiteltua kerrosneliömäärien kasvattamista.
Jos rakennusten omistajat kuitenkin ovat päätyneet purkavaan vaihtoehtoon tulee kaupungin huolehtia ennen lopullista päätöksentekoa alueen purettavaksi ehdotetun rakennuskannan huolellisesta inventoimisesta ja arvioimisesta Meri-Rastilan rakennutun ympäristön kokonaisuudessa. Erityisesti tämä koskee nyt purettavaksi esitettyä Kaarlo Leppäsen ja Anneli Nurmen suunnittelemaa koulu- ja korttelitalorakennusta ja Camilla Rosengrenin siihen ideoimaa pihakokonaisuutta.
Nyt esillä olevassa luonnoksessa oleva kokonaisten suurkorttelien purkaminen ei voi olla vaikuttamatta suuresti alueen asukkaiden kokemukseen asuinalueensa tulevaisuudesta asumisviihtyvyyden kannalta. Jo ennakkotieto nykymiljöön tulevasta tuhoutumisesta voi häiritä jatkuvuuden kokemusta ja sitoutuvaa huolehtimista omasta asuinympäristöstä. Vaikka purkamisen aikajänne on melko pitkä, on tärkeää huolehtia siitä, että mitään onnetonta välivaihetta talojen normaalin ulkoisen sekä sisäisen kunnossapidon ja toisaalta niiden purkamisen välillä ei pääse syntymään.
Asemakaavassa ei oteta suoraan kantaa talojen hallintajakaumaan, mutta onko purkavassa saneerauksessa tarkoitus oikeasti päivittää Meri-Rastilan osa-alueen hallintasuhdetta valtuuston hyväksymän nykyisen AM-ohjelman mukaiseksi? Miten tämä voi tapahtua, jos nykyiset tontinhaltijat saavat rakentaa tonteilleen 3-kerroksisten talojen sijaan 5- tai 8-kerroksisia rakennuksia? Alueen omistusasuntoyhtiöt eivät ole olleet kiinnostuneita purkamisehdotuksista.
Yksi hankala kysymys on myös nykyisten vuokralaisten tilanne purkamisen ollessa ajankohtainen. Pystyvätkö vuokranantajat osoittamaan niille nykyisille asukkaille, jotka haluavat edelleen asua Vuosaaressa, asuntoja muualta samassa kaupunginosassa? Varsinkin lasten koulu- ja päiväkotitilanteiden jatkuvuus on syytä turvata. Myös lasten ja nuorten ystävyyssuhteet löytyvät usein lähiympäristöstä, eikä muitakaan sosiaalisia suhteita tulisi uudisrakentamisen vuoksi pilata.
Meri-Rastilan kaltaisella kansainvälisellä alueella on erityisesti huomioitava myös se, miten ja milloin muita kieliä kuin suomea äidinkielenään puhuvat saavat ennakkotietoa muutoksesta eli siitä kuinka mahdollinen kotitalon purkutilanne kaikkine seurannaisvaikutuksineen käytännössä hoidetaan.
Parkkitalot
Suunnitelman uusimpaan versioon on kaavan alueelle merkitty huomattavan paljon uusia suuria parkkitaloja. Massiivisten pysäköintitalojen alueelle haitallinen maisemavaikutus on kuitenkin havaittavissa esimerkiksi Kallahdessa monin paikoin. Meri-Rastilan sijainti hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrella olisi hyvä peruste poikkeamisluvan hakemiseen pysäköintipaikkojen vaaditusta normimäärästä kuten joillakin uusilla alueilla Helsingissä onkin viime aikoina tehty. Kaupungin sisällä tapahtuvat henkilöautomatkat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentyneet.
Uusien innovatiivisten ratkaisujen soveltaminen olisi tässä nyt paikallaan ja myös kaupunkiuudistuksen vision mukaista. Rastilankalliossa on muutamissa uusissa taloissa esimerkiksi taloyhtiöiden yhteiskäyttöautoja jne. Parkkitalot henkilöautoille eivät ole tulevaisuuden ratkaisu enää vuonna 2018.
Jatkokehitys
Vuosaari-Seuran, Vuosaari-Säätiön ja Vuosaari-toimikunnan mielestä kaavaluonnos on kehittynyt hyvään suuntaan, mutta viheralueille ehdotettua rakentamista on syytä edelleen vähentää. Näin tulisi tehdä erityisesti Pohjavedenpuiston alueella. Vähentäminen onnistuisi helpoiten ylimitoitettua asukastavoitetta tarkistamalla.
Haruspuiston tarkemman puistosuunnittelun yhteydessä on huolehdittava siitä, että puistolle oleellisen metsäisen osan maisemalle keskeinen läpinäkymättömyys puiston vastakkaiselle puolelle säilyy myös jatkossa eli mahdollinen uusi koirapuisto tulisi toteuttaa mahdollisimman kevyesti.
Allekirjoittajat haluavat myös edelleen muistuttaa, että nyt keskustelussa oleva Meri-Rastilan laajamittaisen täydennysrakentamisen suunnittelu on vienyt kaiken pohjan aiemmin esitetyiltä perusteluilta Meri-Rastilan länsirannan luontoalueen rakentamisen osalta.
Lopullisen kaavaehdotuksen laatimisen täydennysrakentamisesta ja sitä seuraavan poliittisen päätöksenteon yhteydessä tulisikin samalla tehdä päätös pidättymisestä viereiselle arvokkaalle Meri-Rastilan ulkoilualueelle kohdistuvien rakentamissuunnitelmien suhteen. Molempien kaavahankkeiden edistäminen ja osin päällekkäinen toteuttaminen olisi mahdollisimman epäkorrektia ja kohtuutonta myös ajatellen alueen asukkaiden asumisympäristöä ja sen viihtyisyyttä.
Kaavamateriaalista puuttuvat edelleen perspektiivikuvat muualta kuin purettavan ostoskeskuksen alueelta. Tämä tekee vaikeaksi kaavan kaupunkikuvallisen arvioimisen uuden korkeamman ja vanhemman matalamman rakennuskannan suhteen. Havainnekuvissa olisi hyvä jatkossa myös erottaa värityksellä viheralueille sijoittuvat uudistalot ja purkavan saneerauksen täydennysrakentaminen toisistaan.
Helsingissä 12.3.2018
Vuosaari-Seura
Hanna-Kaisa Siimes
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
