Asemakaavapalvelut ovat laatimassa suunnitteluperiaatteita Vuosaaren Kallahden alueelle ja hankkeen aineistoa on asetettu nähtäville mielipiteitä varten. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat tulevaa tarkempaa asemakaavoitusta ja koskevat alueen täydennysrakentamista sekä palveluiden, liikenneratkaisuiden, virkistysalueiden ja viheryhteyksien kehittämistä.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta kannattavat erityisesti Kallahden julkisten ja kaupallisten palvelujen lisäämistä sekä alueen viherverkoston alueellista ja laadullista parantamista. Kallahti on jo nykyisellään suhteellisen tiiviisti rakennettu, joten mahdollisuudet alueen viisaaseen täydennysrakentamiseen ovat vähäisiä ja rajoittuvat lähinnä nykyisille pysäköintialueille sekä tyhjille tonteille.
Palvelut
Palvelutarjonnan kehittämisen tulisi olla Kallahden uudistushankkeen keskiössä. Suunnittelualueella asuu kaavamateriaalin mukaan noin 6600 asukasta, mutta koko Kallahdessa ei edelleenkään ole yhtään kauppaa. Vaikka Kauppakeskus Columbus sijaitsee suunnittelualueen lähellä, on vähintään yhden lähikaupan sijoittumisen asemakaavallinen mahdollistaminen ja myöhempi toteuttaminen alueelle tärkeää.
Alueen päiväkotiverkoston radikaaliin supistamiseen allekirjoittajayhteisöt suhtautuvat kriittisesti. Keskitetyt ylisuuret päiväkodit ovat valitettavan usein ikäviä ja kuormittavia ympäristöjä sekä lapsille että työntekijöille. Pikemminkin pitäisi tutkia päiväkotien hallinnollisen yhdistämisen avaamia erilaisia uusia mahdollisuuksia, eli säilyttää pienemmät yksiköt, mutta hyödyntää samanaikaisesti laajemman päiväkotiverkoston tuomia resurssietuja lapsille ja työntekijöille.
Asuintalot ja julkiset tilat
Kallahden uudistushankkeen yksi julkilausuttu tavoite on kaavamateriaalin mukaan alueen vuokra-asuntopainotteisen asuntokannan rahoitus- ja hallintamuotojakauman korjaaminen lähemmäksi nykyisen kaupunginvaltuuston hyväksymän asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelman tavoitteita. Tämä tapahtuisi Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen tapaan lisäämällä omistus- ja asumisoikeusasumista uuden rakentamisen kautta suunnitteluaineiston mukaan pääasiassa nykyisillä tonteilla. Miten ja missä tämä käytännössä toteutettaisiin, jää nähtävillä olevassa materiaalissa tarkemmin avaamatta.
Myös Kallahden nykyinen asuntokanta tulisi huomioida uudistushankkeessa ja alueella olisi hyvä edistää Helsingin viherryttämistä hyväksytyn biodiversiteettistrategian hengessä. Kallahdessa on erityisen paljon 90-luvun alussa rakennettuja tasakattoisia kerrostaloja, joista iso osa on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n rakennuksia. Leikosaarentien pohjoispuolinen Kallahti on pohjavesialuetta, mikä merkitsee sitä, että alueella ei voida porata maalämpökaivoja. Hekassa on periaatteena, että peruskorjausten yhteydessä taloihin tehdään myös energiaremontti ja asennetaan aurinkopaneelit tai maalämpö. Kallahdessa jää siis vain aurinkopaneelivaihtoehto.
Kallahden uudistuksen yhteydessä on luonteva hetki nopeuttaa energiaremontteja ainakin Hekan taloissa ja rohkaista energiauudistuksia erilaisin taloudellisin kannustimin kaikissa muissakin taloyhtiöissä. Aurinkopaneelit ja parvekkeiden lasittaminen ovat kustannuksiltaan melko neutraaleja ja verrattain helposti ainakin Hekan kokoisen toimijan toteutettavissa. Toinen kehityssuunta tasakatoille voisi olla ekologisesti toteutetut viherkatot, joista on hyötyä esimerkiksi hulevesien imeytyksen ja lämmöntasauksen kautta.
Korttelirakenne Kallahdessa on monilla tonteilla lähes umpikorttelimainen ja useiden taloyhtiöiden pihat ovat suojaisia sekä suurehkoja. Näitä Kallahden parhaita ominaispiirteitä tulee myös jatkossa vaalia ja säilyttää. Laajat pysäköintikentät katkaisevat kuitenkin paikoin rakennusten kaupunkikuvallisen jatkuvuuden ja samalla estävät muutamissa kohdin luontevien laadukkaiden kävelyreittien kulkua alueen läpi. Osa reiteistä on vielä kolmekymmentä vuotta alueen valmistumisen jälkeenkin keskeneräisen tuntuisia. Jos pysäköintialueista on Kallahdessa ylitarjontaa ja parkkitaloissa käyttämätöntä kapasiteettia, voisi muutamia pysäköintialueita uudisrakentamisen sijaan myös muuttaa puistoiksi tai metsittää. Tiivis rakentaminen vaatii erityisesti esikaupunkialueella vastapainokseen myös tilaa ja vehreyttä asumisviihtyvyyden edistämiseksi.
Ullaksenpuiston ja Hiekkajaalanpuiston välistä Pikku-Kallahden rantareittiä tulisi myös kehittää vehreämmäksi, viihtyisämmäksi ja elävämmäksi. Reitti on varsinkin venekerhoalueen ja laiturialueen välissä epäviihtyisä ja yhä edelleen vuosia avaamisen jälkeen väliaikaisen oloinen. Paikkaa pitäisi maisemoida erilaisin viherrakenneratkaisuin.
Vuosaaren Venekerho on perustettu vuonna 1968 ja se on Vuosaaren venekerhoista perinteikkäin. Venekerhon vuokraama alue suunnittelualueen keskellä oli alun perin useita vuosikymmeniä aitaamaton. Monien itähelsinkiläisten venekerhojen alueet ovat yhä edelleen aitaamattomia, ja ne ovat parhaimmillaan muodostuneet julkisina alueina viihtyisiksi ja leppoisiksi merellisen helsinkiläisyyden kiintopisteiksi myös muille kuin veneileville kaupunkilaisille. Venealueen toiminnallinen kehittäminen tulee kuitenkin tehdä yhteisymmärryksessä VVK:n kanssa ja venekerhon toiminnan hyvät edellytykset Pikku-Kallahden äärellä on turvattava myös jatkossa.
Viherrakenne
Viherverkoston kehittäminen ja puistojen mahdollinen parantaminen olisi suunnitteluperiaatteiden valmistelun yhteydessä syytä tutkia kaupungin uusimpien luonnon monimuotoisuuden edistämistä edellyttävien linjauksien pohjalta. Ullaksenpuiston ja Mustankivenpuiston yhteys vaatisi erityistä huomiota, samoin myös Pohjavedenpuistosta Kaivonkatsojanpuiston kautta Mustankivenpuistoon etenevä olemattoman kapea viheryhteys.
Mustankivenpuistosta Keski-Vuosaareen kautta kulkeva viheryhteys katkeaa ikävästi Vuotien kohdalla ja ongelman korjaaminen vaatisi hyvin toteutetun vihersillan toteuttamista Ulappasillalla sekä myös muita viherrakennetta edistäviä uusia suunnitteluratkaisuja. Mustankivenpuiston ja Uutelan yhteyden ongelmallisimmat kohdat ovat Aurinkolahdessa, mutta nekin olisi hyvä ottaa myös Kallahden suunnittelun yhteydessä huomioon. Kaikkia Kallahden haastavia ja nykyisin suurelta osin vain puustoisia yhteyksiä tulisi kehittää aidosti ekologisten yhteyksien suuntaan viherrakennetta aktiivisesti monipuolistamalla ja paikoin myös muuttamalla nykyisiä nurmialueita niittymäisiksi.
Helsingissä 2.3.2023
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
