Mielipide Villenkallion asemakaavan päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

0
96

Villenkallion kaavahanke oli kertaalleen esillä vuorovaikutuksessa jo lähes kaksi vuotta sitten, mutta on nyt asetettu nähtäville uudistettuna. Ehdotetun täydennysrakentamisen sijoittelua on muutettu ja rakennettavia kerrosneliömääriä on jaoteltu alueelle eri tavoin. Näin on tehty erityisesti As. Oy Säästörastin tontilla.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta antoivat asemakaavan muutoksen edellisestä versiosta lausunnon vuoden 2019 kesällä. Jo aiemmin ne ottivat useaan otteeseen kantaa suunnittelun taustalla oleviin Kallvikintien suunnitteluperiaatteisiin sekä järjestivät asiaa koskevan Keski-Vuosaaren aluefoorumin Koukkusaarentien koululla.

Rastilantie 2

Säästörastin kuuden korkean pistetalon sijainti ja näkyvyys Kallvikintien länsireunalla on keskeinen joka suuntaan. Kortteli sisältyy maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Uudellamaalla luokiteltuun ja 1960-lukulaisia suunnitteluihanteita onnistuneesti ilmentävään Keski-Vuosaaren aluekokonaisuuteen.

Kaupungin vuonna 2006 laatimassa maisemaselvityksessä korostetaan Kallvikintien reunojen tärkeyttä alueen ominaismiljöön keskeisenä näkymällisenä elementtinä: ”Kallvikintien ja Porslahdentien varren puistokaistat muodostavat arvokkaan kokonaisuuden arkkitehtuurin kanssa. Kadunvarsien luontainen metsäkasvillisuus ja näkymät puuston lomitse asuinkortteleihin ovat alueelle ominainen piirre.” (Keski-Vuosaari – maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2006:4).

Arkkitehti Antti Miettisen suunnittelemat viistoittain sijoitetut pistetalot ovat oleellinen osa keskivuosaarelaista maisemaa. Säästörastin korttelin laajempi maisemallinen merkitys todetaan useaan otteeseen myös mainitussa maisemaselvityksessä, joka jostain syystä puuttuu esillä olevien suunnitelmien taustamateriaalista.

Pistetaloilla on myös aivan erityinen paikallishistoriallinen merkitys: Säästörastin vuonna 1972 valmistunut kortteli oli viimeinen Asuntosäästäjät ry:n rakennustuotannon toteutunut hanke Vuosaaressa. Miettinen oli jo aiemmin työskennellyt yhdistyksen omassa ARAS-suunnittelutoimistossa, ja ollut mukana useiden keskivuosaarelaisten talojen suunnittelussa.

Nyt nähtävillä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä viitemateriaali eivät ota huomioon mainittuja Kallvikintien reunustojen yleisempiä maisemallisia arvoja eivätkä Säästörastin korttelin maamerkkiasemaa Keski-Vuosaaressa. Erityisesti korkeiden uudisrakennusten sijoittaminen muurina aivan kiinni Kallvikintietä reunustavan jalkakäytävän kylkeen osoittaa ikävää piittaamattomuutta alueen tunnistetuista ympäristöarvoista ja ratkaisu poikkeaa myös kaupungin tilaaman Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:n konsulttityön esityksestä, jossa korttelin mahdollisia uudisrakennuksia ehdotetaan sovitettavaksi ympäristöön siten, että kadun ja rakennuksen väliin jää̈ viheralue.

Uusien rakennusten viitesuunnitelmissa esitetyissä julkisivuissa on ilmeisesti tavoiteltu yhteensopivuutta aiemman rakennuskannan kanssa, mutta lopputulos on silti edelleen ikävän kolkko. Viitesuunnitelmien parvekekaiteiden metallinen kalterimainen ratkaisu on Kallvikintien katunäkymän osalta alueelle epätyypillinen ja epäonnistunut.

Tontin länsipuolelle entisten urheilukenttien kohdalle oli aiemmin esillä olleissa suunnitelmissa ehdotettu matalahkoja townhousetyyppisiä rakennuksia, mutta nyt paikkaan esitetään merkittävästi korkeampia taloja. Allekirjoittajayhteisöt kannattavat palaamista aiemman version maltillisempaan kerroskorkeuteen, joka sopii luontevammin nyt Villenkallion puistoksi nimetyn alavan metsäalueen viereen sekä siirtymänä Rastilan pientaloalueen suuntaan metsän toiselle puolelle. Ratkaisu mahdollistaisi Säästörastin korttelin maamerkkiaseman säilymisen myös lännen suuntaan.

Airoparintie 1 ja 3

Uudistetussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ehdotetaan edelleen Airoparintien ja Kallvikintien risteyksessä sijaitsevan Heka Oy:n Meriairon kiinteistön puurakenteisten rivitalojen purkamista ja korvattavaksi asuinkerrostaloilla, joiden kerroskorkeudet vaihtelisivat neljästä kahdeksaan kerrokseen.

Airoparintien rivitalot ovat valmistuneet vuonna 1992 ja ne on peruskorjattu kymmenen vuotta sitten. Jos rakennusten purkamiseen olisi olemassa jokin aivan välttämätön tekninen syy, se pitäisi esittää avoimesti kaavamateriaalissa. Sen sijaan talojen sijainti Kallvikintien läheisyydessä ei mitenkään voi olla riittävä peruste koko korttelin tuhoamiselle. Nykyisellään rakennukset sopivat erinomaisesti pientaloalueelle ja pienen metsäalueen viereen. On erikoista, että kaavoittaja ei ole mitenkään huomioinut kaupunginmuseon asiantuntevassa lausunnossaan esittämää kriittistä kantaa purkamiseen.

Myös kaupungin omassa vuokra-asuntotarjonnassa on ensiarvoisen tärkeää edistää asuntojen mittakaavallista monipuolisuutta, pientalotuotantoa ja laadukasta arkkitehtuuria. Airoparintien sympaattinen puutalokortteli ilmentää kaikkia näitä ominaisuuksia.

Lopuksi

Maanomistajana toimivalla taloyhtiöllä on oikeus tehdä aloite mittavaakin kerrosneliömäärien lisäystä tontilleen mahdollistavan asemakaavamuutoksen selvittämisestä. Kaupungin asemakaavapalvelujen tehtävä ei kuitenkaan ole orjallisesti toteuttaa taloyhtiöiden toiveita, vaan ajatella myös ja ennen kaikkea laajempia aluekokonaisuuksia sekä erilaisten rakennushankkeiden maisemallisia yhteisvaikutuksia. Valta ja myös vastuu poliittiseen päätöksentekoon ehdotettavista kaavaehdotuksista on kaavoittajalla.

Kallvikintien suunnitteluperiaatteissa ja sen taustalla olevassa yleiskaavassa on esitetty Kallvikintien ympäristön radikaalia uudistamista täydennysrakentamisen avulla. Näin siitä huolimatta, että Kallvikintien muuttaminen yhtenäiseksi kaupunkibulevardiksi ei ole edes mahdollista jo pelkästään nykyisen rakennuskannan sijoittumisen vuoksi.

Nyt suunnitteluperiaatteiden linjausten realisoituessa osa osalta erillisiksi asemakaavahankkeiksi on viimeinen hetki päivittää suunnitelmia vastaamaan paremmin Keski-Vuosaaren kaupunkikuvallisia arvoja luopumalla ylimitoitetuista ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vastaisista rakennushankkeista. Kallvikintietä mahdollisesti 2030-luvulla kulkeva pikaraitiotie löytää kyllä hyvin matkustajia tuolloin kenties jo noin 50 000 asukkaan Vuosaaresta erinomaisesti ilman Kallvikintien ympäristön pilaamistakin.

Helsingissä 7.4.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja