Vuosaaren aluesuunnitelma on ollut tekeillä usean vuoden ajan. Suunnitelmalla ohjataan kaupunkiympäristön toimialalle kuuluvien yleisten alueiden hoitoa ja peruskorjausta asemakaavoituksen ja muiden maankäyttöä ohjaavien päätösten pohjalta.
Aluesuunnitelmien laatiminen on Vuosaaren osalta tehty aiemmin pienempinä kokonaisuuksina, siten että Vuosaaren eteläosa (Meri-Rastila, Kallahti ja Aurinkolahti) ja pohjoisosa (Keski-Vuosaari, Rastila ja Nordsjön kartano) on käsitelty kahdessa eri aluesuunnitelmassa. Uutela, Mustavuori sekä Kallahdenniemi on perinteisesti käsitelty erillisinä luonnonhoito- ja kehittämissuunnitelminaan.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät uutta laajaa tarkastelualuetta huonona ratkaisuna, koska suunnittelun tarkkuus ja vuorovaikutus kärsivät väistämättä liian mittavan aluekokonaisuuden asettamista vaatimuksista, ja vievät aluesuunnitelmaa osin turhan yleiseen suuntaan, jossa kohdealueille ehdotettavat merkittävätkin muutokset helposti häviävät yleisemmän taustamateriaalin esittelyyn.
Seuraavassa muutamia kommentteja Vuosaaren aluesuunnitelmaan kohdealueittain suunnittelumateriaalissa esitetyn jaottelun mukaisesti.
Vuosaaren keskusta
Kaupunginosan keskustan alueen iso muutos on jo käynnissä, ja tulee jatkumaan Vuosaaren keskustan asemakaavoituksen edetessä ja voimassa olevien kaavojen toteutuksen lähtiessä käyntiin Aromikujan alueella. Aluesuunnitelmassa rajoitutaankin viisaasti pääasiassa odottamaan asemakaavoituksen valmistumista ja rakentamisen vaikutuksia yleisten alueiden tilanteeseen.
Mosaiikkipuiston yhdistäminen vihersillalla Vuosaaren keskuspuistoon on kannatettava ajatus ja kunnianhimoisesti toteutettuna se vahvistaisi metsä- ja puustoisen verkoston alueellista Vuosaaren läpi kulkevaa viheryhteyttä ja lisäisi myös viihtyisyyttä. Vihersiltojen konseptia voisi Ulappasillan ohella laajentaa varioiden myös muiden Vuotien ja metroradan ylittävien lukuisten siltojen kehittämiseksi.
Keski-Vuosaari
Keski-Vuosaari on aluesuunnitelmassa korostetussa asemassa, koska useimmat erillisistä hankekokonaisuuksista kohdistuvat sinne.
Kallvikintien kaupunkikuvan parantaminen on suunnitelmana nähtävissä osana Kallvikintien suunnitteluperiaatteissa ideoitua tien reuna-alueiden täydennysrakentamista sekä varustautumista Raide-Jokeri 2 pikaraitiotien liikennöintiin 2030-luvulla. Tavoitteena on aluesuunnitelman hankekuvauksen mukaan puuston ja aluskasvillisuuden karsimisella edistää kadun visuaalista jaksottumista muodostamalla puistoalueista selkeämpiä tilasarjoja ja ohjata kasvillisuuden avulla näkymiä.
Kallvikintien hankekuvauksessa toimenpiteiksi mainitaan: ”Aluetta jäsennetään yksittäisten puiden ja paikoittain etenkin lehtipuuston harventamisen avulla, sekä ylitiheää vesakkoa harventamalla. Vaikka harventaminen voi ajan kuvan mukaisesti olla voimakastakin Kallvikintiellä, jätetään harventamisen yhteydessä myös kasvatuskelpoisia tulevan puusukupolven yksilöitä kasvamaan. Yleispiirteenä Kallvikintiellä tavoitellaan selkeää nurmen, asvaltin ja mänty/ koivuryhmien liittoa. Kasvillisuutta lisätään vain paikoitellen.”
Aluesuunnitelman yhteydessä teetetyn asukaskyselyn perusteella vuosaarelaiset kuitenkin nimenomaan pitävät Kallvikintien metsäisyyttä arvossa ja toivovat kasvillisuutta tien reunoille myös lisää. Vaikka Kallvikintien viherreunat ovat ajoittain nykyään melko kapeita, tarjoaa tämä Keski-Vuosaaren pääväylä silti eräänlaisen vihernauhan etelästä Vuotieltä aina Mustavuoreen asti. Kallvikintien ympäristön vehreyden maisemallinen arvo on suuri myös Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokkaan metsälähiön tunnusmerkkinä.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta esittävät Kallvikintien kaupunkikuvan parantaminen -hankkeessa ehdotettujen toimenpiteiden korjaamista siten, että ne kunnioittavat paremmin alueen tunnistettuja arvoja ja myös asukkaiden esittämiä kokemukseen perustuvia toiveita omasta asuinympäristöstään.
Toinen pääosin Keski-Vuosaareen kohdistuva hanke on Vartiokylänlahdelta Vuosaaren ulkoilupuistoon ulottuvan poikittaisen yleiskaavatason viherlinjayhteyden parantaminen. Vanttikalliolle esitettiin aluesuunnitelman edellisessä versiossa useita uusia polkuja, mutta enää yhtä. Muutos on hyvä. Kannatettava on myös esitys polun toteuttamisesta mahdollisimman kapeana.
Poikittaisen viherlinjan ongelma- ja katkoskohta sijoittuu Kallvikintien ja Koukkusaarentien koulun välille, missä omakotiasutus tosiasiallisesti katkaisee viheryhteyden, aidosta ekologisesta yhteydestä puhumattakaan. Aluesuunnitelmassa ongelma tunnistetaan, mutta tilanteen parantamiseksi ei oikeastaan olla ehdottamassa mitään. Yksi tilannetta ainakin hieman korjaava ratkaisu voisi olla kehitettävän viherlinjan siirtäminen kulkemaan Koukkusaarentie 13 ja 15 välistä Heteniityntien urheilukentän lounaispuolen metsikön kautta, jonne nykyäänkin kulkee kapea kävelypolku Koukkusaarentieltä.
Viherlinjojen ja viherväylien tarkastelu on aluesuunnitelmassa muutenkin hieman epäjohdonmukaista, ja tässäkin poikittaisen yhteyden kehittämiseksi esitetyt keinot liittyvät ekologisten kysymysten sijasta enemmän kulkuväylien kohentamiseen: ”Poikittaista viherlinjayhteyttä parannetaan lisäämällä opastusta ja levähdyspaikkoja, avaamalla risteysalueiden näkymiä ja osin reittien uudella pinnoittamisella.” Voi perustellusti kysyä, miten ehdotetut toimenpiteet edistävät Keski-Vuosaaren poikittaista viheryhteyttä?
Meri-Rastila
Alueen osalta suunnitelmassa viitataan monessa kohdin käynnissä olevaan Meri-Rastilan kaupunkiuudistushankkeeseen, jonka yhteydessä ratkaistaviksi ja toteutettavaksi jätetään useita asioita tai havaittuja puutteita. Tämä on varmasti viisas valinta, mutta herättää kysymyksiä siitä, miksi alue yleensä on mukana karttarajauksessa, varsinkin kun osa-alueen merkittävin viherympäristö eli Meri-Rastilan ulkoilualue, on rajattu kokonaan pois, koska se taas puolestaan on osa Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita ja tulevaa kaavarunkoa.
Johtopäätöksenä tulisi joka tapauksessa olla, että maankäytön muutosalueilla eli Haruspuistossa, Ison Kallahden puistossa, Rysäpuistossa ja Pohjavedenpuistossa ei nyt ole lainkaan tarvetta luonnonhoidon tarpeen tarkastelulle esitetyillä metsäisillä alueilla (Kuva 38), koska niihin kaikkiin on tekeillä olevissa asemakaavasuunnitelmissa esitetty uutta asuinrakentamista, joka merkittävästi vaikuttaa metsäalueiden kokonaisuuksiin. Ainakin tarkastelu tulisi tehdä rauhassa vasta vuosia mahdollisen uudisrakentamisen toteuttamisen jälkeen.
Meri-Rastilan eteläosaan on aluesuunnitelmassa esitetty huomattava joukko uusia jalankulun ja pyöräilyn reittejä. On syytä harkita, onko näin ison määrän rakentaminen ulkoilun kannalta todella tarpeellista. Reittien suunnittelu tulee joka tapauksessa tehdä huolella ottaen huomioon jo ennestään melko kapeiden luontovyöhykkeiden kestokyky ja useiden alueelle sijoittuvien asemakaavasuunnitelmien melko hankalasti viheryhteyksien kanssa yhteen sovitettava kokonaistilanne. Uusi rantareitti ja muut polut on luonnollisesti syytä toteuttaa ympäristöön sopivasti kivituhkapäällysteisinä.
Ramsinniemi
Aluesuunnitelman aiemmin esillä olleessa luonnoksessa oli Ramsinniemeen ehdotettu uusia kävelypolkuja, joiden linjaukset pohjautuivat VISTRA-aineiston ideointiin. Nyt kaikista poluista on luovuttu tai niiden toteuttaminen on siirretty seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Päätös on varmaan viisas, koska uusien polkulinjausten huolellinen suunnittelu arvokkaalla luontoalueella olisi vaatinut VISTRA-hanketta yksityiskohtaisempaa tarkastelua ja mahdollisesti myös asemakaavan päivittämistä Ramsinniemessä.
Edellisessä Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelmassa 2011–2020 oli ohjelmassa Ramsinniemen viheralueiden opastuksen lisääminen ja opastussuunnitelman toteuttamisen laatiminen. Nämä ovat valitettavasti molemmat jääneet toteuttamatta. Ramsinniemen virkistyskäyttö on viime aikoina lisääntynyt voimakkaasti, joten opastuksen lisääminen ja alueen luontoarvoista tiedottaminen olisi tärkeää nyt viimeistään toteuttaa.
Ramsinniemessä voisi tutkia myös mahdollisuutta osoittaa alueella nyt kulkevista lukuista poluista muutama merkinnöin suositeltavaksi poluksi ilman varsinaista polun rakentamistyötä, hieman samaan tapaan kuin muutamissa kansallispuistoissa on tehty.
Alueen metsänhoidon suhteen olisi tärkeää päivittää Ramsinniemen metsäalueiden hoitoluokat vastaamaan uusinta luontotietoa. Merkittävä osa metsäalueista kuuluisi C2-luokan sijaan C5-luokkaan, koska niiden monipuoliset luontoarvot on hyvin tunnistettu jo vuoden 2011 METSO-inventoinnissa (M7 Meri-Rastila), sekä viimeksi vuoden 2020 Vuosaaren alueen lahokaviosammalselvityksessä.
Nordsjön kartano
Vuosaaren ulkoilupuiston aluekokonaisuus on kokenut melkoisen muodonmuutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alueen keskeiseksi osaksi noussut laaja Vuosaaren liikuntapuisto on muodostunut suosituksi urheilutoimintojen alueeksi. Siksi sinne tulisi saada myös selkeät opasteet Vuosaaren metroasemalta alkaen.
Ulkoilupuisto koostuu oikeastaan useasta erillisestä sekä melko erityyppisestä osasta, ja alueen hahmottaminen kokonaisuutena on haasteellista. Vuosaaren ulkoilupuiston reitistön jäsentäminen ja parantaminen -hanke aluesuunnitelmassa onkin aiheellinen ja useimmat ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia.
Alue muodostaa myös merkittävän osuuden Uutelasta Mustavuoreen ulottuvaa vihersormea, joten nykyisellään usein verrattain kapeiden kasvillisuusvyöhykkeiden kehittämisen ja parantamisen tulee reitistön kohentamisen ohella olla hankkeen toinen kärki. Tämä puoli onkin osin tunnistettu hankkeen toimenpidekuvauksessa, jossa esitetään esimerkiksi käytöstä pois jääneiden reittien osien rakennekerrosten poistamista ja alueiden metsittämistä.
Sen sijaan uuden Itäreimarintieltä Niinisaarentielle luontoalueen läpi kulkevan asemakaavassa osoitetun kävelytien toteuttamista allekirjoittajat ehdottavat kuitenkin pohdittavaksi uudelleen. Alueen kosteikko on arvokasta lintualuetta ja yhtenäisenä metsittyneenä alueena se tasapainottaa Vuosaaren ulkoilupuiston muualla usein melko pieniä luontoaluekokonaisuuksia. Jos ulkoilureitti toteutetaan, sen tulisi olla samanlainen kapea polku kuin Vanttikalliolle ajateltu uusi reitti.
Vuosaaren keskuspuisto
Lillkallvikinpuistosta Mustakivenpuiston kautta Punakivenpuistoon ja edelleen Mustavuoren eteläpuolelle ulottuva Vuosaaren keskuspuisto on vaikeasti hahmotettava yhtenä puistoalueena, koska se koostuu useasta erilaisesta pienemmästä hyvinkin erilaisesta puistosta. Aluesuunnitelmassa on kiitettävästi kuitenkin yritetty koostaa puistokokonaisuuden tilannetta omalla aluekortillaan. Asukkaille tärkeä puisto yhdistää Vuosaaren uuden ja vanhan puolen viihtyisänä jalankulku- ja pyöräilyreittinä.
Viheryhteyksien kannalta haasteellisin on aiemmin mainittu Ulappasilta, mutta myös alikulut Leikosaarentien ja Vuosaarentien kohdilla. Näissä voisikin tutkia ja kokeilla uudenlaisen viheralikulun toteuttamisen mahdollisuuksia. Viheralikulku voisi myös olla yksi keino tehdä viihtyisämmäksi usein ankeiksi koettuja alikulkukäytäviä. Viheralikulkuja on Helsingissä aiemmin ideoitu esimerkiksi Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa Hermannin rantatien kohdalla sekä äskettäin myös Vuosaaren sillan alituksen viheryhteyden edistämisessä Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden laatimisen yhteydessä.
Lopuksi
Siniympäristön tilannetta Vuosaaressa on aluesuunnitelmassa käsitelty kiitettävästi, samoin kuin täydentyvässä kaupunkirakenteessa lisääntyvien erilaisten uusien hulevesiratkaisujen tarvetta. Tässä asiassa muutosta on tapahtunut hyvään suuntaan koko kaupungissa viime vuosina.
Purojen valuma-alueiden kohdalla on aineistossa muutamia epäjohdonmukaisuuksia. Kuvien 31 ja 33 valuma-aluerajaukset poikkeavat toisistaan ainakin Kangaslammen ympäristössä. Kuvan 31 mukaan Kangaslampi on merkitty Mellunkylänpuron valuma-alueelle kuuluvaksi, kun taas kuvassa 33 Kangaslampi on merkitty Vuosaarenpuron valuma-alueelle, kuten myös tekstissä mainitaan. Ilmeisimmin lammen vedet valuvat Vuosaarenpuron suuntaan, vaikkei suppalammella varsinaista lasku-uomaa olekaan.
Yleisesti suunnitelmaraportin, aluekorttien sekä teemakarttojen osittainen päällekkäisyys vaikeuttaa jossain määrin aluesuunnitelman materiaalin arvioimista. Aluekortit voisivat toimia yhteenvetoina paremmin, jos niissä kaikissa olisi karttakuvin esitettyinä merkittävimmät uudet konkreettiset suunnitelmat tai esitettävät toimenpiteet. Aluekortin idea toimiikin parhaiten Vuosaaren keskuspuiston tapaisessa kokoavassa erillisessä hankkeessa.
Aluesuunnitelma linjaa merkittävästi kymmenvuotiskausien muutoksia Vuosaaressa sekä ohjaa myöhemmin laadittavia luonnonhoito-, puisto-, ja katusuunnitelmia. Allekirjoittajat ehdottavatkin siksi harkittavaksi jatkossa palaamista aiempaan käytäntöön aluesuunnitelmien laatimisessa pienempinä kokonaisuuksina, jolloin myös vuorovaikutuksen on mahdollista muodostua hedelmällisemmäksi lopputulokselle sekä suunnittelijoiden että kaupunginosan ympäristön ja asukkaiden kannalta.
Helsingissä 1.11.2020
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
