Lausunto Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta

0
6

Asemakaavapalvelu laatii Vartiokylänlahden ympäristön suunnitteluperiaatteita sekä kaavarunkoa. Nyt suunnitteluperiaatteiden luonnos on ollut esillä mielipiteitä varten. Suunnitteluperiaatteissa määritellään täydennysrakentamisen, virkistysalueiden ja palvelurakenteen tärkeimmät tavoitteet.

Suunnittelualueeseen kuuluu Vuosaaren puolella koko Meri-Rastilan ulkoilualue, Rastilan kartanon ympäristö ja nykyinen leirintäalue, Vanttikallio sekä osat Rastilan ja Broändan pientalo- ja luontoalueista aina Kallvikintiehen asti. Alue kattaa myös pienen osan Mellunkylää ja rantakaistan Vartiokylää eli koko Vartiokylänlahden läntisen puolen rannan Marjaniemeen saakka.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta käsittelevät tässä päivitetyssä lausunnossaan vain Vuosaaren kaupunginosaan kuuluvia alueita ja kannanotossa keskitytään nyt esillä olevassa kaavamateriaalissa lähitulevaisuudessa eniten muutospaineissa oleviin luonto- ja kulttuuriympäristöltään arvokkaimpiin alueisiin eli Meri-Rastilan länsirantaan (kaavamateriaalissa Rastilanranta) sekä Rastilan kartanon ympäristöön.

Meri-Rastilan länsiranta

Meri-Rastilan ulkoilualueelle kaavaillaan nyt esillä olevissa suunnitelmissa uutta asuinaluetta. Uusvanhan ajatuksen taustalla on muutaman vuoden takainen Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava, jossa arvokkaalle luontoalueelle rakennettavan uuden asuinalueen asukasmääräksi kaavailtiin noin 1800 asukasta. Nyt suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa lukumääräksi ehdotetaan 2300 uutta asukasta.

Rakennettavaksi esitettävän Meri-Rastilan länsirannan kiistattomista luontoarvoista on laaja yhteisymmärrys myös kaupungin omien luontoasiantuntijoiden piirissä. Metsäalue kuuluu METSO-inventoinneissa pääosin kahteen ylimpään luokkaan ja koko alue on helsinkiläisittäin arvokas lintualue ja harvinaisen arvokas kääpäalue. Vuosaaren sillan eteläpuolella sijaitseva kaunis niitty esiintyy jo 1600-luvun kartoissa viljelyalueena ja on hieno vuodenaikojen mukaan muuttuva elävä fragmentti paikan keskiajalle ulottuvasta kulttuurimaisemasta.

Vuosaarelaisille Meri-Rastilan ulkoilualue on kuitenkin myös ja ennen kaikkea merkittävä ja rakas virkistysalue, jossa kävellään pitkin ulkoilureittejä, patikoidaan metsämaastossa ja rantakallioilla. Kesäisin uidaan vapailla merenrannoilla sekä ongitaan ja talvisin hiihdetään tai lasketaan pulkalla mäkeä alas pitkin Vuosaaren parasta pulkkamäkeä. Paikallisten lisäksi ulkoilijoita saapuu runsaasti muualtakin Itä-Helsingistä ja myös kauempaa kantakaupungista ja naapurikaupungeista asti.

Maisemalliselta kannalta hieno näkymä Vuosaaren sillalta Meri-Rastilan metsään ja Vartiokylänlahdelle on Vuosaaren alueen yksi käyntikortti ja näkymät merelle sekä mereltä rannalle ovat muutenkin vaalimisen arvoisia. Vapaat merenrannat ja kaupunkimetsät tuovat maisemaan väljyyttä sekä kaupungin kaipaamaa vehreyttä ja saavat maiseman hengittämään.

Meri-Rastilan ulkoilualue on ylivoimaisesti Helsingin paras metrolla noin vartissa keskustasta saavutettavissa oleva iso virkistysalue. Nyt koronaepidemian aikana alueen ulkoilukäyttö on entisestäänkin silmin nähden lisääntynyt; teleoperaattorien paikannustietoihin perustuvan datan mukaan Meri-Rastilan metsän kävijämäärissä tapahtui ulkoilualueiden keskiarvoa selvästi suurempi lisäys.

Lähiluonnon suotuisista terveysvaikutuksista on muutenkin tullut jatkuvasti lisää tutkimustietoa ja aivan uusimmat tieteelliset tutkimustulokset kertovat luontoympäristöjen läheisyyden mielenterveyttä edistävästä vaikutuksesta sekä kaupunkiluonnon sosioekonomisia eroja tasaavasta suotuisasta vaikutuksesta (Residential green space in childhood is associated with lower risk of psychiatric disorders from adolescence into adulthood, PNAS March 12, 2019).

Ehkä erikoisin puute nyt esillä olevassa kaavamateriaalissa on kuitenkin, että se suurelta osin vaikenee hankealueen viereen kohdistuvasta suuren mittakaavan täydennysrakentamisprojektista, Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksesta. Nykyiselle noin 5100 asukkaan alueelle esitetään uutta asuinrakentamista 4600 asukkaalle.

Rakentamisen suunnittelun aloittaminen asukkaille tärkeälle Meri-Rastilan länsirannan luontoalueelle, samanaikaisesti kun aivan sen vieressä on käynnissä asemakaavasuunnittelu Helsingissä poikkeuksellisen mittavan täydennysrakentamisen osalta, on oudon piittaamatonta ja ylimielistä alueella asuvia vuosaarelaisia kohtaan.

Alueiden rakentamisen samanaikainen suunnittelu syö uskottavuutta myös Meri-Rastilan kaupunkiuudistukselle esitetyiltä motiiveilta ja lisää tarpeettomasti suunnitteluilmapiirin ristiriitoja Vuosaaressa. Meri-Rastilan ulkoilualueen säilyttäminen nykyisellään Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteissa ja tulevassa kaavarungossa rauhoittaisi edes osan Meri-Rastilaa asuinalueen tulevan metamorfoosin myllerryksessä.

Rastilan metroaseman seutu

Vuosaarelaisyhteisöt ovat aiemmin usean eri kaavahankeen yhteydessä ehdottaneet tutkittavaksi metroradan ja Vuotien kattamista osan matkaa Rastilan metroaseman itäpuolella. Sopiva kohde laadittavan selvityksen ensimmäiseksi vaiheeksi olisi Torisillan ja Matkailijansillan välinen osuus, jossa peruskallio tukisi rakenteita koko matkalta.

Paikka on nyt esillä olevien suunnitteluperiaatteiden alueen reunalla, mutta se voitaisiin hyvin sisällyttää suunnittelun rajaukseen mukaan. Uusi kansirakenne korjaisi Vuotien ja metroradan leveän kanjonin ikävää maisemahaittaa ja vähentäisi liikenteen aiheuttamaa melua väylien varren asunnoissa. Tehtävän selvityksen tulosten mukaan kannella voisi sitten olla asuinrakentamista tai vaikka monikäyttöinen puistoinen viherkansi. Kumpikin ratkaisu olisi oivallinen parannus nykytilanteeseen ja kohentaisi viihtyisyyttä väylien läheisyydessä laajemminkin.

Rastilan kartanon ympäristö

Esillä olevassa kaavamateriaalissa on suunnitellun uuden asuinrakentamisen kohteena myös Rastilan kartanon ympäristö ja nykyinen Rastilan leirintäalue. Uudessa valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa on alueelle osoitettu tehokasta rakentamista leirintäalueen, kartanon puistoalueen ja osin Rastilanmäen luontoalueen päälle. Käsitellessään uuden yleiskaavan toteuttamisohjelmaa sen hyväksymisen jälkeen kaupunkiympäristölautakunta kuitenkin siirsi leirintäalueen toteuttamisen ensimmäisestä vaiheesta 2018–2035 seuraavaan vaiheeseen 2030–2040. Tämä oli myös Vuosaari-Seuran, Vuosaari-Säätiön ja Vuosaari-toimikunnan lautakunnalle esittämä toivomus, joka tosin koski myös Meri-Rastilan länsirantaa.

Vuosaarelaiset yhteisöt ovatkin hämmästyneitä siitä, että nyt Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden ja kaavarungon laatimisen yhteydessä tehdään alustavia linjauksia ja keskeisiä valintoja alueen tulevan maankäytön osalta myös leirintäaluetta koskien, vaikka ollaan vasta vuodessa 2020. Suunnitteluperiaatteiden luonnoksen mukaan varsinaisen asemakaavan laatiminen ajoittuu 2030-luvulle. Tämänkaltainen ohjaava ennakointi on kaupunginvaltuuston hyväksymän yleiskaavan toteuttamisohjelman aikataulun kirjaimen ja hengen vastaista.

Rastilan leirintäalue on sijainnut Vuosaaressa vuodesta 1971 asti ja paikasta on tullut myös monille vuosaarelaisille tärkeä. Vaikka leirintäalueen lähiympäristö on muuttunut vuosien saatossa huomattavan urbaaniksi, sen toiminta sopii melko hyvin kartanoympäristöön ja osaltaan leirintäalue säilyttää kartanoympäristön vaatimaa tilallista ja maisemallista avaruutta.

Rastilan eli Rastbölen kartanon ympäristö on yksi Vuosaaren merkittävimmistä kulttuuriympäristöistä, jonka paikallishistoriallinen aikajänne ulottuu keskiajalta 1950-luvun alkuun. Kaupungin omistuksessa kartano on toiminut retkeilymajana sekä viihtyisänä ravintolana hienosti aina nykyhetkeen asti. Kartanon päärakennuksen ja sen viereisen puistoalueen lisäksi arvokokonaisuus koostuu entisestä pehtorintalosta talousrakennuksineen sekä vanhasta viljamakasiinista, joka on siirretty päärakennuksen ja uudemman saunan väliin entiseltä tallimäeltä Rastilan metroaseman vaiheilta Vuosaaren metroradan rakentamisen yhteydessä.

Kartanon päärakennuksen pohjoispuolella sijaitseva Rastilanmäki on myös oleellinen osa kartanoympäristöä. Sitä hoidettiin vielä 1940-luvulla ratsastuspuistona ja useita polkuosuuksia on maastossa edelleen jäljellä. Päärakennuksen eteläpuolella sijaitsevan englantilaistyyppisen puiston kontrastina Rastilanmäkeä vaalittiin luonnonpuistona, samaan tapaan kuin Juorumäkeä Vartiokylänlahden toisella puolella. Nykyään Rastilanmäellä on leirintämökkejä, mutta iso osa metsäalueesta on METSO-inventoinnin mukaan edelleen arvokasta monimuotoista metsää.

Koko Rastilan kartanoympäristön ja puistoalueen sijainti alhaalla Rastilanpuron laaksossa tekee siitä erityisen haavoittuvan isoille muutoksille ympäristön suurmaisemassa. Suunnitteluperiaatteiden luonnoksessa sinne hahmotellun korttelitehokkuuden toteuttaminen muuttaisi paikan kulttuuriympäristöä ymmärtämättömän kaupunkisuunnittelun surulliseksi muistomerkiksi ja varoittavaksi esimerkiksi tuleville helsinkiläisille sukupolville.

Helsingissä 19.5.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja