Esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma antaa virheellisen kuvan Pohjois-Vuosaareen jäävästä lähivirkistysalueen koosta, koska siinä esitetään kaikki rakentamattomat alueet ja kaatopaikan ja täyttömäen alue virkistysalueina, vaikka niitä ei vuosikymmeniin voida sellaisina käyttää (Viite: Luonnos 28.3.2006, Pohjois-Vuosaaren virkistysalueiden suunnitteluperiaatteet). Täyttömäki on etäisyytensä takia enemmänkin retkeilykohde, mutta lähivirkistysalueeksi sitä ei voi lukea.  Urheilupuisto on suurimmalta osaltaan täysin rakentamatta eikä golfkenttä ole yleistä virkistysaluetta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa pitäisi olla mukana suunnittelutavoitteiden luonnoksen 5.5.2003 karttaliitteet, joista käy selville mm.1. maailmansodan aikaisten linnoituslaitteiden sijainti, yhdyskuntateknisen huollon laatu ja sijainti, arvokkaiden luontokohteiden määrä ja sijainti,  arvokkaiden geologisten kohteiden sijainti ja pohjavesialueiden sijainti. Ne löytyvät kyllä kirjallisuusviitteissä luetelluista aineistoista, mutta suunnittelun kannalta olennaisten karttojen pitäisi olla osa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ilman, että niitä pitää haeskella viiteaineistosta. 

Tavoitteiden yhteydessä on esitetty jo maankäyttöluonnoksia. Menettely pyrkii ennalta ohjailemaan päätöksentekijöitä. Yhdessä luonnosvaihtoehdossa esiintyvä  Niinisaarentien siirto ja sen myötä tien eteläpuolelle kaavailtu asuntorakentaminen ei sovi edes kaupunkisuunnittelulautakunnan itsensä hyväksymään ja vuosaarelaisillekin esitettyyn periaatteeseen, jonka mukaan Keski-Vuosaari tulee säilyttää väljästi rakennettuna, kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaana alueena.  Luonnokset pitää poistaa tavoitteista ennen asian esittelemistä kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Nykytilanne

Alueen kuvausta tulisi muuttaa siten, että siinä otetaan huomioon, että alue ei ole pelkästään metsämaastoa vaan, että se on arvokkaita luontokohteita ja komeita kalliomuodostelmia sisältävää virkistysaluetta, jossa liikuntaviraston selvityksen mukaan  on vuosittain yli 50 000 kävijää. Mustavuoren läntinen kallioalue eli alue, jolle ollaan suunnittelemassa rakentamista, on yksi kolmesta Helsingin merkittävästä kallioalueesta, jotka on luokiteltu valtakunnallisesti luonnon ja maiseman kannalta arvokkaisiin kallioalueisiin. Kuvaus alueesta on suppea ja vähättelee mielestämme alueen luonnetta ja merkitystä ulkoilu-, virkistys- ja luontoalueena. 

Nykytilanteen kuvauksessa esitetään kirjallisuusviitteinä alueelta tehdyt selvitykset, joista osaa ei ole vielä julkaistu tai ne ovat vasta myöhemmin valmistumassa. Lyhyt kuvaus ko. selvitysten keskeisestä sisällöstä karttaliitteineen tulisi olla osa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, jolloin suunnitelman sisällöstä saisi oikeamman kuvan. Ilman ko. asioiden esittämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa selkokielellä ja karttoina ei poliittisilla päättäjillä eikä asukkailla ole mahdollisuuksia ottaa tosiasioihin perustuvaa kantaa suunnitelman vaikutuksiin.

Mitä alueelle suunnitellaan

                        Suunnitelmassa on mainittu, että laadittavan asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset 1200 – 2000 asukkaan asuntoalueen ja asukkaita palvelevien toimitilojen rakentamiselle pientalovaltaisena ratkaisuna. Mielestämme asukasmäärätavoite on epärealistisen korkea ja johtaa suureen ahtauteen. Lisäksi alueen sijainnista ja maaperästä johtuen infrastruktuurin rakentaminen on kohtuuttoman kallista, mikä nostaisi tuntuvasti asuntojen hintatasoa. Ratkaisu on myös ristiriidassa esitetyn tavoitteen kanssa, jossa korostetaan asumisen ja virkistyskäytön tarpeiden sovittamista yhteen luontoarvojen kanssa ja merkittävän osan säilyttämistä ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Suunnitelmassa tarjotaan menetettävien lähivirkistys- ja ulkoilualueiden tilalle alueen tuntumassa olevaa täyttömäkeä ja entisen kaatopaikan aluetta. Asiaa on tarkasteltu KSV:n selvityksessä 28.3.2006, mutta julkaisussa on esitetty epärealistisia näkemyksiä tämän Vuosaaren huipun alueen kunnostuksen ja rakentamisen aikatauluista ja rahoitusmahdollisuuksista. Ko. selvityksessä esitetään lisäksi sivulla 15 olevassa kartassa, että ympäristöhygienisistä syistä Vuosaaren huipun alueen keskeisimmät osat pinta-alaltaan n.15 ha aidataan käytön rajoittamiseksi, jolloin varsinainen ulkoilualue jää puolen kilometrin etäisyydelle asutuksesta. Näin aluetta voidaan pitää retkeilykohteena mutta ei lähivirkistysalueena. Lisäksi ko. alue on virkistyskäyttöön maaston muodoltaan hankalampi kuin nykyinen alue ja lienee kasvillisuutensa ja maisemoinnin puolesta 10 –20 vuoden kuluttua yhä karua keinomaisemaa ellei voimakkaita istutustöitä tehdä. Puutetta pyritään nähtävästi paikkaamaan esittelemällä Sipoon alueita korvaavina lähiulkoilualueina.

                    Ratsastuskoulun sijoittaminen harjoitus- ja kenttäalueineen keskelle ulkoilu- ja virkistysaluetta vähentäisi edelleen virkistysalueita ja rajaisi niiden yleistä käyttöä. Lisäksi ratsastusreitit olisivat riskitekijä jalan- tai suksilla kulkeville ulkoilijoille. Ratsastuskoulu sopii huonosti metsäiselle virkistysalueelle ja sille  tuleekin etsiä paikka Mustavuoren alueen ulkopuolelta

Kaavan valmistelu

Kuten edellä todettiin, maankäyttöluonnosten esittäminen ei kuulu suunnittelu-periaatteiden laadinta­vaiheeseen varsinkaan, kun suunnitelmassa esitetty asukasmäärä­tavoite on liian suuri eikä ko. volyymiä voida alueelle sijoittaa, vaikka yleiskaavassa sellaista olisi summittaisesti esitetty.

Edellä esitetyn perusteella Mustavuoren arvokkaan luonto- ja virkistysalueen kaavoittamisesta tulee tässä vaiheessa luopua tai ainakin myöhentää kaavoittamista esimerkiksi 10 vuodella ja säilyttää siihen asti kaavasuunnitelman alue virkistys- ja ulkoilu-alueena. Kaupunkisuunnitteluviraston tulisikin esittää, että yleiskaavan asuinaluemerkintä muutettaisiin seuraavassa yleiskaavassa tai osayleiskaavassa siten, että alue kokonaisuudessaan merkitään  virkistys- ja ulkoilupuistoksi tai ainakin selvitysalueeksi.

Vuosaaressa, 31.5.2006