KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO
Kirjaamo
PL 2100
00099 Helsingin kaupunki
MIELIPIDE VUOSAAREN MERI-RASTILAN LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA
KSV:n kirje 8.11.2010
Me allekirjoittaneet yhteisöt vastustamme Meri-Rastilan virkistys- ja ulkoilualueelle ehdotettua raskasta rakentamista.
Perusteina esitämme seuraavaa:
Olemme aikaisemmissa lausunnoissamme ja viimeksi 26.4.2010 esittäneet yksityiskohtaiset perustelut, miksi Meri-Rastilan länsirannan viheraluetta ei ole perusteltua kaavoittaa asumiskäyttöön (Liite 1). Kyseisessä lausunnossa esittämämme perustelut ovat edelleen voimassa.
Aikaisemman OAS:in yhteydessä esitettiin kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Nyt KSV esittää niistä vain yhtä virkistys- ja ulkoilualueen menetysten kannalta raskainta 2000 asukkaan (80.000 km2) vaihtoehtoa osayleiskaavaluonnoksen pohjaksi. Lähetekirjeen mukaan luonnos on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuonna 2011 ja ehdotus valtuustolle 2012. Koska osayleiskaavaluonnos ylittää runsaasti Yleiskaava 2002:n rajauksen, ja koska on todennäköistä, että Yleiskaava 2002 tulee Sipoo- ja Vantaa -liitosten takia koko Helsingin osalta pian uudelleen tarkasteluun, ei ole perusteltua edetä Meri-Rastilan länsirannan kaavoitushankkeessa, vaan katsoa rauhassa millaisia rakentamismahdollisuuksia liitosalueet ja muualla Helsingissä olevat rakentamattomat alueet tarjoavat. Kaupunkilaisille tärkeiden ulkoilualueiden peruuttamaton tuhoaminen tässä tilanteessa olisi harvinaisen lyhytnäköistä.
Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa vuonna 2008 rauhoitettavaksi esitetyn Litorinameren rantakivikon lisäksi Meri-Rastilan länsirannan alueen erityistä arvoa korostaa vielä sekin, että sen yli kilometrin pituista luonnostaan upeaa rantaviivaa eivät missään kohdin yksityiset tontit ja rakennukset katkaise. Karttamateriaalin perusteella voidaan arvioida, että osayleiskaavaluonnoksen toteutuessa yhtenäinen rakentamaton virkistysalue vähenisi ratkaisevasti nykyisestä ja erityisesti juuri siellä, missä alueen luonto on monipuolisimmillaan metsä-, niitty- ja kalliomaisemineen.
Edellä olevan perusteella esitämme, että koko nykyinen Meri-Rastilan länsirannan ulkoilualue säilytetään ja sitä kehitetään edelleen Yleiskaava 2002:ssa esitetyn Itä-Helsingin kulttuuripuiston valtaosin luonnonmukaisena osana. Näin säilytetään myös yksi koko Helsingin kannalta tärkeistä vihersormista. Kaavoituksessa tulisi tutkia täydennysrakentamismahdollisuuksia muualla Meri-Rastilan alueella, esimerkiksi ostoskeskuksen lähiympäristössä.
Helsinki 7.12.2010
Vuosaari-Seura ry Vuosaaren asukastoimikunta Vuosaari-Säätiö rs
Eero Hildén Seppo Tirkkonen Matti Suomela
puheenjohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja
Liite 1: Mielipide Osayleiskaavan suunnitteluperiaatteista 26.4.2010
KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO
Kirjaamo
PL 2100
00099 Helsingin kaupunki
MIELIPIDE VUOSAAREN MERI-RASTILAN LÄNSIRANNASSA VIREILLÄ OLEVAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUPERIAATTEISTA
KSV:n kirje 6.4.2010
Me allekirjoittaneet yhteisöt vastustamme ko. alueen suunnitteluperiaatteissa ehdotettua raskasta rakentamista.
Perusteina esitämme seuraavaa:
Suunniteltu osayleiskaava ylittää runsaasti Yleiskaava 2002 rajauksen. Kummeksumme, voidaanko oikeusvaikutteinen yleiskaava ohittaa näin rajusti osayleiskaavalla. Osayleiskaavasuunnitelmaan on merkittävä voimassaolevan yleiskaavan alue, jolloin raju poikkeaminen yleiskaava 2002:sta käy selvästi ilmi ja poikkeamisen suuruutta voidaan kvantitatiivisesti arvioida. Esitetty poikkeaminen yleiskaavasta tulee käsitellä seuraavan yleiskaavan yhteydessä eikä pyrkiä murentamaan kaupunginvaltuuston hyväksymää yleiskaavaa 2002 suunnitelmassa esitetyllä tavalla.
Karttamateriaalin perusteella voidaan arvioida, että yhtenäinen virkistysalue vähenee alle puoleen nykyisestä. Vaihtoehtojen vertailussa esitetään virkistysalueiden vähentyvän raskaimmassakin vaihtoehdossa vain noin 25 prosenttia.
Suunniteltu osayleiskaava tuhoaa myös arvokkaan Litorinameren muinaisrannan eli ns.”pirunpellon” (konsultin lausunto), vaikka suunnittelukirjeessä väitetään sen säilyvän. Mielestämme ”pirunpellon” alueelle tulisi saada suojelukaava mitä pikimmiten. Siksi vaadimme lausuntoa ympäristö- ja museoviranomaisilta.
Vuosaari-projektin ja Asukastoimikunnan kokouksessa 16.2.2010 sovittiin KSV:n ehdotuksesta, että perustetaan suunnittelijoiden ja asukkaiden työryhmä, joka työpajamaisesti miettii suunnitteluperiaatteita ja –vaihtoehtoja ennen lopullisen vaihtoehdon valitsemista jatkosuunnittelun pohjaksi. Tämä ei lupauksista huolimatta toteutunut ja nyt jatkosuunnittelussa on otettu lähtökohdaksi kaikkein raskain vaihtoehto, jota asukkaat vastustavat eniten.
Esitetty vaihtoehto ei vastaa asukaslähtöistä viihtyisän asuinalueen kehittämistä pidemmällä aikavälillä. Kun tarkastellaan aluetta laajemmin ja tulevia rakentamissuunnitelmia mm. Vartiokylänlahden vastakkaiselle rannalle, niin Meri-Rastilan rannan rakentamattomana säilyttämisen tärkeys korostuu entisestään. Alue on tärkeä lähivirkistys- ja ulkoilualue ei vain vuosaarelaisille, vaan myös Puotilassa ja Marjaniemessä asuville. Koko alue tuleekin säilyttää virkistysalueena. Tultaessa Puotilasta Vuosaareen antaa kyseessä oleva alue nykyisellään vaikutelman Vuosaaresta vihreänä kaupunginosana. Rannan rakentaminen muuttaisi tilannetta niin, että kyseessä olisikin vain tavanomainen betonilähiö. Jo kaupunginjohtajiston työryhmän päämääränä oli Vuosaaren imagon parantaminen. Imagon parantamista ei saa kaupunkisuunnittelussa lyhytnäköisin toimin vaurioittaa.
Ymmärrämme, että metron läheisyys luo paineita alueen rakentamiseen, mutta ainakin osittaisena vaihtoehtona voisi olla jo rakennetun alueen täydennysrakentaminen (mm. ostoskeskuksen alue ja laajat pysäköintialueet). Retkeilijäntiellä aivan Meri-Rastilan metroaseman läheisyydessä on rakentamattomia asuinkerrostalotontteja. Toisaalta on huomattava, että jo alun perin Meri-Rastilan aseman paikkaa valittaessa on ollut selvää, että sen käyttäjämäärä ei voi olla kovin suuri, koska puolet aseman lähivaikutusalueesta on Vartiokylän lahtea. Käyttäjämäärää vähentävät myös aseman vaikutuspiirissä olevat Rastilan ja Meri-Rastilan pientaloalueet.
Kun kaupunki on asettanut maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa tavoitteeksi rakentaa 5000 asuntoa vuodessa, on ymmärrettävää, että etsitään uusia asuintuotantoon kaavoitettavia kohteita. Kaupungin tonttivaranto on kuitenkin tällä hetkellä hyvä, ja laajoja alueita ollaan parasta aikaa kaavoittamassa mm. entisillä satama-alueilla, Kruunuvuorenrannassa sekä Vantaalta ja Sipoosta liitetyillä alueilla. Vuosaaressakin on valmiiksi kaavoitettuja asuinrakentamisalueita, esim. Kurkimoision alue samoin kuin osa Aurinkolahden alueesta, joilla rakentaminen ei ole käynnistynyt. Lisäksi Vuosaaren keskustaan ollaan kaavoittamassa liikerakennusten yhteyteen huomattava määrä asuntorakentamista. Meri-Rastilan länsirannan muuttamista asuntoalueeksi ei siten voida ainakaan tonttipulalla perustella.
On huomattava, että Vuosaari on ollut raskaan rakentamisen kohde noin 20 vuotta. Väestö Vuosaaressa on kasvanut tänä aikana noin 14 000:sta noin 37 000:een. Raju väestönkasvu ei ole voinut olla tuottamatta myös erilaisia ongelmia, tästä syystä lisärakentamista ei mielestämme voi perustella hyvinvoinnin kasvulla. Palvelujen monipuolistuminen uusien asukkaiden myötä on myös varsin epätodennäköistä, koska pienen matkan päässä on Vuosaaren keskusta runsaine palveluineen ja Itäkeskuskin muutaman minuutin metromatkan päässä.
Vaihtoehdossa esitetty jopa 1 000 työpaikan toimistorakennus on täysin epärealistinen, kun tarkas-tellaan Vuosaaren toimitilatonttivarantoa. Vuosaaressa on toimitilatontteja vieläkin riittävästi, vaikka niitä on vuosien aikana kaavoitettu asuintuotantoon perustellen kaavamuutoksia toimitilatonttien vähäisellä kysynnällä.
Edellä olevan perusteella esitämme, että suunnittelualue säilytetään viher- ja virkistysalueena. Näin säilytetään myös yksi koko Helsingin kannalta tärkeistä vihersormista. Mielestämme suunnitelmaa parempi ratkaisu on tutkia täydennysrakentamismahdollisuuksia muualla Meri-Rastilan alueella mm. ostoskeskuksen lähiympäristössä.
Helsinki 26.4.2010
Vuosaari-Seura ry Vuosaaren asukastoimikunta Vuosaari-Säätiö rs
Eero Hildén Seppo Tirkkonen Matti Suomela
puheenjohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja
