Muistutus Meri-Rastilan länsiosan päivitetystä asemakaavaehdotuksesta

0
33

Kaavaehdotus on asetettu uudelleen nähtäville, koska ehdotusvaiheen aiemman esillä olon jälkeen on valmistunut asemakaavaa koskeva lahokaviosammalselvitys (Vuosaaren alueen lahokaviosammalselvitys vuonna 2020, Faunatican raportteja 24/2020). Kaavakarttaan on myös tehty muutamia muutoksia, joista merkittävimmät ovat Meri-Rastilan ulkoilualueen Rysäpuistoon osoitetun uuden kerrostalorakentamisen pieni vähentäminen sekä nykyisen Päiväkoti Siiman tontin palauttaminen asuinkerrostentalojen korttelialueesta palvelurakennusten korttelialueeksi.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat ottaneet Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseksi nimettyyn hankkeeseen kantaa suunnittelun eri vaiheissa jo peräti kuusi kertaa vuosina 2015–2019. Kaikki aiemmat kannanotot ovat luettavissa Vuosaari.fi-sivustolla. Koska nyt nähtävillä oleva uusi asemakaavaehdotus on kuitenkin Rysäpuistoa ja päiväkotitonttia lukuun ottamatta lähes identtinen viime vuonna esillä olleen kaavaehdotuksen kanssa, on allekirjoittajien vuoden 2019 lokakuussa antama muistutus mukana ohessa myös liitteenä.

Lahokaviosammal

Faunatica Oy teki siis keväällä 2020 kaupungin tilauksesta lahokaviosammalen (Buxbaumia viridis) esiintymisselvityksen kaavasuunnittelun taustatiedoiksi Vuosaaressa. Lahokaviosammal on erittäin uhanalainen vanhojen metsien indikaattorilaji, joka on EU:n luontodirektiivin II-liitteen laji ja luonnonsuojelulain 47§ mukainen erityisesti suojeltava laji.

Faunatican luontokartoittajat ovat selvityksessä arvottaneet lajin eri esiintymiskuvioita pisteyttämällä niitä aiemmin Vantaan lahokaviosammalselvitystä varten kehitetyllä arviointitavalla. Selvityksen mukaan lajin tärkeimmät ja laajimmat esiintymisalueet Vuosaaressa ovat Mustavuoressa, Uutelassa ja Meri-Rastilassa, joilla oli yhteensä yksitoista kuviota, jotka olivat pistearvoiltaan kymmenen tai enemmän.

Keskustelussa olevan asemakaavaehdotuksen alueella lahokaviosammalen esiintymiskuvioita löydettiin Rysäpuistosta, Ole Kandelinin puistosta sekä Haruspuistosta. Esiintymiskuvioista kaavaehdotuksessa muutoksia ehdotetaan Rysäpuistoon ja Haruspuistoon. Rysäpuistossa kyseessä on neljästä nykyiselle metsäalueelle sijoittuvasta kerrostalosta, jotka tulisivat suurelta osin esiintymiskuvion päälle ja Haruspuistossa koira-aitaukselle osoitettu uusi ohjeellinen sijainti nykyisellä metsäalueella. Faunatican arvioinnissa Rysäpuiston kuvio (Kuvio 8) on viiden pisteen arvoinen kuvio ja Haruspuiston kuvion (Kuvio 14) pistearvo on kolme.

Rysäpuisto

Vuosaarelaisyhteisöt esittivät edellisessä muistutuksessaan (Liite 1), että Rysäpuistoon suunniteltua uudisrakentamista tulisi arvioida vielä uudelleen ja nyt saatavilla oleva uusi luontotieto tukee Rysäpuiston säilyttämistä nykyisessä luonnontilassaan. Rysäpuisto poikkeaa Meri-Rastilan täydennysrakentamishankkeen muista alueista siinä mielessä, että Rysäpuistoksi kutsuttu alue on tosiasiallisesti osa laajempaa Meri-Rastilan ulkoilualueen arvokasta luontokokonaisuutta. Siksi sen rakentaminen on huonosti perusteltavissa olemassa olevan korttelirakenteen tiivistämisenä.

Päivitetyllä asemakaavakartalla Rysäpuistoon osoitetun rakentamisen kerrosneliömääriä on vähennetty viidenneksen ja samalla kyseisen tontin 54225/3 pinta-alaa on hieman pienetty. Muutos on aiemmasta versiosta askel oikeaan suuntaan ja sinällään kannatettava, mutta allekirjoittajien mielestä edelleen riittämätön. Tuoreen lahokaviosammalselvityksen johtopäätöksissä todetaan, että varovaisuusperiaatteen mukaisesti myös viisi pistettä saaneista esiintymiskuvioista tulisi säästää mahdollisimman suuri osa.

Faunatica Oy:n laatima selvitys rajoittuu tarkasti toimeksiannon tehtävään, eli yhden erittäin uhanalaisen ja suojellun sammallajin esiintyvyyteen Vuosaaressa. Varsinaisessa kaavaselostuksessa olisi kuitenkin ollut syytä tuoda esiin asian laajempi puoli luontoympäristöarvojen tunnistamisen ja niiden vaalimisen kannalta. Lahokaviosammal kun todistaa jo pelkällä esiintymisellään yleisemmin kyseisen metsäluontoalueen hyvästä ekologisesta tilasta ja selvitys tuottaa siten myös aivan uutta tietoa vuosaarelaisten kaupunkimetsien monimuotoisesta luonnosta. Aivan erityistä kiinnostavuutta selvityksellä on niiden metsäkuvioiden osalta, joille vuoden 2011 helsinkiläisten metsien monimuotoisuutta tutkinut METSO-inventointi ei ulottunut.

Nyt kaavaselostuksessa nähdään puuttuvan analyysin sijaan kovasti vaivaa sen osoittamiseksi, että oikeastaan mitään oleellista vahinkoa ei yksittäiselle suojellulle lajille tule tapahtumaan, vaikka kaikki Vuosaaren metsäalueille yleiskaavasuunnitelmissa ideoitu uusi asuinrakentaminen toteutettaisiin. Uuden selvityksen tuottama positiivinen ja hyvä uutinen kaupunginosan laadukkaista luontoalueista kääntyy näin erikoisella tavalla negatiiviseksi asiaksi ja ikäväksi lisäongelmaksi kaavoituksen kannalta.

Lopuksi

Meri-Rastilan kaupunkiuudistushanke on nyt ollut tekeillä noin viiden vuoden ajan. Valmistelun aikana suunnittelu on yleisesti ottaen edennyt monissa kohdin hyvään suuntaan ja myös allekirjoittajayhteisöjen esittämiä ehdotuksia on osin huomioitu kaavoitusprosessin aikana. Meri-Rastilan länsiosan asemakaavaehdotusta koskien allekirjoittajat viittaavat viime vuonna lähettämäänsä muistutukseen, jossa kiinnitetään huomiota esimerkiksi poikkeuksellisen mittavan täydennysrakentamisen avoimiin kysymyksiin, purkavan saneerauksen suureen hiilijalanjälkeen, asuntojen kokonaishallintajakaumaan, kaavamateriaalin aineiston puutteisiin sekä Meri-Rastilan ulkoilualueen tulevaisuuteen (Liite 1).

Helsingissä 3.8.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Liite 1 Muistutus Meri-Rastilan länsiosan asemakaavaehdotuksesta lokakuulta 2019

Vuosaaren Meri-Rastilan asemakaavauudistus on ollut monessa mielessä koko Helsingissä jokseenkin poikkeuksellinen kaavaprojekti, jossa suunnittelulle asetettuna päämääränä on ollut alueen voimakas uudelleenmuokkaaminen aggressiivisen täydennysrakentamisen avulla.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat ottaneet Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseksi nimettyyn hankkeeseen kirjallisesti kantaa suunnittelun eri vaiheissa viisi kertaa vuosina 2015–2018. Kaikki aiemmat kannanotot ovat avoimesti luettavissa Vuosaari.fi-sivustolla: Vuosaari.fi > Vuosaari-Seura > Lausunnot. Mielipiteissä esitetyt kommentit ovat kohdistuneet suunnittelun lähtökohtiin, periaatteisiin, vuorovaikutukseen ja esillä olleisiin kaavaluonnoksiin.

Kaavahankkeen taustaa

Meri-Rastilan täydennysrakentamisen ajatus esiintyi ensimmäisen kerran Meri-Rastilan renessanssin nimellä hankesuunnitelmana vuonna 2010 osana kaupunkisuunnitteluviraston laajempaa Esikaupunkien renessanssi -projektia, jonka tavoitteena oli vanhempien helsinkiläisten esikaupunkialueiden tiivistäminen ja kohentaminen. Asia oli esillä myös Vuosaari-toimikunnan edeltäjän Vuosaaren asukastoimikunnan kokouksessa samana vuonna. Vuosaaressa ehdittiin käynnistää Keski-Vuosaaren renessanssi ennen koko renessanssiprojektin lopettamista viraston toimesta.

Helsingin designpääkaupunkivuoden 2012 OURCity-hankkeen arkkitehdit ja arkkitehtiopiskelijat tekivät vaihtoehtokaavan Meri-Rastilan länsirannan arvokkaalle luontoalueelle suunnitteilla olleen osayleiskaavan esittämän 1800 asukkaan asuinalueen rakentamiselle. Vaihtoehtokaavan ajatus oli, että täydennysrakentamisen selvittäminen noin 1800 asukkaalle olisi Meri-Rastilassa mahdollista ja hieno Meri-Rastilan ulkoilualue voisi siten säästyä kokonaisuudessaan rakentamattomana. Kaupunkisuunnitteluviraston edustajat torjuivat täydennysrakentamisen toteuttamisen mahdottomana, mutta kaupunginvaltuustossa syksyllä 2013 vaihtoehtokaavan ajatus sai laajaa kannatusta ja hävisi osayleiskaavan valtuustokäsittelyn äänestyksessä lopulta vain muutamalla äänellä.

Vain muutamaa vuotta myöhemmin kaupunkisuunnitteluvirasto kuitenkin esitti aivan itse Meri-Rastilan kaupunkiuudistushankkeen nimellä Meri-Rastilaan täydennysrakennettavan asuntoja peräti 4200 uudelle asukkaalle. Nykyisin Meri-Rastilan osa-alueen asukasluku on noin 5200.

Kannatettavia muutoksia

Uusi kaavahanke on esimerkillisen laajan vuorovaikutusprosessin aikana kuitenkin kehittynyt hyvään suuntaan vuosien 2015 ja 2019 välillä. Suunnittelun eri vaiheissa on useisiin vuosaarelaisyhteisöjen esittämiin epäkohtiin tehty korjauksia; erityisesti liittyen hankkeen alkuvaiheissa useille alueen luontoalueille hahmotellun asuinrakentamisen vähentämisessä.

Kaavaehdotuksessa on myös pyritty huomioimaan Meri-Rastilan alkuperäisen asemakaavan ajatuksia puoliavoimista puistoihin aukeavista korttelipihoista aina väritystä sekä uuden rakentamisen laadukasta ulkoasua koskeviin määräyksiin, joka on tarpeen mittakaavaltaan huomattavasti isomman uudistuotannon ja alkuperäisen rakennuskannan yhteensovittamisessa. Myös sisäänpäin vedettyjen ylimpien kerrosten edellyttäminen useilla tonteilla on askel kivaan suuntaan suhteessa vanhempaan 1990-luvun rakennuskantaan.

Purkava saneeraus

Allekirjoittajat oudoksuvat kuitenkin edelleen vasta noin neljännesvuosisadan ikäisten kerrostalojen suurimittaisen purkamisen järkevyyttä ja ekologisuutta. Nykyaikainen kerrostalorakentaminen on kokonaisprosessina hyvin energiaintensiivistä ja sen hiilijalanjälki on erittäin suuri. Kestävän kehityksen mukaista olisikin siten rakennusten mahdollisimman pitkä käyttöikä ja ihan oikea saneeraava säilyttävä korjaaminen, eikä hieman monomaanisena purkamisperusteena tulisi pitää pelkästään tavoiteltua kerrosneliömäärien kasvattamista.

Uudisrakentamisen hurja hiilijalanjälki on vasta hiljalleen tulossa julkisen keskustelun kohteeksi ja myös ympäristöministeriö on nyt kehittämässä arviointimenetelmää, jonka luonnos on juuri parhaillaan nähtävillä. Purkavassa saneerauksessa rakentamisen vaatimat hiilidioksidipäästöt tuotetaan vielä uudestaan. Ongelma on kaavassa osin tiedostettu ja aihetta sivutaan esillä olevan asemakaavan selostuksessa, mutta asia olisi edellyttänyt selkeitä faktoja ja vertailukelpoisia lukuja huolellisen päätöksenteon arvioinnin taustaksi. Puurakentamisen vaatiminen asemakaavassa muutamilla erikseen osoitetuilla tonteilla on kiitettävää – ja sitä nimenomaisesti toivottiin asukasvuorovaikutuksessa – mutta se ei kompensoi hiilijalanjäljestä kuin pienen osan.

Kaupunkikuva ja viihtyisyys

Meri-Rastilan kaupunkikuva muuttuu ehdotetun rakentamisen seurauksena jokseenkin täydellisesti. Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta toivoivat kunnollisia perspektiivikuvia jo kaavan aiemmissa vaiheissa, jotta kaupunkikuvan muutosten arviointi olisi ollut helpompaa. Nyt kuvat ovat mukana selostuksessa, mutta yhä edelleen on esillä katutason perspektiivinäkymiä vain muutamista harvoista kohteista.

Kaavaselostuksen lopussa olevien hyvien korttelikorttien illustraatiot korjaavat tätä puutetta osaltaan jonkin verran. On kuitenkin valitettavaa, että tämä materiaali on tarkasteltavissa vasta muistutusvaiheessa. Viimeistään nyt – esimerkiksi Vuotien suunnan perspektiivikuvia katsellessa – ilmenee myös tiivistämishankkeen isoin – ja edelleen hyvin avoin mutta mitä keskeisin kysymys: onko Vuosaaren Meri-Rastila kaiken nyt esitetyn hyvin mittavan rakentamisen jälkeen aivan varmasti nykyistä parempi ja viihtyisämpi asuinalue alueella jo asuville tai sinne muuttaville vuosaarelaisille?

Kaupunkikuvan kannalta Meri-Rastilan torin alue on keskeinen alueelle sisääntulon kannalta ja torin paikallisen hengen tulisi säilyä huolimatta uudistamisesta. Torin laidoilta puretaan ehdotuksen mukaan kuitenkin kaikki muut talot paitsi kappeli ja entinen terveysasema. Uudet rakennukset ympärillä tulisivat olemaan 8–16-kerroksisia, torin eteläpuolella sijaitsevaa uutta 3-kerroksista koulua lukuun ottamatta. Tässä olisikin vielä tarvetta kerroskorkeuksien tarkentamiselle, jotta torista ei tule kovin varjoisa ja synkkä.

On tietysti selvää, että uusi koulurakennus täytyy rakentaa koulun omien tarpeiden mukaan. Meri-Rastilan torilla koulurakennuksella on kuitenkin keskeinen kaupunkikuvallinen asema ja sillä on ollut suuri merkitys alueen identiteetin rakentamisessa. Tämän vuoksi myös uuden koulun tulisi omalta osaltaan symboloida paikallista henkeä ja sen julkisivun ilmeen torille päin on syytä sopia hyvin viereiseen kappeliin sekä entiseen terveysaseman rakennukseen.

Kaavaprosessin jälkeen

Asuntojen hallintajakaumaa ei päätetä asemakaavassa, mutta Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen tapaisen laajana kokonaishankkeena esitetyn ja kohteena olevaa aluetta poikkeuksellisen voimakkaasti muokkaavan projektin onnistuminen edellyttää joka tapauksessa myös jatkossa kaavoittajatahon sekä kaupungin muiden toimijoiden ja päättäjien tiivistä yhteistyötä esimerkiksi tontinluovutusvaiheessa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaisen asuntojen hallintamuotojakauman tulee vuosaarelaisyhteisöjen mielestä kuvata rakentamisen lopputuloksen kokonaistilannetta, eikä siis pelkästään alueen uudistuotantoa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lisäksi myös vapaarahoitteisen asuntotuotannon sisällä tasapainoiseen jakaumaan vuokra- ja omistusasuntojen välillä. Tämä kun ei suoraan ole johdettavissa AM-ohjelmasta.

Rysäpuisto

Rysäpuistoon esitettyä rakentamista tulisi vielä arvioida uudelleen. Alue on tärkeä viheryhteyksien kannalta ja tosiasiallisesti ei mikään erillinen puisto, vaan osa laajemman Meri-Rastilan ulkoilualueen kokonaisuutta, josta todetaan kaupungin luontotietojärjestelmässä: ”Yhtenäiset yli 40 ha:n kokoiset metsäkokonaisuudet muodostavat monimuotoisia metsäisiä luonnon ”ydinalueita”, jotka ovat metsäverkoston kannalta keskeisiä. Niillä on oleellinen merkitys luonnon monimuotoisuuden ohella kaupunkilaisten virkistysalueina. Laajat metsäalueet parantavat oleellisesti metsäverkostoa säilyttämällä metsäluonnon laajempia kokonaisuuksia. Laajat metsäalueet tulisi pyrkiä säilyttämään rakentamattomina alueina.”

Lopuksi

Allekirjoittajat haluavat lopuksi vielä erityisen painokkaasti muistuttaa siitä, että nyt keskustelussa oleva Meri-Rastilan erittäin laajamittaisen täydennysrakentamisen suunnittelu on vienyt pohjan lopuiltakin – jo ennestään hyvin heikoilta – perusteilta Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaavan alueen rakentamisen osalta. Tämä arvokas luontoalue on nyt uudisnimellä Rastilanranta mukana uudessa Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet -hankkeessa ja tulossa ensi vuonna myös kaupunkiympäristölautakunnan asialistalle.

Meri-Rastilan täydennysrakentamisen asemakaavaehdotuksesta nyt toivottavasti käytävän perusteellisen poliittisen keskustelun ja sitä seuraavan päätöksenteon yhteydessä tulisikin samalla tehdä alustava linjaus pidättymisestä kaikista viereiselle ja asukkaille tärkeälle Meri-Rastilan ulkoilualueelle kohdistuvista rakentamissuunnitelmista. Molempien kaavahankkeiden edistäminen olisi harvinaisen epäviisasta ja ylimielistä myös alueella asuvia vuosaarelaisia ajatellen.

Helsingissä 15.10.2019

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja