Lausunto Vuosaaren pohjoisen lähikeskustan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

0
2

Asemakaavapalvelu laatii uutta asemakaavaa Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen ympäristöön. Nykyisen ostoskeskuksen ja sen itäisen pysäköintialueen tilalle on suunnitteilla toiminnoiltaan sekoittunut keskustakortteli, jossa olisi asumista, erityisasumista sekä maantasossa yksityinen päiväkoti ja liiketiloja. Mustalahdentien pohjoispuolisisille nykyisille lähivirkistys- ja autopaikkojen korttelialueille sekä kortteliin tutkitaan täydennysrakentamista.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat antaneet alueen suunnittelun aiemman vaiheen aikana keväällä 2018 lausunnon koskien Kallvikintien suunnitteluperiaatteita. Kannanotossa käsitellään myös nyt asemakaavan muutoksen kohteena olevia alueita ja monet siinä esitetyt näkökohdat ovat edelleen ajankohtaisia. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa Vuosaari.fi-sivuilla: Vuosaari.fi > Vuosaari-Seura > Lausunnot.

Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen tontti

Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisema selvitys Keski-Vuosaaren maisemallisista ja kaupunkikuvallisista arvoista toteaa nykyisen Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen merkityksestä 1960-lukulaisena vuosaarelaisena kulttuuriympäristönä seuraavaa:

”Keski-Vuosaareen rakennettiin 1960-luvulla kaksi ostoskeskusta. Revellin suunnitteleman suurkorttelin osana sijainnut eteläinen ostoskeskus purettiin vuonna 2003 ja tilalle on rakennettu asuinkerrostaloja. Pohjoinen ostoskeskus on edelleen käytössä. Lauri Silvennoisen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1964. Keskus sijaitsee Lauri Silvennoisen suunnitteleman lamelli- ja tornitalojen kokonaissommitelman osana sen pohjoispuolella. Se sijoittuu pohjois-eteläsuuntaisen raitin varrelle, Kangaslammen puiston viereen. Ostoskeskuksen ympäristö muodostaa tauon asuinkortteleiden keskellä kaupunkirakenteessa. Matala rakennus alistuu mittakaavallisesti asuinrakentamiselle, päinvastoin kuin uudet ostoskeskukset nykyisin.”

”Alueen kahdesta ostoskeskuksesta on jäljellä vain pohjoinen ostoskeskus. Rakennus tulee säilyttää ja sen toiminta turvata.” (Keski-Vuosaari – maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys, toimittajat: Emilia Weckman, Kati Susi-Wolff, Teresa Rönkä, teksti: Emilia Weckman, Kati Susi-Wolff, Teresa Rönkä, Heta Timonen, Leena Makkonen, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2006:4)

Helsingin Kaupunginmuseon helsinkiläisiä ostoskeskuksia koskenut rakennushistoriallinen selvitys tietää kertoa itse rakennuksen arkkitehtuurista:

”Arkkitehtonisesti laadukas esimerkki keskeispihan ympärille rakentuvasta ostoskeskuksesta, jossa näyteikkunoita on niin käytävillä kuin julkisivuissakin. Tyypillisestä ostoskeskusratkaisusta poiketen osa rakennuksesta on kaksikerroksinen ja atriumpihan lännenpuoleinen sivu on avoin. Suunnittelun laadukkuus on edelleen nähtävissä niin rakennuksen mittakaavassa kuin muotokielessäkin.”

”Rakennukselle on leimallista otsalistan nauhamaisuus, pohjakerroksen sisäänvedetyt lasijulkisivut ja pilareiden muodostama rytmi. Kaksikerroksista osaa kiertää ikkunanauha. Kokonaisuudessa on aistittavissa piirteitä japanismin pelkistetystä ja harkitusta muotokielestä. Tämä näkyy etenkin keskeispihan sommittelussa, johon tiukasti rajattu istutusalue kuuluu.” (Ostari – lähiön sydän, rakennushistoriallinen selvitys, Sari Saresto, Anne Salminen ja Mira Vierto, Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2004).

Aiemmin mainitussa kannanotossaan toukokuussa 2018 vuosaarelaisyhteisöt kirjoittivat:

”Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta esittävät, että alueen asemakaavoituksen yhteydessä tämä Keski-Vuosaaren merkkirakennus merkittäisiin asianmukaisella asemakaavallisella suojelumerkinnällä. Samassa yhteydessä tulisi myös huolehtia rakennuksen kunnostamisesta ja toimintakonseptin uudistamisesta hyvässä yhteistyössä ostoskeskuksen omistavan osakeyhtiön, paikan yrittäjien, alueen asukkaiden sekä kaupunginmuseon kanssa.”

Allekirjoittajat pitävät erittäin ikävänä ja valitettavana sitä, että ostoskeskuksen omistava Vuosaaren Liikekeskus Oy on pitkäaikaisesti laiminlyönyt rakennuksessa vaadittavien korjausten teettämisen. Nyt liikekeskuksen omistajat hakevat tontilleen moninkertaista kerrosneliömäärien nostamista uuden asemakaavan avulla. Tontin arvonnousu tulisikin nyt esillä olevan L-Arkkitehdit Oy:n Vuosaaren Liikekeskus Oy:lle ja Bonava Suomi Oy:lle laatiman viitesuunnitelman materiaalin mukaan olemaan todella huomattava. Kaiken tämän edellytyksenä olisi kuitenkin nykyisen Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen purkaminen.

Keskustelussa Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen tulevaisuudesta, menevät valitettavan usein sekaisin rakennuksen maisemallinen sekä arkkitehtoninen arvo ja toisaalta sen nykyinen hieman surullinen tilanne. Monissa eurooppalaisissa kaupungeissa osataan kuitenkin nykyään jo arvostaa myös uudempaa modernismin aikana noussutta rakennusperintöä. Myös vanhoja teollisuus- tai varastokiinteistöjä on muutettu hauskasti uudiskäyttöön vaadittavia teknisiä muutoksia ja peruskorjauksia tekemällä. Näin kaupunkimaiseman ajallinen kerroksellisuus on saatu säilymään, vaikka käyttö on vaihtunut täysin toiseksi.

Hyvänä esimerkkinä lähialueilla on Telliskiven alue Tallinnassa. Helsingissä Suvilahden ja Teurastamon alueet edustavat myös samaa kannatettavaa rakennusten uusiokäyttöä. Myös syystä tai toisesta hieman tai erittäin nuupahtaneiden – mutta edelleen maisema- ja arkkitehtuuriarvoiltaan merkittävien – helsinkiläisten esikaupunkien ostoskeskusrakennusten konseptien uudelleen ajattelemisen mahdollistamisen tulisi olla itsestään selvää kaupunkisuunnittelussa 2020-luvulla. Korjaaminen ja kunnostaminen on lähes aina myös ekologisesti kannatettava ratkaisu.

Jos Vuosaaren pohjoisen ostoskeskuksen purkamiseen kuitenkin ryhdytään, tulee asemakaavoituksessa varmistaa, että viitesuunnitelmissa nyt esitetyt julkiset tilat ja tontin läpi kulkevat jalankulkureitit oikeasti myös toteutuvat. Uudessa rakennuskompleksissa on viitesuunnitelmien mukaan myös hieman epäselvä raja yksityisen ja julkisen tilan välillä: alueen katutason kuuluu olla selkeästi yhteinen ja julkinen.

Samoin tulee asemakaavassa varmistaa liiketilojen riittävyys ja monipuolisuus, Vuosaaren lähiöaseman toiminnan jatkuvuus sekä muiden yhteisö- ja monikäyttötilojen mahdollistaminen myös alueen nuorison tarpeita ajatellen. Kokonaisuudessa on syytä huomioida myös erilaisten liikunta- ja hallintopalvelutilojen sijoittuminen alueelle. Uudistusten yhteydessä tulee myös taata pysäköintipaikkojen riittävyys koko uudessa ideoidussa lähikeskustassa. Uudisrakennusten ulkoasua on tärkeää sovittaa huolella ympäröivän rakennetun ympäristön ilmeeseen ja väritykseksi ainakin korttelista ulospäin sopii siten pääasiassa valkoinen.

Täydennysrakentaminen

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on hakenut asemakaavan muutosta omistamalleen alueelle Mustalahdentien pohjoispuolella ja Neitsytsaarentien länsipuolella. Ilmarinen haluaisi purkaa nykyiset Klaus Grothin suunnittelemat vuosina 1965–66 valmistuneet Asunto Oy Helsingin Neitsytsaarentien asuinrakennukset ja rakennuttaa alueen huomattavasti tehokkaammin.

Ilmarisen suunnitelmat muuttaisivat merkittävästi Keski-Vuosaaren maisemaa Ilveskorvenpuiston pohjoispuolisella alueella, jossa 1960-luvun melko matala rakennuskanta edelleen pääosin hallitsee näkymiä. Tarkemmat suunnitelmat kortteleista kuitenkin puuttuvat nyt nähtävillä olevasta OAS-materiaalista, joten niiden kommentointi tässä vaiheessa ei ole mahdollista. Asemakaavapalvelu on luvannut järjestää Ilmarisen alueen suunnitelmista erillisen esittelytilaisuuden lähiaikoina. Koska tässä käsitellään kahta toisiinsa liittyvää aluekokonaisuutta, olisi suotavaa, että jos ostoskeskustontti uudistetaan, jätetään viereinen alue nyt ainakin toistaiseksi rauhaan. Kaikkien muutettavien alueiden suhteen on joka tapauksessa vaadittava mahdollisimman hyvää sovittamista lähiympäristöön.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät täydennysrakentamisen tutkimista Mustalahdentien pohjoispuolen lähivirkistysalueelle huonosti harkittuna ajatuskokeiluna, jonka jatkokehittelystä on syytä luopua jo nyt. Asukkaille tärkeää Ilveskorvenpuistoa ei tule pienentää nykyisestä laajuudestaan.

Allekirjoittajat muistuttavat vielä lopuksi uudelleen Keski-Vuosaaren maisemallisten arvojen vaalimisen tärkeydestä. Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi sekä myös Helsingin uuden yleiskaavan Kulttuuriympäristöt-teemakartalla Helsingin kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Nyt esillä olevan hankemateriaalin esittämät muutokset 1960-lukulaiseen ympäristöön ostoskeskuksen sekä Ilmarisen tontilla ovat siinä määrin radikaaleja ja mittavia, että ne ovat ristiriidassa mainittujen kulttuuriympäristömerkintöjen kanssa.

Helsingissä 30.1.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja