Lausunto Vuosaaren pienvenesataman asemakaavahankkeesta

0
64

Ruusuniemelle Vuosaaren sataman eteläpuolelle suunnitellaan Vuosaarenlahden venesatamaan uutta asemakaavaa. Kaavoituksen tavoitteena on nyt nähtävillä olleen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan Vuosaarenlahden venesataman laajentaminen entistä suuremmalle venemäärälle ja useammalle veneilyyn liittyvälle toimijalle.

Suunnitelmissa on Merenkulkijankujan eteläpuolisen alueen leventämisen uusille satamatoimintojen korttelialueille, nykyisen Merenkulkijanlaiturin aallonmurtajan leventäminen ja uuden aallonmurtajan toteuttaminen nykyisen aallonmurtajan itäpuolelle. Venepaikkojen määrää Vuosaarenlahden venesatamassa ehdotetaan laajennusvisiossa kaksinkertaistettavaksi noin tuhanteen paikkaan ja myös autopaikkojen sekä veneiden talvisäilytyspaikkojen määrään esitetään merkittävää lisäystä. Kaavaratkaisua valmistellaan, koska Puotilan venesatamasta poistuu laituri- ja talvisäilytyspaikkoja Puotilanrannan uuden asuinalueen rakentumisen myötä.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät Vuosaarenlahden venesataman alueen monipuolista parantamista hyvänä ajatuksena, mutta kaipaisivat asemakaavatason suunnitteluun paljon enemmän kunnianhimoa venesatamakokonaisuuden kehittämisen suhteen. Paikan laadullinen kehittäminen ei sinällään vaadi alueen laajentamista. Samalla allekirjoittajat pitävät venepaikkojen määrän radikaalia lisäämistä ja uuden aallonmurtajan rakentamista ongelmallisena erityisesti merialueen sekä läheisen arvokkaan Uutelan luontoalueen kannalta.

Vuosaarenlahden venesataman kehittäminen

Venesataman sijainti on veneilyn kannalta erinomainen ja sieltä on upeat avarat merinäkymät itään Kalkkisaarenselälle ja Sipoon saaristoon sekä kaakkoon Skatanselälle ja avomerelle. Vuosaarenlahden venesatama on jo nykyään lajissaan yksi Helsingin suurimpia.

Nykytilassaan pienvenesataman alue on kaupunkitilana kuitenkin valitettavan yksipuolinen ja epäviihtyisä asfaltti- ja hiekkakenttäalue, joka palvelee alueella toimivia veneseuroja sekä satamasta kaupungin laituripaikan saaneita ympäri pääkaupunkiseutua kotoisin olevia veneenomistajia, mutta ei juuri ketään muita. Suurin osa maa-alueesta on osoitettu veneiden talvisäilytyspaikoiksi tai veneilijöiden autojen pysäköintialueiksi. Alueella toimii lisäksi muutamia yrityksiä.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ehdottavat kaavan jatkotyössä keskityttävän laajemmin venesataman alueen laadulliseen parantamiseen siten, että alue palvelisi paremmin veneilijöitä, mutta myös yleisemmin vuosaarelaisia ja kaikkia helsinkiläisiä. Paikan mainio sijainti sinällään avaa paljon erityyppisiä mahdollisuuksia.

Joukko venesataman toimijoita teki jo vuonna 2008 Marina Vuosaari -nimisen ehdotuksen kaupungille venesataman alueen parantamiseksi toiminnallisesti monipuoliseksi merikeskukseksi, jossa olisi kahvila, merihuoltoasema, tapahtuma-aukio, Vuosaaren purjehduskeskus, korjaus- ja talvitelakointitiloja, jolla-alue, kalastuskeskus, pursiseuran ravintola ym. Esitykseen sisältyi myös erityisen Marina Vuosaari -kiinteistöosakeyhtiön perustaminen sekä arkkitehtuurikilpailu järjestäminen satamaan kohdistuvien hyvien ja toteuttamiskelpoisten ideoiden keräämiseksi.

Nyt asemakaavoituksen käynnistyessä olisi tutkittava Marina Vuosaari -hankeidean ehdotuksia uudelleen ja kehitettävä jatkotyössä osin sen pohjalta kehittäen Vuosaarenlahden pienvenesatamasta aidosti laadukasta ja ympäristöä kunnioittavaa kaupunkitilaa, joka osaltaan jalostaisi myös Vuosaaren asemaa merellisenä kaupunginosana, ja joka voisi houkutella paikalle myös muuta yritystoimintaa. Uusi asemakaava ei yksinään riitä tuomaan positiivisia muutoksia alueella, mutta onnistuessaan se luo paremman pohjan tilanteelle, jossa alueen toiminnallisesti aktiiviset veneilyseurat yhteistyössä kaupungin liikuntapalvelujen ja yrittäjien kanssa voivat kehittää alueesta parhaassa tapauksessa hyvinkin toimivan ja viihtyisän venesatamakokonaisuuden.

Pienvenesataman laajentamisen ympäristövaikutukset

Vuosaarenlahden venesataman vastarannalla on Uutelan Särkkäniemen luonnonsuojelualue ja sen länsipuolelle on parhaillaan perusteilla myös uusi Rudträskin luonnonsuojelualue. Särkkäniemi on suojeltu merenrantaniittyjen ja Helsingin alueella erikoisten laguunilahtien säilyttämiseksi. Alueella on kaksi laguunilahtea, jotka ovat kuroutuneet merestä maankohoamisen myötä. Alueen laguunilahdista pohjoisempi on vielä yhteydessä mereen, mutta eteläisempi on jo kuroutunut erilliseksi lammeksi.

Vuosaarenlahden eteläosien ruovikot ja suojaiset lahdelmat Särkkälahdella tarjoavat hyviä pesäpaikkoja kahlaajille, sorsille, koskeloille ja monille pikkulintulajeille. Vuosaarenlahti on tärkeä levähdysalue myös talvehtijoille ja muuttajille. Sammakot kerääntyvät keväisin laguuneille kutemaan äänekkäin ja sankoin joukoin. Särkkäniemen laguunilahdet ovat myös tärkeitä eri hyönteislajeille ja etenkin paikan sudenkorentolajisto on havaittu monipuoliseksi. Osa vesialueesta on kalastuskieltoaluetta.

Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ehdotetun uuden mittavan laiturirakenteen myötä olosuhteet linnuille heikkenevät olennaisesti sekä vesialueella että lisääntyvän veneliikenteen myötä myös pienillä kareilla pesiville lokkilinnuille. Lisäksi odotettavissa oleva vedenlaadun heikkeneminen rakentamisen aikana Vuosaarenlahdella on aiheellinen huolenaihe, aivan erityisesti Särkkäniemen luonnonsuojelualueen ympäristön vedenalaisen luonnon kannalta.

Veneiden talvisäilytyspaikkoja käytetään venesatamissa yleisesti myös veneiden vuotuisten huoltotöiden työmaina, joten niiden ehdotettu sijainti laiturirakenteella keskellä merenlahtea ei ole hyvä valinta meriluonnon kannalta. Valitettavasti edelleen melko yleisesti käytettyjen myrkkymaalien raapeet ja maalijäämät voisivat päätyä liian helposti suoraan mereen veneiden kunnostus- ja maalaustöiden yhteydessä. Myrkkymaalien eli eliönestomaalien tarkoitus on estää kovakuoristen eliöiden kiinnittyminen veneen pohjaan. Maalien sisältämä kupari ja sinkki ovat kuitenkin pysyviä aineita, jotka kertyvät pohjasedimenttiin ja satamien maaperään pilaten ne. Aineet haittaavat esimerkiksi simpukoiden sekä rakkolevien lisääntymiskykyä ja vaikuttavat tätä kautta koko meren ekosysteemiin.

Välittömästi suunnittelualueen länsipuolella sijaitsee hyvin arvokas (arvoluokka I) kasvillisuus- ja kasvistokohde (Kohdealue: Vuosaarenlahden pohjoisranta (27/91), jonka merenrantaluonto on sekä kasvillisuustyypeiltään että kasvistoltaan hyvin monipuolista ja edustavaa koostuen monenlaisista rantajaksoista ja paikoin niiden yläpuolella sijaitsevista rantalehdoista. Kohteen rajauksessa on mukana myös vesialuetta. Osa tästä kasvistokohteesta on lisäksi suojeltu vuonna 1999 luonnonsuojelulain mukaisesti suojeltuna luontotyyppinä (Kohdealue: Vuosaarenlahden merenrantaniitty 18), jolla on edustava merenrantakasvillisuus.

Allekirjoittajayhteisöt esittävät, että nyt heti asemakaavasuunnittelun alkuvaiheessa laaditaan riittävän laaja ympäristövaikutusten arviointi ehdotettujen venesatamatoimintojen mittavan laajentamisen ja tulevien toimintojen aiheuttamista seurauksista läheisille luontoalueille merellä ja maalla. Vasta tämän jälkeen on mahdollista määritellä asemakaavoituksessa tehtävät tarkemmat ratkaisut mahdollisten uusien laituri- ja talvisäilytyspaikkojen, veneiden jätevesien keräämiseen vaadittavan septitankkien tyhjennyspisteen sekä polttoaineaseman viisaan ja turvallisen sijoittamisen osalta.

Helsingissä 15.6.2022

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Edellinen artikkeliMielipide Puotilanrannan asemakaavahankkeesta