Nimikkopuistoja ja muistomerkkejä

Jatkosodan ilmapuolustuksen muistomerkki

Muistolaatta Anna Maija Virta
Valokuva: Anna-Maija Virta

Suomi 100 -juhlavuosi toi Vuosaareen uuden muistomerkin, kun Vuosaaren kartanon pihapiirissä paljastettiin 6.12.2017 graniittiseen kivipaateen kiinnitetty pronssilaatta. Sillä kunnioitetaan jatkosodan kohtalonhetkiä, joiden kautta kotiseutumme linkittyy pääkaupungin ratkaisevaan pelastusoperaatioon.

Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto kohdisti Suomen pääkaupunkiin kolme massiivista ilmapommitusta. Sotahistorioitsija, eversti evp Ahti Lappi on arvioinut, että niiden hyökkäysvoima oli varsin vertailukelpoinen jopa Dresdenin pommitusten mittakaavaan. Lopputulos erosi kuitenkin kuin yö ja päivä. Helsingin kohdalla vain 4–6 % pommeista osui kohteisiinsa. Helsingin pelasti erinomainen ennakkovarautuminen niin ilmapuolustuskaluston määrän, modernin tekniikan kuin miehistön koulutuksen muodossa.

Vuosaari oli laajan ilmatorjuntaketjun itäisin lenkki. Vuosaaren (Nordsjön) kartanon maille sijoitettiin 26.-27.2.1944 ilmatorjuntapatteri, josta käytettiin peitenimeä ’Pommi’.

Keväällä 2017 löydettyjen sotapäiväkirjojen avulla on saatu selville, että patteri sijaitsi noin 200 metr,in päässä Vuosaaren kartanon päärakennuksesta ja se koostui kolmesta tykistä. Miehistöä voi arvioida olleen noin 40 henkeä ja heitä majoitettiin kartanon rakennuksiin.

Vuosaaren tykkipatterin tehtävänä oli estää vihollisen pommikoneiden pääsy Helsingin ylle, mutta sillä oli toinenkin tarkoitus osana ns. valekaupunkioperaatiota. Se sijoitettiin tarkoituksella kantakaupungista katsottuna ”kauas itään”, jotta viholliskoneille annettaisiin virheellinen kuva Helsingin sijainnista. Näin niitä harhautettiin pudottamaan pomminsa harvaanasutuille itäisille takamaille. Jokainen harhaan osunut pommi säästi ihmishenkiä ja kaupunkia. Pommien kraatereita on nähtävissä tänäkin päivänä Kallahdenniemen maastossa.

Harhautuksen tehostamiseksi oli tarkoitus sytyttää kokkoja eri puolille tuolloin asumatonta Vuosaarta,  jotta vihollinen erehtyisi luulemaan aluetta palavaksi kantakaupungiksi. Tämä valekaupunkisuunnitelma jäi ilmeisesti kuitenkin toteutumatta.

Vuosaaren tykkipatterin asema oli vaarallinen: se oli ensimmäisenä ottamassa vastaan idästä lähestyvän pommilaivueen osumat. Sen takia siitä on käytetty myös nimitystä ’itsemurhapatteri’. Onni oli kuitenkin myötä: miehistötappioita ei tullut, vaikka yksi kolmesta tykistä vaurioituikin.

Valokuva: Eero Honkanen

Jatkosodan muistolaattahanke kokosi Suomi 100-vuonna yhteen 14 rahoittajaa. Vetovastuussa olleen Vuosaari-Seuran ohella hankkeeseen osallistuivat Aurinkolahti-Seura, Itä-Helsingin Yrittäjät, Leijonat, Rotarit, Visit Vuosaari, Vuosaaren Pienkiinteistöt, Vuosaari-Säätiö, Helsingin Satama, Hotel Rantapuisto, kauppakeskus Columbus, Paulig, Planmeca ja Vuo-Kiinteistöpalvelut. Helsingin kaupunki on mukana tärkeällä panoksella: sen ansiosta laatalle on saatu paitsi arvokas sijaintipaikka kartanon puistosta, myös hieno graniittinen kivipaasi.

Ympäristöteos Vuotiellä ja Uutelan kanavalla

Vuotien pylväät Kuvaaja AriLeppä HginKaupuni
Valokuva: Ari Leppä

Yksi moderni muistomerkki Vuosaaressa oli jo entuudestaan helmikuulle 1944: Vuotien ja Uutelan kanavan varrella loistavat valopylväät ovat ympäristöteos, joka symbolisoi valekaupungin kokkoja (ks. yllä).

Valoteoksen ovat suunnitelleet Arkkitehtitoimisto Heikkinen-Komonen Oy yhdessä Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokosen kanssa.

Talvisodan muistomerkki Ullaksenpuistossa

Lentäjien Muistomerkki lowres
Valokuva: Satu Toivonen

Ullaksenpuistossa on kauniiseen luonnonkiveen kiinnitetty pronssilaatta, joka paljastettiin 2000-luvun alussa. Sillä kunnioitetaan Kalvikissa 1939-1940 toiminutta lentolaivue 36:n tukikohtaa. Siihen kuuluneet Blackburn Ripon -vesitasot suorittivat tiedustelulentoja ja etsivät sukellusveneitä. Sodan ensimmäisenä päivänä lentäjät näkivät Neuvostoliiton pommikoneet matkalla Vuosaaren yli Helsinkiin.

Meren jäädyttyä laivueen kalusto siirrettiin Malmin lentokentälle, mutta lentäjät ja muu henkilöstö olivat majoitettuina Sasekan tiloihin ja Kallahden huviloihin koko sodan ajan.

Ilveskorven puisto ja Martti Ilveskorven muistomerkki

Keski-Vuosaaren kauniin Kangaslammen yhteydessä sijaitsee Ilveskorven puisto, joka on omistettu Vuosaaren alkuaikojen voimahahmolle Martti Ilveskorvelle (1908–1973). Puistosta löytyy myös Ilveskorven muistokivi pronssilaattoineen.

Ilveskorpi oli hartiapankkirakentamisen alullepanija ja Asuntosäästäjät ry:n  toiminnanjohtaja, joka vaikutti tarmokkaasti myös moniin muihinkin kauaskantoisiin hankkeisiin kuten Vuosaaren sillan rakentamiseen.

Hartiapankkirakentamisen muistomerkki

Hartiapankkirakentaminen oli eritoten 1960-luvun Vuosaarelle tyypillinen rakennustapa, jossa yhdistyi asuntosäästäminen sekä asukkaiden oma työpanos ja talkootyö. Toimintaa pyöritti Asuntosäästäjät ry, jonka johdolla valmistui 3/4 Vuosaaren 1960-luvun uudisrakentamisesta.

Airoparintieltä löytyy muistomerkki niin hartipankkirakentamiselle kuin Asuntosäästäjät ry:lle. Noin 40.000 kg painava rapakivi- eli viborgiittilohkare tuotiin paikalle vuonna 1969. Reliefin on suunnitellut vuosaarelainen taiteilija Liisa Mälkki.

Liinamaanpuisto

Vuonna 2015 Liinamaanpuisto sijaitsee Keski-Vuosaaressa Lokkisaarenpolun ja Pienen Villasaaren kujan välisellä alueella. Se on nimetty pääministeri, valtakunnansovittelija, kansliapäällikkö Keijo Liinamaan (1929–1980) mukaan. Tupo-sopimusten isänä tunnettu Liinamaa asui pitkään puiston läheisyydessä mm. Merikorttikujalla ja teki osaltaan Vuosaarta valtakunnallisesti tunnetuksi.