Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistelemassa Vuosaaren Meri-Rastilan alueelle uutta asemakaavaa, jonka luonnos on nyt ollut nähtävillä. Luonnoksessa esitetään kaava-alueen nykyiseen kokonaiskerrosalaan mittavaa yli 160 % lisäystä.
Virasto perustelee poikkeuksellisen suurta täydennysrakentamista nykyisen Meri-Rastilan väljyydellä. Alue suunniteltiin ennen päätöstä metrolinjan jatkamisesta Itäkeskuksesta Vuosaareen. Myöhemmin toteutetut Kallahti ja Aurinkolahti ovat huomattavasti tiiviimpiä. Kaavan luonnoksessa nyt esitetty rakentaminen Pohjavedenpuistoon sekä Ullaksenpuistoon sijoittuu kuitenkin Kallahden osa-alueen puolelle.
Kaavaluonnoksesta on tarkoitus edetä varsinaiseen kaavaehdotukseen kahdessa vaiheessa eli jatkosuunnittelussa tarkastellaan alueen pohjoisosaa ja eteläosaa erikseen. Niistä myös tehdään lopulliset päätökset eri ajankohtina.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat antaneet Meri-Rastilan kaavahankkeesta jo kolme aiempaa lausuntoa, jotka ovat kaikki luettavissa Vuosaari.fi-sivustolla: Vuosaari.fi > Vuosaari-Seura > Lausunnot ja kannanotot. Mielipiteet ovat edelleen ajankohtaisia eli tässä ei enää toisteta uudelleen kaikkia aiempien kannanottojen näkökohtia.
Taustaa
Meri-Rastilan täydennysrakentamisen ajatus esiintyi ensimmäisen kerran idean asteella olevana hankesuunnitelmana vuonna 2010 Meri-Rastilan renessanssin nimellä osana kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi -hanketta, jossa tavoitteena oli vanhempien esikaupunkialueiden tiivistäminen ja kohentaminen. Vuosaaressakin ehdittiin käynnistää Keski-Vuosaaren renessanssi ennen koko renessanssihankkeen lopettamista viraston toimesta.
Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 OURCity-hankkeen arkkitehdit ja arkkitehtiopiskelijat tekivät vaihtoehtokaavan Meri-Rastilan länsirannan luontoalueelle suunnitteilla olevalle 2000 asukkaan asuinalueen rakentamiselle. Vaihtoehtokaavan ajatus oli, että täydennysrakentamisen selvittäminen noin 1800 asukkaalle olisi Meri-Rastilassa mahdollista ja Meri-Rastilan ulkoilualue voisi siten säästyä kokonaisuudessaan rakentamattomana. Kaupunkisuunnitteluviraston edustajat tyrmäsivät tuolloin täydennysrakentamisen mahdottomana, mutta kaupunginvaltuustossa syksyllä 2013 vaihtoehtokaavan ajatus sai huomattavaa kannatusta ja hävisi lopullisessa äänestyksessä vain muutamalla äänellä. Kaikki vuosaarelaiset valtuutetut äänestivät vaihtoehtokaavaratkaisun puolesta.
Nyt vuonna 2016 kaupunki kuitenkin itse esittää Meri-Rastilan kaupunkiuudistushankkeen osana Meri-Rastilaan täydennysrakennettavan asuntoja peräti 4200 uudelle asukkaalle. Nykyinen asukasluku koko Meri-Rastilan osa-alueella on noin 5200 asukasta. Muutos olisi helsinkiläisittäin ennätysmäisen suuri jo hyvin vakiintuneelle ja asukkaiden viihtyisäksi kokemalle asuinalueelle tehtävänä täydennysrakentamisena. On mahdollista, että näin laaja tiivistämällä tehty lisärakentaminen vähentää voimakkaasti alueen koettua viihtyisyyttä.
Vaikutus viheralueisiin
Asemakaavaluonnoksessa ehdotettu uusi rakentaminen sijoittuu purettavaksi ehdotettua nykyistä Meri-Rastilan kauppakeskusta sekä sen itäpuolella olevaa niinikään purettaviksi esitettyjä Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön kahta korttelia lukuun ottamatta lähes täysin Meri-Rastilan nykyisille viher- ja virkistysalueille.
Kaavan selostuksessa kerrotaan, että ehdotettu rakentaminen vähentäisi lähiviheralueita kaava-alueella 28 %. Vähennys on merkittävä. Suhteellisesti suurimmat yksittäiset vahingolliset vaikutukset tulisivat Pohjavedenpuistoon, Haruspuistoon, Ullaksenpuistoon sekä Ison Kallahden puistoon, mutta myös Rysäpuistossa Meri-Rastilan ulkoilualueen reunalla sekä Ole Kandelinin puistossa vaikutus olisi merkittävä.
Luontoalueiden väliset ekologisesti tärkeät viheryhteydet vaarantuvat kaavaluonnoksessa monin kohdin. Viheralueiden strateginen kehityskuva pitäisi olla myös lisärakentamisen pohjana, eikä vain uusien kaavoittamattomien alueiden pohjana. Näin ollen kyseisen strategian mukaisesti olemassa olevien viheralueiden säilyttäminen ja etenkin yhtenäisten viheralueiden siirtymät tulee säilyttää jotta viheralueiden väliset rakentamattomat yhteydet säilyvät. Kaupungin viheraluesuunnittelun perustana on viheralueiden saavutettavuus sekä niiden vetovoimaisuuden lisääminen. Tätä silmällä pitäen tulisi myös Meri-Rastilassa olemassa olevia viheralueita vaalia ja paikoittain jopa laajentaa kaavoituksessa.
Kaupunkikuva
Nykyisen Meri-Rastilan rakennuskanta on kaava-alueella pääosin hissittömiä 3-kerroksisia pienkerrostaloja, joilla on verrattain suuret puoliavoimet pihat. Meri-Rastilan tien alkupäässä on muutamia korkeampia rakennuksia.
Kaavaluonnoksessa ehdotettu rakentaminen poikkeaa kerrosmäärältään radikaalisti aiemmasta ja tavoittelee urbaanimpaa kaupunkikuvaa sekä tehokkaampaa maankäyttöä. Vuosaari on kuitenkin perinteisesti tarjonnut asukkailleen luonnonläheistä asumisympäristöä eikä urbaanisuus siten itsessään automaattisesti tuo alueelle mitään lisäarvoa. Rakennusten sijoittelu noudattaa silti kiitettävän usein nykyisen Meri-Rastilan kaarevia korttelimuotoja. Esitettyjen uusien talojen ja nykyrakennuskannan välinen korkeusero on kaikesta huolimatta huomattava.
Visuaalisen kokonaisuuden arvioimista haittaa melkoisesti, että kaavamateriaalissa on 3D-mallinnettuja havainnekuvia vain ostoskeskuksen kortteleista. Näin myös maamerkkirakennuksiksi nimettyjen 10-kerroksisten pistetalojen piristävää tai levottomuutta tuottavaa vaikutusta kaupunkikuvaan on kaavaluonnoksen aineiston perusteella vaikea arvioida.
Korkeimpien maamerkkirakennusten sijoittamista maaston korkeimmille paikoille motivoidaan luonnostekstissä myös nykyisellä alueella vaikeaksi koetun liikkumisen orientoimisen helpottamisella. Perustelu vaikuttaa hieman keinotekoiselta. Eksyminen Meri-Rastilassa vaatii erityistaitoja. Pikemminkin alueelle tyypillisten pienten kaupunkimetsien hienous on nimenomaan siinä, että ne varsinkin kesäaikaan peittävät sekä avaavat uusia näkymiä kävelijälle rakennetun ympäristön ja luontoympäristön vuorotellessa.
Luontoalueiden voimakas supistaminen yhdessä jopa kolme kertaa nykyistä korkeampien uusien rakennusten kanssa kadottaa väistämättä ison osan viheralueiden läpinäkymättömyyttä ja samalla myös Meri-Rastilan kylämäistä viehättävyyttä, joka kaavamateriaalin aineistossakin mainittiin nykyasukkaiden mukaan yhtenä alueen erityisvahvuuksista. Luontoarvot ja alueen nykyisten asukkaiden asumisviihtyisyys huomioidaan kaavoituksessa muutenkin usein valitettavan puutteellisesti.
Lopuksi
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta esittävät monia hyviä ajatuksia sisältävän Meri-Rastilan asemakaavaluonnoksen tarkistamista siten, että viheralueille ehdotettua rakentamista vähennetään ratkaisevasti kaikissa alueen puistoissa. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa, koska syyskuussa 2016 Meri-Rastilan aluefoorumissa esillä olleesta kaavan edellisestä alustavasta luonnoksesta puuttuva Hoasin kahden korttelin mittava purkava saneeraus korvaa jo itsessään hyvin ison osan viheralueille hahmotetuista kerrosneliömääristä.
Kaupunginvaltuuston kesäkuussa 2016 hyväksymän Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaisen asuntojen hallintamuotojakauman tulee vuosaarelaisyhteisöjen mielestä kuvata rakentamisen lopputuloksen kokonaistilannetta, eikä pelkästään alueen uudistuotantoa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lisäksi myös vapaarahoitteisen asuntotuotannon sisällä tasapainoiseen jakaumaan vuokra- ja omistusasuntojen välillä. Tämä kun ei suoraan ole johdettavissa AM-ohjelmasta. Asuntojen hallintajakaumaa ei päätetä asemakaavassa, mutta Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen tapaisen laajana kokonaishankkeena esitetyn projektin onnistuminen edellyttää myös jatkossa kaavoittajan ja kaupungin muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä.
Allekirjoittajayhteisöt edellyttävät lisäksi, että kaupunkisuunnitteluvirasto luopuu samalla Meri-Rastilan länsirannan ulkoilualueen rakentamissuunnitelmista nyt kun täydennysrakentaminen on viraston omasta mielestä havaittu toimivaksi ja toteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi.
Helsingissä 18.12. 2016
Vuosaari-Seura
Anja Hinkkanen
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Matti Luopajärvi
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
