Yleistä: vaillinaiset taustaselvitykset
Nykyisten maakaasukäyttöisten voimalaitosten Vuosaari A ja Vuosaari B läheisyyteen on potentiaalisesti suunnitteilla uusi biopolttoainetta hyödyntävä Vuosaari C-voimalaitos. Hankkeeseen sisältyy myös uusia polttoainevarastoja, pistolaituri, rautatie- ja maantiekuljetuksien lastauspaikat sekä polttoaineen kuljetin.
Kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015, rakennetaanko Vuosaareen uusi biopolttoainetta hyödyntävä voimalaitos vai toteutetaanko Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla muutosinvestoinnit biopolttoaineen osuuden kasvattamiseksi. Päätöksentekoa varten on selvitetty eri vaihtoehtoja ja tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja laaditaan tarvittavat kaavamuutokset, joista Vuosaaren voimalaitosalueen kaavamuutos on merkittävin.
Kaavahankkeen ympäristövaikutusten arviointi ei ole kuitenkaan vielä valmistunut. Kaavoittajalla on ollut käytettävissään YVA-selvityksestä vain luonnos. Kaavaluonnosta esitetään nyt hyväksyttäväksi, vaikka selvitykset mm. siitä, onko laitokselle saatavissa sen vaatimia erittäin suuria biopolttoainemääriä, ovat vielä kesken.
Näin suuri investointi edellyttäisi, että koko prosessin toteutettavuus, siitä aiheutuvien hiukkas- ja muiden päästöjen määrät sekä niiden minimointi sekä terveys- ja muut ympäristöhaitat kustannuksineen on luotettavasti selvitetty ennen kuin kaavahanketta jatketaan. Voimalahankkeen järkevä kokonaisarviointi on nykyisillä julkisilla taustatiedoilla ongelmallista.
Onko Vuosaari viisas sijainti uudelle voimalalle?
Jo nyt Vuosaari A ja Vuosaari B tuottavat kaavahankkeen aineistojen mukaan Helsingin sähköntarpeesta 75 % ja kaukolämpötarpeestakin 50 %. Kun Vantaan Energian uusi Långmossebergenin jätteenpolttolaitos Vuosaaren naapurissa kohta aloittaa toimintansa on pääkaupunkiseudun energiantuotanto hyvin vahvasti keskittynyt seudun itäiselle reunalle.
Energiatuotannon lisääntyvä keskittäminen yhdelle alueelle kasvattaa asukkaille ja luonnolle koituvia haittoja lisääntyvien liikennemäärien, ilman epäpuhtauksien ja meluhaittojen vuoksi.
Koko Helsingin voimala- ja satamatoimintojen keskittäminen samalle alueelle Vuosaaressa voi myös tulevaisuudessa muodostua mahdollisten kriisitilanteiden kannalta huonoksi ratkaisuksi: nykyiset voimalat ja suursatama muodostavat jo nyt Vuosaaressa Helsingin energiataloudelliselle ja logistiselle haavoittuvuudelle ongelmallisen tiivistymän.
Arvokkaiden luontoalueiden läheisyys
Allekirjoittajayhteisöt painottavat, että Vuosaari C:n mahdollisessa toteuttamisessa tulee myös ottaa erityisesti huomioon paikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevien Mustavuoren ja Porvarinlahden sekä Östersundomin arvokkaiden luontoalueiden tulevaisuus.
Natura-alueille aiheutuvat vaikutukset on arvioitava huolellisesti ja mahdollisesti tulisi tehdä myös LSL:n 65 §:n edellyttämä arviointi. Tämän johdosta olisi hyvä, jos kaavoittaja odottaisi YVA-menettelyn päättymistä, koska siinäkin edellytetään kyseistä arviota.
Viime keväänä hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettiin kaksi vaihtoehtoista ratkaisua kivihiilen käyttövaraston sijainniksi. Asemakaavan muutoksesta on jouduttu laatimaan luonnos alueeltaan ja vaikutuksiltaan suuremman B-vaihtoehdon perusteella, koska ympäristövaikutusten arviointi ei ole valmis. Varsinaista suunnitteluratkaisua kivihiilen käyttövaraston sijoittamisesta ei siis vielä ole voitu tehdä.
Kivihiilivarastoa ehdotetaan luonnoksessa siten sijoitettavaksi mahdollisesti Vuosaareen johtavan rautatien pohjoispuoleiselle luontoalueelle. Alue on nykyisessä asemakaavassa merkitty suurelta osin luonnonsuojelulailla suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi (SL-1) ja osin suojaviheralueeksi (EV-1 ja EV-2).
Alueen korpipainanteen eteläosa on tervaleppäkorpea, joka kasvillisuustyypiltään on ruohokorpea ja pohjoisosa rehevää lehtokorpea. Molemmat korpityypit on Etelä-Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Kaavaa varten teetetty luontoselvitys toteaa: ”Jos radan koillispuolinen rakentaminen toteutuu vaihtoehdon VEB mukaisena, tykkitien eteläpuolinen tervaleppäkorpi häviää ja tien pohjoispuolinen lehtokorpi kuivuu huomattavasti.”
Rautatiekuljetusten lastauspaikan ja vaihtoehdossa B maantiekuljetusten lastauspaikan ja kivihiilen käyttövaraston aiheuttama luonnonsuojelualueen ja suojaviheralueen pienentymistä esitetään kaavaluonnoksessa kompensoitavaksi liittämällä luonnonsuojelualueeseen osa Skillbergetin virkistysalueesta.
Kyseiset luontoalueet kuitenkin rajautuvat pohjoisesta Porvarinlahden luonnonsuojelualueisiin ja toimivat niiden tärkeinä suojavyöhykkeinä. Paikan esittäminen edes vaihtoehtoisena hiilivaraston sijaintina ei siten ole hyväksyttävissä.
Voimalan vaatimat uudet rakenteet
Kolmas iso ongelma Vuosaari C:n kohdalla on rakennusten erittäin suuri koko. Rakennusten maisemallisesti haitallinen vaikutus Vuosaaressa ja Östersundomissa tulisi olemaan merkittävä sekä maalla että merellä.
Näkyvimpinä rakenteina uudessa voimalassa tulisivat olemaan itse voimalarakennus (noin 80 m korkea), polttoaineen varastorakennukset (mahd. 40 m korkeita), kuljetinjärjestelmät sekä 150 m pitkä savupiippu. Uuden voimalan käyttöön sataman pohjoispuolelle kaavaillaan uutta laituria polttoaineen (hake/pelletit/kivihiili) tuontia varten. Laiturilta polttoaine siirrettäisiin erityistä äänivaimennettua kuljetinta pitkin voimalaan.
Jos laitos alueelle päätetään rakentaa, hankkeen jatkosuunnittelussa on keskityttävä oleellisesti myös voimalarakennusten maisemaa pilaavien ympäristövaikutusten minimointiin.
Polttoainevarastojen suojarakenteiden, itse voimalan sekä kuljetinjärjestelmien arkkitehtuuriin tulee kiinnittää asemakaavan määräyksissä erityistä huomiota niiden massiivisuuden ja näkyvyyden takia. Varasto- ja voimalarakennukset tulee myös suunnitella siten, että mahdollisimman suuri osa tilavuudesta on maanpinnan tason alapuolella.
Biopolttoaineen maantiekuljetusten liikennejärjestelyt on selkeytettävä siten, että nykyisen tunnelin jälkeen erkanevan rampin uudelleensuunnittelu on liitettävä asemakaavan alueeseen.
Helsingissä 19.1.2014
Vuosaari-Seura ry Vuosaari-toimikunta Vuosaari-Säätiö rs
Anja Hinkkanen Liisa Winberg Matti Suomela
puheenjohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja
