Meri-Rastilan mittavaan täydennysrakentamiseen tähtäävää asemakaavahanketta on valmisteltu vuoden 2015 alkupuolelta asti. Aluksi Meri-Rastilaa ja osaa Kallahtea käsiteltiin yhdessä, mutta luonnosvaiheen jälkeen alue jaettiin kahteen osaan, joista itäinen osa on nyt muistutusvaiheessa.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat ottaneet kantaa Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen jo lukuisia kertoja. Itäisen osan suhteen yhteisöt ovat arvostelleet erityisesti luontoalueille kohdistuvaa rakentamista Ison Kallahden puistossa sekä Pohjavedenpuistossa ja esittäneet sen selkeää vähentämistä. Myös verrattain uusien 90-luvulla rakennettujen rakennusten purkamista on pidetty epäviisaana. Kaavoituksen kuluessa on vuorovaikutus kuitenkin ollut runsasta ja useita kaavahankkeen alkuvaiheen luonnosten suurimpia ongelmia on kiitettävästi yritetty korjata allekirjoittajien toivomalla tavalla.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Meri-Rastilan itäosan asemakaavaehdotuksen viime helmikuussa, mutta ohjeisti lisäksi, että kaavan loppuvalmistelussa huolehditaan siitä, että kaikki tarvittavat luontoselvitykset tehdään, niiden tulokset huomioidaan ja että ne ovat asianmukaisesti osa vuorovaikutusta. Lisäksi lautakunta edellytti jatkosuunnittelussa huomioimaan yleiskaavan kaupunkiluontoteemakartan mukaiset viheryhteydet ja niiden kehittämisen edelleen kaava-alueella.
Luontoselvitykset
Uutena luontoselvityksenä on koko Vuosaaren alueella tänä vuonna teetetty lahokaviosammalselvitys, jonka mukaan kaavaehdotuksen uudisrakentamisalueilla on useita tämän erittäin uhanalaisen ja luonnonsuojelulailla erityisesti suojellun lajin esiintymispaikkoja. Kaavaehdotuksen alueella esiintymiä on erityisen paljon Pohjavedenpuistossa sekä Ison Kallahden puistossa.
Ikävä kyllä uusi luontotieto on vaikuttanut vain hyvin vähän aiemmin suunniteltujen rakentamisalueiden rajauksiin. Sen sijaan kaavaselostuksessa pyritään vähättelemään esiintymien merkitystä, sillä perusteella, että lajia on löytynyt Vuosaaren metsissä verrattain paljon. Kaavaan on kuitenkin lisätty yleinen kaavamääräys, joka velvoittaa huomioimaan lahokaviosammalen esiintymät kortteleiden viheralueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Asuntoreformikortteli
Merilahden koulun länsipuolella sijaitseva Asuntoreformi Helsinki 2020 -suunnittelukilpailussa mukana ollut kortteli osoittautuu uuden luontotiedon suhteen sijainniltaan ongelmalliseksi, koska se sijaitsee osittain lahokaviosammalen elinympäristökuvion päällä. Jo ennestään oli tiedossa, että noin puolet korttelin alueesta on nykyään vuoden 2011 METSO-inventoinnin mukaista arvometsää (Kuviot 227 ja 228, METSO II-arvoluokka). Korttelin edellytyksiä rakentamisalueena tulisikin arvioida vielä huolella uudelleen.
Pohjavedenpuisto
Pohjavedenpuistoon osoitettavaan uudisrakentamiseen on tehty kaavaprosessin aikana muutamia muutoksia, jotka ovat supistaneet jonkin verran luontoalueelle osoitetun rakentamisen pinta-alan määrää verrattuna ensimmäisiin luonnoksiin. Muutokset ovat valitettavasti kuitenkin olleet pieniä. Tämä siitä huolimatta, että Pohjavedenpuistosta löytyi useita lahokaviosammalen elinympäristökuvioita.
Pohjavedenpuisto ei ollut mukana vuoden 2011 laajassa METSO-inventoinnissa. Kaavaehdotuksen selostuksessa on kuitenkin maininta vuonna 2015 metsäsuunnittelun yhteydessä tehtyyn täydentävään lisäselvitykseen. Selostuksessa mukana olevasta karttakuvasta ilmenee, että Pohjavedenpuistossa sijaitsee laajahko ja luontoarvoiltaan arvokas metsäkuvio (Kuvio 237, METSO II-arvoluokka), jonka päälle uusi rakentaminen suurelta osin sijoittuisi.
Allekirjoittajat toivovat Pohjavedenpuiston luonnoltaan arvokkaan ja myös maisemallisesti hienon metsä- ja kallioalueen säilyvän nykytilassaan myös tulevaisuudessa. Aivan erityisesti tulee luopua alueen pohjoisimman korttelin rakentamissuunnitelmista. Muuttamalla alueen kaavamerkintä lähivirkistysalueeksi, saataisiin mainittu METSO-arvokuvio pääosin säilymään ja metsäalueen kokonaisuus komeine kallioineen pysyisi melko yhtenäisenä.
Kaupunkikuva ja viheryhteydet
Pysäköintitalot ovat henkilöautoille rakennettuja kerrostaloja, joiden vaikutus kaupunkikuvaan on harvoin edullinen mutta hyvin usein ikävä. Meri-Rastilassa uusia parkkitaloja ollaan kuitenkin esittämässä alueelle (Itä ja länsi yhdessä) peräti seitsemän kappaletta. Onkin syytä kysyä, ovatko ne aivan kaikki todella välttämättömiä? Pysäköintitalot ovat onnistuneen kaupunkikuvan kannalta vaikeita, varsinkin silloin kun ne ovat erillään muusta rakennusmassasta. Allekirjoittajat ovat esittäneet tästä asiasta kritiikkiä jo aiemmin Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen aikana, ja ehdottavat myös nyt tutkittavaksi parkkitalojen toteuttamista maanalaisina ratkaisuina, joko kokonaan tai ainakin osittain.
Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston välisen heikkenevän viheryhteyden parantamiseksi on kaavaehdotuksessa ilmeisesti pyritty noudattamaan lautakunnan antamaa ohjeistusta viheryhteyksien huomioimisesta. Muutosten tuloksena aiemmassa kaavaehdotuksessa Meri-Rastilan tien pohjoispuolella sijainnut pysäköintitalo on siirretty tien toiselle puolelle Merilahden peruskoulun itäpuolelle. Tehty muutos ei merkittävästi levennä mainittua viheryhteyttä, mutta maisemallisesti ratkaisu on vahingollinen.
Viisikerroksinen pysäköintitalo sijoittuisi keskeiselle paikalle melko matalan koulurakennuksen viereen ja tulisi haitallisesti dominoimaan alueen visuaalista kokonaisuutta. Parkkitalo sopisi huonosti portiksi Kallahdenniemen luonto- ja kulttuuriympäristön suuntaan ja lisäisi väistämättä autoliikennettä koulun läheisyydessä. Huomattavasti parempi ratkaisu mainittujen puistojen välisen ekologisen yhteyden kehittämiseen olisi pitää pysäköintitalo tien toisella puolella, mutta vähentää asuinrakentamista Pohjavedenpuiston puolelta puistojen liittymiskohdan vaiheilla ja Ullaksenpuistossa.
Jos uusi pysäköintitalo kyseiseen epäsopivaan paikkaan kuitenkin halutaan toteuttaa, tulee rakennuksen kerroksia vähentää ja vastaavasti samalla supistaa alueen asuntokantaa, eli autopaikkojen lisätarvetta. Lisäksi on syytä tarkentaa asemakaavan selostuksen korttelikortissa esitettyjä lisävaatimuksia rakennuksen ympäristöön sopivasta laadukkaasta ulkoasusta.
Helsingissä 10.11.2020
Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
