Mielipide Satamakaaren teknisen huollon alueen asemakaavahankkeesta

0
319

Kaupunki suunnittelee Vuosaaressa Satamakaaren lumenkaatopaikan erityisalueen laajentamista ja sen käytön laajentamista myös muuhun käyttöön. Konsulttiyhtiön laatiman suunnitelmaluonnoksen mukaan alueella tultaisiin kierrättämään erilaisia rakentamisessa käytettäviä materiaaleja. Toiminta sisältäisi varastointia sekä materiaalien esikäsittelyä hyötykäyttömahdollisuuksien parantamiseksi.

Kaavamuutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Itäreimarintien linjausta ja virkistyskäytön osalta suunnitellaan alueelle tarvittavat reitit sekä mahdollisia luonnontarkkailuun liittyviä toimintoja.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta painottavat, että jatkosuunnittelussa tulee selvittää laajemmin hahmotellun erityisalueen kierrätyskäytön ympäristövaikutuksia ja tuoda ne avoimesti julkiseen keskusteluun vuorovaikutuksen osana. Kattava luontoselvitys tulisi laatia myös kaava-alueen länsiosan luontoalueesta.

Lumenkaatopaikka ja erityisalue

Nykyisen ja laajennetun lumenkaatopaikan muu tuleva käyttö sisältäisi erilaisten maa-ainesten esikäsittelyä välppäyksen, seulonnan, sekoittamisen ja haketuksen avulla. Hulevedet ohjattaisiin alueelle rakennettaviin tasaus-, laskeutus- ja tarkkailualtaisiin, joista vedet johdettaisiin edelleen näytteenotto- ja öljynerotuskaivon kautta purkuojaan viereiselle suojaviheralueelle ja edelleen Vuosaarenpuroon ja mereen.

Lumenkaatopaikkoja on Helsingissä nykyään pyritty sijoittamaan mantereelle ja luopumaan aiemmin kaupungissa yleisestä lumen kippaamisesta kuorma-autoista suoraan mereen. Tämä on hyvä toimintatapa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi, koska kaduilta kerätyn lumen mukana kulkeutuu usein valitettavasti myös paljon muuta epätoivottua ainesta.

Allekirjoittajat kuitenkin muistuttavat, että Vuosaarenpuron vedenlaatu on jo nyt heikentynyt, kuten kaavan aineistostakin käy ilmi. Uusien ja lisääntyvien haitallisten aineiden pääsy hulevesien mukana puroon ja edelleen mereen olisi vahingollista paitsi Vuosaarenpuron ekosysteemille, niin myös siihen liittyville erilaisille kosteikkoalueille ja myös vuosaarelaisille merenrannoille.

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin täytyy ulottua mahdollisiin vesitilanteen muutoksiin Vuosaarenpuron ympäristössä, asuinalueiden läheisyydessä ja Porslahden palstaviljelyalueilla, sekä myös siihen, millaisia melu- ja pölyhaittoja maa-ainesten varastoinnista, kierrätyksestä ja jalostuksesta syntyy ympäristön asukkaille tai viereisille arvokkaille luontoalueille.

Kaikki liikenne erityisalueelle tulee hoitaa jatkossakin nykyisen lumenkaatopaikan tapaan Satamakaaren liittymän kautta.

Niinisaarentien metsäalue

Kaavaan alueeseen sisältyy erityisalueen lisäksi laajahko 8,85 hehtaarin kokoinen monipuolinen Niinisaarentien metsäalue, josta erilaisia vesialueita on 2,95 hehtaaria. Tämä kiehtova ja osin viidakkomainen luontoalue on vuosaarelaistenkin piirissä verrattain vähän tunnettu, mikä tosin saattaa alueen monipuolisen luonnon kannalta olla pelkästään hyvä asia.

Uudessa Vuosaaren aluesuunnitelmassa lähes koko alue on luokiteltu arvometsäksi ja jätetty hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Metsäalue on keskeinen ja tärkeä osa myös Uutelasta Mustavuoreen ulottuvaa ekologista runkoyhteyttä.

Alue on merkittävä ja kiinnostava myös maantieteellisessä sekä paikallishistoriallisessa mielessä. Metsäalueen pääosa oli vielä keskiajalla osa Vuosaarta ja Niinisaarta erottavaa salmea, ja 1600-luvulla muodostuneen Vuosaarenpuron reunalla olevaa niittyaluetta. Myöhemmin osa niityistä muutettiin ojittamalla viljelyalueiksi, jossa käytössä ne olivat vielä viime vuosisadan puolivälissä. Mörnäsin kaakkoispuolen kallio ja siellä sijaitseva iso kivi puolestaan toimivat vuosisatoja Vuosaaren ja Västersundomin kylien välisenä rajamerkkinä.

Nykyään entinen niittyalue on metsittynyt ja on pääosin hienoa osin viidakkomaista märkää luhtaa, jonka läpi Vuosaarenpuron uomat virtaavat. Alueen eteläosassa sijaitsee linnustoalueena tärkeä ja helsinkiläisittäin ainutlaatuinen Nordsjön kartanon tulvametsikkö, jonka reunassa on lammikko. Pieni lampi ja iso osa pohjoispuolisesta luhdasta ovat suojellun viitasammakon elinpiiriä.

Niinisaarentien metsäalueen luontoarvot ovat siten merkittäviä ja ne eivät saa heiketä viereisen laajenevan erityisalueen toiminnan kasvattamisesta. Sama koskee Vuosaarenpuron laajalle alueelle Vuosaaressa ulottuvaa vesistöllistä merkitystä.

Itäreimarintie ja virkistysreitit

Alueen lainvoimaisessa asemakaavassa Itäreimarintielle on osoitettu uusi linjaus nykyisestä poiketen Niinisaarentien metsäalueen läpi. Nyt asemakaavaa uudistettaessa, tulee tästä luopua tarpeettomana sekä metsän luontoarvoille vahingollisena. Uuden linjauksen sijaan nykyistä Itäreimarintietä pitäisi kunnostaa sekä rakentaa sille kunnolliset jalkakäytävät.

Metsässä ei ole tällä hetkellä lainkaan virkistysreittejä. Alueen läpi on kulkenut Mustavuoresta saapuva ensimmäisen maailmansodan linnoitustöiden aikana rakennettu tie Porvarinlahden suuntaan, joka erottuu paikoittain vielä maastossa. Yksi harkinnan arvoinen vaihtoehto voisi olla noudattaa osin vanhan tien linjausta toteuttamalla reitti mahdollisimman kevyesti ja kapeana sekä pääosin pitkospuilla. Polun sovittaminen Niinisaarentien ylittävän uuden tai uudistettavan leveän turvallisen suojatien kanssa liittäisi sen samalla myös Mustavuoren polkuverkostoihin.

Niinisaarentien arvokkaalle metsäalueelle mahdollisesti toteutettavia uusia kävelypolkuja ja niiden tarpeellisuutta on joka tapauksessa syytä arvioida hyvin huolellisesti, ja tehdä päätökset toteutettavista linjauksista vasta kun myös metsän länsipuolisesta osasta on tehty kattava uusi luontoselvitys.

Helsingissä 3.12.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja