Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät Kangaslammen ympäristössä sijaitsevan Ilveskorvenpuiston kunnostusta hyvänä asiana ja nyt mielipiteitä varten esillä ollutta puistosuunnitelman luonnosta pääpiirteittäin kannatettavana. Ohessa kuitenkin muutamia tarkennusehdotuksia sekä pohdittavaksi tarkoitettuja ideoita puistosuunnitelman jatkokehittämisen suhteen.
Kangaslammen vesitilanne
Kangaslampi on Helsingissä harvinainen luonnonmukainen järvi, joka oli itse asiassa ennen Östersundom-liitosta Helsingin ainoa mantereella sijaitseva järvi. Kangaslammen ruoppaaminen on kuitenkin välttämätöntä, mikäli sen veden laatua ja virkistysarvoa halutaan parantaa.
Lahden kaupungin Pikku-Vesijärvestä poistettiin aikanaan kaivureilla ja autoilla sedimenttiä noin 59 000 kuutiota, kun vesi oli ensin pumpattu lammesta pois. Kangaslammen pinta-ala on 1,1 hehtaaria, joten jos sen pohjalta poistettaisiin keskimäärin metrin kerros liejua se tekisi noin 10 000 kuutiota, eli ehkä kuudesosan Pikku-Vesijärven määrästä. Toinen mahdollisuus on imuruopaus, jossa vetistä pohjaliejua pumpataan ensin geotuubeihin kuivumaan ja kiinteytymään ennen poiskuljettamista. Geotuubeja voisi olla suhteellisen helppo sijoittaa esimerkiksi Kallvikintien penkereen viereen. Työ on luonnollisesti järkevintä toteuttaa ennen puiston muuta kunnostusta.
Suihkulähde ja vesiurut
Kangaslammen eteläpuolella olevaa avosuota on tarkoitus hoitaa avoimena. Suo on alunperin lammen eteläinen lahti, joka on soistunut umpeen ja erotettu rantaväylän kivivahvisteisella penkereellä lammesta. Suolle on läjitetty aikanaan lammen lietteitä, joita kaivinkone vielä levitteli edellisen puistokunnostuksen yhteydessä. Kaupungin geoteknisen kartan mukaan turvealue on ennen rakentamista reunustanut koko lampea ja ulottunut vanhan ostarin suunnassa nykyiselle parkkialueelle saakka.
Avosuolle olisi mahdollista kaivaa pieni lammikko, johon voitaisiin sijoittaa suihkulähde tai jopa eräänlaiset vesiurut Lahden Pikku-Vesijärven tapaan. Pikku-Vesijärvi on erotettu aikanaan ratapenkereellä varsinaisesta Vesijärvestä ja se toimi 1900-luvun alkupuolella jätevesien purkualtaana ja pilaantui täysin. Vuonna 1998 kaupunki kuitenkin ruoppasi lammen ja sen viereen kaivettiin pienempi allas, johon Lahden Energia lahjoitti erittäin näyttävän suihkulähdekokonaisuuden, jossa valoilla, musiikilla ja vedellä saadaan aikaan hienoja näytöksiä pari kertaa päivässä. Syventyneen lammen veden laatu parani myös ratkaisevasti. Kangaslammella olisi edellytykset samaan, vaikka vähän vaatimattomamminkin toteutettuna. Suihkulähteeseen vesi pumpattaisiin lammesta ja vesi virtaisi puroa pitkin takaisin lampeen samalla hapettuen ja puhdistuen. Kaarisiltakin puron yli olisi jo valmiina.
Jos avosuo kuitenkin halutaan jättää nykytilaansa ja sijoittaa suihkulähde suunnitelmaluonnoksen mukaisesti varsinaiseen Kangaslampeen, voisi vesiurkuidean sinänsä toteuttaa hyvin myös siellä. Tällöin suihkulähteen veden laatua edistävä vaikutus jäisi tietysti pois. Vuosaaressa voimalaitoksillaan vahvasti vaikuttava Helsingin kaupungin omistama Helen olisi luonteva taho hankkeen sponsoriksi.
Kahvilapaviljonki
Valmisteilla olevassa pohjoisen Vuosaaren lähikeskustan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on ehdotettu tutkittavaksi liiketilapaviljongin sijoittamista Ilveskorvenpuiston pohjoiskulmaan. Allekirjoittajat kannattavat lämpimästi ajatusta. Kallvikintiehen rajautuvaa paikkaa parempi sijainti voisi mahdollisesti kuitenkin olla toiminta-alueen viereinen oleskelunurmikko lammen itärannalla. Alue olisi kauempana meluisasta Kallvikintiestä ja paikalta avautuisivat hienot näkymät lammelle ja kahvilan terassille paistaisi iltapäiväaurinko. Sijainti olisi myös helposti saavutettavista tulevista uusista liike- ja asuntotiloista sekä ostoskeskuksesta. Terassi voitaisiin toteuttaa siten, että se toimisi samalla tarvittaessa esiintymiskorokkeena puistossa järjestettävissä erilaisissa tapahtumissa.
Yleistä
Leikkialue voisi olla suunniteltuun asukasmäärään ja nykyiseen käyttöön nähden luonnoksessa ehdotettua suurempi. Muutamissa kohdin olisi tarpeen myös pyrkiä suunnittelulla eroon lammen kiertämisen pakollisuudesta, kohti lammen ympäristössä tapahtuvaa oleskelua ja poikkeilua. Tässä voisivat toimia välineinä erilaiset levähdyspisteet, polkujen pistot ympyrästä ulos, pöytäryhmät ja penkit, laiturit ja niiden riittävän laaja pinta-ala oleskelulle.
Oleskelualueen ympäristössä on syytä olla sopivan laaja yhtenäinen alue erilaisia tapahtumia varten. Samalla on syytä kiinnittää huomiota tilaisuuksiin tarvittavaan infrastruktuuriin, eli tehdä sähköpistokkeet ja valaistus riittäviksi sekä laatia alueen suunnittelu siten, että paikka mahdollistaa Wanhan Vuosaaren Elojuhlien ja muiden kyläjuhlien järjestämisen sekä myös erilaiset pienemmät pop up -tapahtumat, kuten ravintolapäivä, siivouspäivä, kirpputorit, myyjäiset, markkinat jne.
Ilveskorvenpuiston harvinaisen näyttävien alppiruusujen säilyttäminen on tärkeää, kuten myös ruusujen ajoittaiset nuorennusleikkaukset sekä muu vuosittainen hoito. Alppiruusualueen laajentamista voisi myös selvittää. Myös Kangaslammessa olevan pienen saaren kunnostamista tulisi pohtia nyt puiston uudistamisen yhteydessä.
Lopuksi
Allekirjoittajayhteisöt muistuttavat vielä, että Kangaslammen ympäristö ei saa tulla liian täyteen erilaisia valmiita rakenteita, vaan paikkaan tulee jättää myös vapaata tilaa monipuoliseen omaehtoiseen tekemiseen tai täysin vapaaseen oleskeluun. Suunnittelun päämääränä tulee myös olla Ilveskorvenpuiston ympärivuotinen käyttö ja ulkoilijoiden turvallisuuden tunteen parantaminen valaistuksen katvealueita välttämällä. Suoran valaistuksen ohella puuston ja maiseman maamerkkien kohdevalaistus sopii erityisen hyvin Helsingissä aika pitkään pimeään ja nykyään usein lumettomaan vuodenaikaan syksystä kevääseen.
Helsingissä 21.1.2020
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
