Meri-Rastilan etelärannalle Vuosaaressa laaditaan asemakaavan muutosta ja uutta asemakaavaa. Nyt tämän Ramsinranta IV -hankkeen taustamateriaalit ovat täydentyneet Ramsinniementie 18 alueen osalta ja uutta aineistoa on asetettu esille mielipiteitä varten. Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta antoivat noin vuosi sitten lausunnon kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kannanotto on luettavissa Vuosaari.fi-sivustolla: Vuosaari.fi > Vuosaari-Seura > Lausunnot.
Ramsinranta III ja IV
Ramsinniementie 18 oli kokonaisuudessaan mukana vuonna 2011 lainvoimaiseksi tulleen Ramsinranta III -asemakaavahankkeen valmistelussa, mutta alueen koillisosa irrotettiin jostain syystä asemakaavasta kaavan käsittelyn aikana ja se jäi siten edelleen täysin ilman asemakaavaa. Tähän koillisosaan oli hahmoteltu erillispientalojen korttelialue (AO), kun muu osa Ramsinniementie 18 korttelia on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi, jolla on maisemallisesti arvokkaaksi katsottu säilytettävä ja suojeltavaksi osoitettu huvilaympäristö (merkinnällä RA/s), sekä osin lähivirkistysalueeksi (VL).
Nyt uusissa viitesuunnitelmissa Ramsinranta III:sta kadonnut pientaloalue on palannut takaisin ja kasvanut kerrosneliömäärältään huomattavan mittavaksi yhdeksän rakennuksen kerrostalokortteliksi, joka on laajentunut myös nykyisen asemakaavan virkistysalueelle sekä loma-asuntojen korttelialueelle. Rakennusten kerroskorkeudet vaihtelevat rakennusliike Westpron arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy:llä teettämien suunnitelmien mukaan kolmesta seitsemään. Alueelle vuonna 1935 noussut Artur Kullmanin suunnittelema huvila on osoitettu taloyhtiön kerhotilaksi ja nykyinen rantasauna ilmeisesti niin ikään vain taloyhtiön asukkaiden omaan käyttöön.
Alueen luontoarvot
Teetetty puustoselvitys on tehty hahmotellun rakentamisen ehdoilla, eikä korvaa mitenkään varsinaista ja yhä edelleen puuttuvaa kattavaa luontokartoitusta. Selvityksessä korostuu muutamien maisemallisesti merkittävien puuyksilöiden asema uuden paikalle tavoitellun kerrostalokorttelin dekoratiivisena luontoelementtinä. Puroselvitys puolestaan pyrkii haarukoimaan erilaisia vaihtoehtoja alueen läpi virtaavan Ramsinkannaksenpuron reunaehdoille luonnonpurona paikkaan hahmotellun hurjan rakentamisen puristuksessa.
Puroselvityksessä on valuma-alueen rajauksessa muutama selvä virhe. Ramsinniementien pohjoispuolella olevalla kallioalueella oleva umpeen soistunut entinen pikkulampi on rajattu Ramsinkannaksenpuron valuma-alueeseen kuuluvaksi, vaikka se tosiasiassa purkaa vetensä Vartiokylänlahden suuntaan. Valuma-alueen länsirajalla on muutamia muitakin epätarkkuuksia.
On tärkeää, että Ramsinkannaksenpuro säilytetään kokonaan avouomana. Se on pieni, mutta maisemallisesti hieno, ja tulee ehdottomasti säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Puron latva-alueet ovat rakentamisen myötä ohjattu jo täysin sadevesiviemäreihin. Runsas rakentaminen on äärevöittänyt puron virtaamia, koska vettä läpäisemättömiltä katoilta ja katu- sekä piha-alueilta vedet virtaavat nopeasti puroon ja pois valuma-alueelta. Siksi puro kuivuu helposti sateettomina jaksoina ja sateisina jaksoina taas puroon huuhtoutuu helposti epäpuhtauksia.
Tilannetta voisi kohentaa sijoittamalla puron yhteyteen laskeutusaltaita ja uoman laajennuksia, joihin kerrostuu sedimenttejä ja joissa vesikasvit puhdistavat vettä. Yksi hyvä laskeutusaltaan paikka olisi Ramsinniementien ja Furuborgintien risteyksen tuntumassa, jossa sadevesiviemärit purkavat vettä avouomaan. Rastilannevalta tulevat vedet on ohjattu viemäriin äskettäin rakennetun uuden tien reunassa. Ennen viemäriä olisi myös hyvä paikka laskeutus- ja varastoaltaalle.
Purouoman ympäristössä kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee arvokas lehtoalue, joka rajautuu Ramsinniementiehen. Lehto esiintyy myös tuoreessa kaupungin tilaamassa Helsingin uhanalaisten luontotyyppien inventoinnit 2017-2018 -yhteenvetoraportissa. Ideoiduista uusista kerrostaloista viisi on osoitettu hyvin lähelle Ramsinkannaksenpuroa sekä lehtoa ja viitesuunnitelmissa purouoman linjausta on myös muutettu juuri lehtoalueen kohdalla.
Kaavahankkeen alueen muu luontoalue koostuu verrattain vanhasta metsästä, jolla on keskeinen asema yleiskaavakartan viheryhteydessä Meri-Rastilan ulkoilualueelta sekä Ramsinniemeltä Ole Kandelinin puiston kautta Ison Kallahden puistoon ja edelleen. Tämä yhteys löytyy myös yleiskaavan Virkistys- ja viherverkosto 2050 -teemakartalta.
Viheryhteyksien ehdotettuun rakentamiseen sisältyvä heikentäminen on huono ajatus. Koska myös rannassa on yleiskaavan Kaupunkiluonto-teemakartan mukainen kehitettävä metsäverkostoyhteys, on rakentamiseen soveltuva alue puron ja merenrannan välissä kovin hankalasti rakennettavaksi soveltuvaa ilman paikan luontoarvojen pilaamista. Tästä asiasta vuosaarelaisyhteisöt huomauttivat jo edellisessä lausunnossaan joulukuussa 2018.
Lopuksi
Allekirjoittajat näkevät yhä edelleen Ramsinniementie 18 alueen mieluiten tulevaisuudessa virkistyskäyttöön osoitettuna luontoalueena ja huvilaympäristönä. Jos rakentamiseen alueella epäviisaasti kuitenkin jostain syystä päädytään, tulee molempien tärkeiden viheryhteyksien sekä myös Ramsinkannaksenpuron ympäristön huomattavasti paremman huomioimisen olla keskeisiä jatkosuunnittelua ohjaavia periaatteita. Uusi virkistysreitti alueen läpi olisi syytä toteuttaa mahdollisimman kevyesti ja maastoa sekä nykyisiä polkuja mukaillen.
Rakennusliike Westpron teettämien viitesuunnitelmien mukaisten uusien rakennusten kerroskorkeudet poikkeavat poikkeuksellisen paljon alueen muusta rakennetusta ympäristöstä, ja suunnitelmia onkin syytä jatkossa sovittaa ratkaisevasti paremmin Ramsinkannaksen maisemallisesti hienoon kokonaisuuteen niiden kerroskorkeuksia pudottamalla.
Merenrantasaunojen kaavoittaminen taloyhtiöille tai yrityksille on valitettavasti muodostunut jonkinlaiseksi epidemiaksi Vuosaaressa erityisesti juuri Ramsinrannan alueella. Käytäntö edesauttaa ikävästi helsinkiläisten merenrantojen privatisoitumista ja on vastoin kaupungin julkilausumia periaatteita pitää hienot rantavyöhykkeet avoimina kaikille helsinkiläisille. Nyt olisi tilaisuus miettiä myös tässä asiassa toisenlaista toimintatapaa paikalla jo olevan saunarakennuksen suhteen.
Helsingissä 8.12.2019
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
