Mielipide Nordsjön kartanon ympäristön asemakaavamuutoksesta

0
553

Nordsjön kartanon päärakennuksen lähialueelle ollaan laatimassa uutta asemakaavaa ja hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava luonnos alueen maankäytöstä ovat olleet esillä kannanottoja varten.

Suunnittelualue edustaa vanhinta vuosaarelaista kulttuuriympäristöä, jonka merkitys on poikkeuksellisen suuri alueen paikallishistorian kannalta. Kartanoympäristö on tärkeä myös kaupunginosan asukkaille tuomassa syvempää ajallista perspektiiviä muuten usein hyvin moderniin rakennettuun ympäristöön kartanon entisillä mailla.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta kannattavat Nordsjön kartanon ympäristön säilyttämistä kokonaisuudessaan kaikille avoimena puistona myös rakennusten lähipiirissä ja toivovat kaupungilta viisasta ratkaisua päärakennuksen tulevan käytön suhteen. Arvokkaan kartanorakennuksen pitäminen tyhjillään vuosikausia on ollut vastuutonta toimintaa paikan omistajalta.

Kartanoalue nyt

Nordsjön kartanon päärakennuksen ja tallipihan alue oli vielä 1960-luvulla laaja useiden rakennusten muodostama kokonaisuus. Tallipihalle saavuttiin myöhemmin puretun holviportin kautta ja suuri tallirakennus sijaitsi nykyisen pysäköintialueen eteläisen osan paikalla. Vaikka kartanon alue on vuosien kuluessa muuttunut paljon, on siellä edelleen hahmotettavissa jälkiä Vuosaaren suurimman maatilan ydinalueesta.

Päärakennuksen lisäksi on säilynyt useita kartanoajan rakennuksia, joista merkittävä osa sijaitsee kaavamuutosalueen sisällä. Kaikki rakennukset pehtorin taloksi mainittua, mutta kartanon loppuaikoina leivintupana ja työväen asuntona toiminutta taloa, lukuun ottamatta ovat kaupungin omistuksessa. Äskettäin kaupunkiympäristölautakunta päätti päärakennuksen ja jääkellarin myynnin käynnistämisestä uudelleen ja nyt esillä oleva kaavamuutos liittyy myyntisuunnitelmiin.

Allekirjoittajayhteisöt ovat 2010-luvulla olleet useaan otteeseen yhteydessä vastuuhenkilöihin kaupungin eri toimialoilla ja kiinnittäneet huomiota Nordsjön kartanon nykytilanteen ongelmiin sekä arvokkaille rakennuksille mahdollisesti koituvaan vahinkoon ja suoranaiseen ilkivaltaan.

Päärakennuksen vuokraaminen edes väliaikaiseen käyttöön olisi ollut oikea ratkaisu jo vuosia sitten. Idea oli esillä ehdotuksena myös vuoden 2019 ensimmäisessä Omastadi-ideoinnissa ja tänä vuonna uudelleen hieman eri konseptilla. Myös muut toimijat ovat olleet kiinnostuneita paikan vuokraamisesta erilaisiin hankkeisiin.

Kartanoalueen tulevaisuus

Verrattuna nykyiseen lainvoimaiseen asemakaavaan vuodelta 2003, uuden kaavaluonnoksen merkittävimmät muutokset liittyvät mahdollisen uudisrakentamisen sijoittelun muutoksiin entisen tallipihan ympäristössä sekä tonttien koon huomattavaan kasvattamiseen puistoalueella ja tallipihalla.

Pienimuotoinen huolella ympäristöön sovitettu täydennysrakentaminen paikalle ei periaatteessa ole ajatuksena mahdoton, mutta esillä olevaan luonnokseen sisältyy ongelmallisia linjauksia. Edellisen asemakaavan valmistelun ja hyväksymisen jälkeen kartanon alue on lisätty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin paikalla sijainneen keskiaikaisen kylätontin vuoksi, jonka aluerajaus kattaa koko myöhemmän tallipihan alueen. Tieto ei ollut kaavoittajan käytössä aiempaa kaavaa tehtäessä, mutta se tulisi nyt ottaa huomioon siten, että uudisrakentamista osoitettaisiin ainoastaan neljä vuotta sitten puretun vajarakennuksen kohdalle entisen vellikellokallion pohjoispuolelle ja mäen itäpuolisesta rakentamisesta luovuttaisiin.

Vellikellokallion ja entisen tallipihan kokonaisuus on kartanon maisemallisesti arvokkaimpia paikkoja päärakennuksen ja puiston ohella. Joka tapauksessa kaikki muutostyöt alueella vaativat yhteydenottoa kaupunginmuseoon sekä Museovirastoon ja tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamista paikalla ennen toimenpiteitä.

Tonttien pinta-alojen huomattava kasvattaminen yleisen puistoalueen sisällä on allekirjoittajien mielestä haitallista, erityisesti kun kyseessä on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Linjaus voi johtaa alueen osien privatisoitumiseen jatkossa, vaikka kävelytie kulkisikin tonttien välistä kuten luonnoksessa on hahmoteltu. Kaavassa ja tulevassa mahdollisessa tonttien vuokraamisessa on syytä myös osoittaa aitaamiskielto tonteille tallipihalla ja puistossa.

Kaavan alustavassa luonnoksessa esitetyt merkinnät palvelujen korttelialueesta päärakennukselle sekä palvelujen ja asumisen korttelialueista muille taloille ovat sopivan yleisluontoisia erilaisten toimintojen mahdollistamiseksi. Rakennusten aiemmat suojelumerkinnät on luonnoksessa säilytetty, lukuun ottamatta itäisimmän tontin taloa. Vaikka kyseinen rakennus on huonokuntoinen, tulisi suojelumerkintä kuitenkin säilyttää, koska talon maisemallinen merkitys tallipihan kokonaisuuden osana on suuri, eikä Vuosaaressa ole maatilojen aikakauden rakennuskantaa enää jäljellä kuin muutamia harvoja yksilöitä.

Lopuksi

Kulttuuriympäristönä merkittävien vanhojen rakennusten yksityistäminen yleisen puistoalueen keskellä on vaativa ja vastuullinen operaatio, joka tulee valmistella huolella myös kaavoitustasolla. Vaikka sopiva ja paikkaan sitoutunut ostaja kartanon päärakennukselle ja muille rakennuksille löytyisikin, ei ole mahdotonta, että talot vaihtavat omistajaa jonkin ajan päästä uudelleen, eikä uuden omistajan motivaatio tai näkemys esimerkiksi paikan taloudellisesta hyödyntämisestä välttämättä ole lainkaan sama kuin edellisen omistajan.

Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia myös tonttien rajausten ja muiden kaavamääräysten kautta siitä, että kaupungilla maanomistajana sekä kaupunkilaisten yhteisen edun valvojana säilyy kontrolli ja jatkuvuus vanhimman vuosaarelaisen kulttuurimaiseman vaalijana. Lautakunnan päättämästä myynnin käynnistämisestä huolimatta on allekirjoittajien mielestä edelleen syytä pitää esillä myös vaihtoehtoista ratkaisua, eli rakennusten vuokraamista hyvään toimintaan ja säilyttää siten samalla kaupungin oma päätösvalta Nordsjön kartanon ympäristön kehittämisen suhteen myös tulevaisuudessa.

Helsingissä 26.11.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja