Nykyisten maakaasukäyttöisten voimalaitosten Vuosaari A ja Vuosaari B läheisyyteen on potentiaalisesti suunnitteilla uusi biopolttoainetta hyödyntävä Vuosaari C-voimalaitos. Hankkeeseen sisältyy myös uusia polttoainevarastoja, pistolaituri, rautatie- ja maantiekuljetuksien lastauspaikat sekä polttoaineen kuljetin.
Vuosaari-Seura ja Vuosaari-Säätiö toteavat kaavamuutoshankkeesta seuraavaa.
Jo nykyisellään Vuosaari A ja Vuosaari B tuottavat kaavahankkeen aineistojen mukaan Helsingin sähköntarpeesta 75 % ja kaukolämpötarpeestakin 50 %. Kun Vantaan Energian uusi Långmossebergenin jätteenpolttolaitos Vuosaaren naapurissa aloittaa toimintansa ensi vuonna on pääkaupunkiseudun energiantuotanto hyvin vahvasti keskittynyt seudun itäiselle reunalle. Energiatuotannon lisääntyvä keskittäminen itään voi olla tulevaisuudessa ongelmallista asukkaille ja luonnolle lisääntyvien liikennemäärien, ilman epäpuhtauksien ja meluhaittojen vuoksi. Liiallinen keskittäminen voi myös muodostua mahdollisten kriisitilanteiden kannalta huonoksi ratkaisuksi.
Vuosaari C:n mahdollisessa toteuttamisessa tulee ottaa erityisesti huomioon paikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevien Mustavuoren ja Porvarinlahden sekä Östersundomin arvokkaiden luontoalueiden tulevaisuus. Ennen kaavoituksen jatkamista olisi ensin selvitettävä, onko hanke ympäristövaikutukset huomioon ottaen edes järkevästi toteutettavissa esitetylle alueelle.
Voimalaitos tulisi myös suunnitella niin, että se voi käyttää polttoaineenaan pelkkää biomassaa, ilman kivihiiltä.
Uuden voimalan käyttöön sataman pohjoispuolelle kaavaillaan uutta laituria polttoaineen (hake/pelletit/kivihiili) tuontia varten. Laiturilta polttoaine siirrettäisiin erityistä kuljetinta pitkin voimalaan. Koska kuljetin tulisi nykyisen melumuurin pohjoispuolelle, sen aiheuttama meteli ei voi olla haittaamatta viereisten luonnonsuojelualueiden linnustoa.
Kivihiilen käyttövaraston sijaintivaihtoehdossa B hiilivarasto sijoittuisi Vuosaareen johtavan rautatien pohjoispuoleiselle luontoalueelle. Alue on nykyisessä asemakaavassa merkitty suurelta osin luonnonsuojelulailla suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi (SL-1) ja osin suojaviheralueeksi (EV-1 ja EV-2). Alueet rajautuvat pohjoisesta Porvarinlahden luonnonsuojelualueisiin ja toimivat niiden tärkeinä suojavyöhykkeinä.
Paikan esittäminen edes vaihtoehtoisena käyttövaraston sijaintina on erikoista, eikä ehdotus ole hyväksyttävissä. Vaikuttaakin siltä, että Vuosaari C ei mahdu nykyiselle laitosalueelle.
Toinen iso ongelma Vuosaari C:n kohdalla on rakennusten erittäin suuri koko. Syksyllä 2012 järjestetyssä asukastilaisuudessa voimalan kattilarakennuksen kerrottiin nousevan noin 70 metrin korkeuteen eli läheisen Vuosaarenhuipun (65 metriä) yläpuolelle. Vuosaarelaisen tornitalon Cirruksen korkeus on 87 metriä. Kaavan havainnemateriaalissa laitoksen suunnaton koko ei käy ilmi johtuen havainnekuviin valituista kuvakulmista. Tämä tulisi jatkossa korjata.
Rakennuksen maisemallisesti haitallinen vaikutus Vuosaaressa ja Östersundomissa tulisi olemaan merkittävä sekä maalla että merellä. Jos laitos alueelle päätetään rakentaa, hankkeen jatkosuunnittelussa on keskityttävä oleellisesti myös voimalarakennusten maisemaa pilaavien ympäristövaikutusten minimointiin. Varasto- ja voimalarakennukset tulee suunnitella siten, että mahdollisimman suuri osa tilavuudesta on maanpinnan tason alapuolella.
Helsingissä 24.4.2013
Vuosaari-Seura ry Vuosaari-Säätiö rs
Anja Hinkkanen Matti Suomela
puheenjohtaja puheenjohtaja
