Jatkosodan ilmapuolustuksen muistomerkki
Vuosaaren kartanon pihapiirissä paljastettiin 6.12.2017 uusi muistomerkki – graniittiseen kivipaateen kiinnitetty pronssilaatta. Sillä kunnioitetaan jatkosodan kohtalonhetkiä, joiden kautta kotiseutumme linkittyy pääkaupungin ratkaisevaan pelastusoperaatioon.
Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto kohdisti Suomen pääkaupunkiin kolme massiivista ilmapommitusta. Sotahistorioitsija Ahti Lapin mukaan niiden hyökkäysvoima oli varsin vertailukelpoinen jopa Dresdenin pommitusten mittakaavaan. Lopputulos erosi kuitenkin kuin yö ja päivä. Helsingin kohdalla vain 4–6 % pommeista osui kohteisiinsa. Helsingin pelasti erinomainen ennakkovarautuminen niin ilmapuolustuskaluston määrän, modernin tekniikan kuin miehistön koulutuksen muodossa.
Vuosaari oli laajan ilmatorjuntaketjun itäisin lenkki. Vuosaaren (Nordsjön) kartanon maille sijoitettiin 26.-27.2.1944 ilmatorjuntapatteri, josta käytettiin peitenimeä ’Pommi’.
Keväällä 2017 löydettyjen sotapäiväkirjojen avulla on saatu selville, että patteri sijaitsi noin 200 metrin päässä Vuosaaren kartanon päärakennuksesta ja se koostui kolmesta tykistä. Miehistöä voi arvioida olleen noin 40 henkeä ja heitä majoitettiin kartanon rakennuksiin.
Vuosaaren tykkipatterin tehtävänä oli estää vihollisen pommikoneiden pääsy Helsingin ylle, mutta sillä oli toinenkin tarkoitus osana ns. valekaupunkioperaatiota. Se sijoitettiin tarkoituksella kantakaupungista katsottuna ”kauas itään”, jotta viholliskoneille annettaisiin virheellinen kuva Helsingin sijainnista. Näin niitä harhautettiin pudottamaan pomminsa harvaanasutuille itäisille takamaille. Jokainen harhaan osunut pommi säästi ihmishenkiä ja kaupunkia. Pommien kraatereita on nähtävissä tänäkin päivänä Kallahdenniemen maastossa.
Harhautuksen tehostamiseksi sytytettiin eri puolille tuolloin asumatonta Vuosaarta kokkoja, jotta vihollinen erehtyisi luulemaan aluetta palavaksi kantakaupungiksi.
Vuosaaren tykkipatterin asema oli vaarallinen: se oli ensimmäisenä ottamassa vastaan idästä lähestyvän pommilaivueen osumat. Sen takia siitä on käytetty myös nimitystä ’itsemurhapatteri’. Onni oli kuitenkin myötä: miehistötappioita ei tullut, vaikka yksi kolmesta tykistä vaurioituikin.
Jatkosodan muistolaattahanke kokosi yhteen 14 rahoittajaa. Vetovastuussa olleen Vuosaari-Seuran ohella hankkeeseen osallistuivat Aurinkolahti-Seura, Itä-Helsingin Yrittäjät, Leijonat, Rotarit, Visit Vuosaari, Vuosaaren Pienkiinteistöt, Vuosaari-Säätiö, Helsingin Satama, Hotel Rantapuisto, kauppakeskus Columbus, Paulig, Planmeca ja Vuo-Kiinteistöpalvelut. Helsingin kaupunki on mukana tärkeällä panoksella: sen ansiosta laatalle on saatu paitsi arvokas sijaintipaikka kartanon puistosta, myös hieno graniittinen kivipaasi.
Ympäristöteos Vuotiellä ja Uutelan kanavalla
Yksi moderni muistomerkki Vuosaaressa on jo entuudestaan helmikuulle 1944: Vuotien ja Uutelan kanavan varrella loistavat valopylväät ovat ympäristöteos, joka symbolisoi valekaupungin kokkoja. Valoteoksen ovat suunnitelleet Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy yhdessä Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokosen kanssa.
Talvisodan muistomerkki Ullaksenpuistossa
Ullaksenpuistossa on kauniiseen luonnonkiveen kiinnitetty pronssilaatta, joka paljastettiin 2000-luvun alussa. Sillä kunnioitetaan Kalvikissa 1939-1940 toiminutta lentolaivue 36:n tukikohtaa. Siihen kuuluneet Blackburn Ripon -koneet suorittivat tiedustelulentoja ja etsivät sukellusveneitä.
Valokuvat:
Anna-Maija Virta
Eero Honkanen
Ari Leppä / Helsingin kaupunki
Satu Toivonen
