Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Helsingille uuden yleiskaavaehdotuksen, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi vuoden 2015 marraskuussa.
Vuosaari-Seura, Vuosaari-toimikunta ja Vuosaari-Säätiö antoivat viime vuoden helmikuussa yhteisen lausunnon yleiskaavaluonnoksesta. Mielipiteessä kiinnitettiin viraston ja lautakunnan huomiota muutamiin luonnoksessa esiintyviin kaupunginosaa koskeviin epäkohtiin.
Yleiskaavahankkeen vuorovaikutusprosessin onnistumisen näkökulmasta on ikävää ja huolestuttavaa, että yhteenkään näistä ei tehty virastossa tai lautakuntakäsittelyssä mitään parannuksia. Lisäksi kaavaehdotukseen tuli mukaan aivan uutena lisäyksenä Rastilan kartanon puistoon ja lähiympäristöön esitettävä mittava kerrostaloaluemerkintä.
Seuraavassa käsittelemme kaavaehdotuksen kolmea keskeistä ongelmakohtaa, joiden korjaamista allekirjoittajayhteisöt edellyttävät lopulliseen yleiskaavaehdotukseen Vuosaaren osalta. Mustavuoren eteläosan, Pohjavedenpuiston, Kallvikintien reunustojen ja Meri-Rastilan pientaloalueen osalta viittaamme kaavaluonnoksesta 26.2.2015 antamaamme lausuntoon, jossa esitetyt mielipiteet ovat edelleen voimassa ja päteviä. Mielipide on luettavissa verkossa: Vuosaari.fi > Vuosaari-Seura > Lausunnot ja kannanotot > Lausunto Helsingin uuden yleiskaavan luonnoksesta.
Rastilan kartanon alue
Yleiskaavaluonnoksessa Rastilan leirintäalue Rastilan kartanon alueella oli vielä jätetty entiselle paikalleen merellisen virkistyksen ja matkailun alueen merkinnällä, mutta kaavaluonnoksen käsittelyn aikana esitettiin kiinteistövirastosta Rastilan leirintäalueen siirtämistä Uutelaan Vuosaarenlahden etelärannalle ja nykyisen leirintäalueen paikan osoittamista huomattavan suureksi kerrostaloalueeksi.
Lautakunta poisti marraskuussa esitetyn leirintäaluemerkinnän Uutelasta, mutta kerrostaloalue välittömästi Rastilan kartanon päärakennuksen lähiympäristöön jäi edelleen voimaan. Tiiveimmällä mahdollisella korttelitehokkuusmerkinnällä (Asuntovaltainen alue A1) merkitty alue peittää kaavaehdotuksessa merkittävän osan Rastilan kartanon puistoa ja kokonaan entisen pehtorin talon alueen.
Rastilan eli Rastbölen kartanoalueen historia ulottuu keskiaikaiseen kylään ja ratsutilana sekä säterikartanona 1600-luvulle. Nykyinen päärakennus puistoineen on 1800-luvun puolivälistä, tilanhoitajan rakennus puutarhoineen 1910-luvulta ja viljamakasiini on vuodelta 1812. Helsingin kaupunki osti Rastbölen kartanon maat ja rakennukset paikan viimeiseltä yksityiseltä omistajalta vuonna 1951 ulkoilualueeksi ja päärakennus toimi myös pari vuosikymmentä retkeilymajana.
Aikanaan lukuisia rakennuksia käsittänyt kokonaisuus on supistunut nykyisellään kolmeen rakennukseen. Alueen paikallishistoriallinen arvo ei kuitenkaan ole pelkästään rakennuksissa, vaan myös kartanopuiston ja Rastilan puron maisemakokonaisuudessa. Paikan topografinen sijainti kolmen mäen (Rastilanmäki, entinen Stallbacken eli nykyinen metroaseman seutu ja Meri-Rastilan puolella sijaitseva korkea muinaisrantamäki) rajaamassa hyvin lähellä merenpintaa olevassa laaksossa muodostaa paikalle ominaisen ainutlaatuisen kulttuurimaisemakokonaisuuden muuttuvan kaupunkimiljöön keskellä.
Jo nyt rakenteilla olevat kerrostalohankkeet metroaseman vieressä tulevat jo omalta osaltaan muuttamaan alueen topografian vuoksi haavoittuvaa kulttuurimaisemaa. Koko paikan muuttaminen mittavaksi kerrostaloalueeksi tuhoaisi kartanoalueen yleiskaavahankkeen taustaselvityksissä arvokkaaksi helsinkiläiseksi kulttuuriympäristöksi todetun maisemakokonaisuuden, vaikka itse päärakennus jotenkin säilytettäisiinkin kerrostalokorttelien keskellä.
Allekirjoittajat esittävät siten Rastilan kartanon kulttuuriympäristöarvoille vahingollisten merkintöjen korjaamista lopullisessa kaavaehdotuksessa. Kerrostaloaluemerkintä ei saisi ylittää Rastilantien jatkon entistä linjaa sen länsipuolelle. Myös alueen korttelitehokkuutta olisi syytä tarkistaa ja porrastaa kunnioittamaan paremmin alueen maisemallisia arvoja.
Uutela
Yleiskaavaehdotukseen on edelleen merkitty kerrostalorakentamiseen tarkoitettu kaistale Uutelan kanavan itäpuolelle. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että aikoinaan Uutelan kanavasuunnitelmaa hyväksyttäessä pidettiin kanavaa asuinalueen ja rakentamattoman ulkoilualueen rajana.
Rakentaminen uhkaisi läheistä Uutelan nevaa, koska se jäisi aivan asuinalueen reunalle. Myös kanavan koillispuolella olevan Museoviraston rekisterissä olevan Noringsböle Gammelbyn keskiaikaisen kylätontin ja niityn muodostama arvokas kokonaisuus vaarantuisi.
Välittömästi kanavan itäpuolella on lisäksi muinaisjäännösrekisteriin merkitty tiiliruukki- ja kalkkiuunipaikka, joka jäisi nyt hahmoteltujen uusien korttelien alle samoin kuin kanavan itäreunan geologisesti arvokas silokallio. Allekirjoittajayhteisöt katsovat, että rakentamismerkintä ei sovi lopulliseen yleiskaavaehdotukseen.
Ramsinniemi
Vuosaari-Seura, Vuosaari-toimikunta ja Vuosaari-Säätiö eivät kannata ehdotuksessa esitettyä kerrostalorakentamista Ramsinniemelle, joka on luonnoltaan arvokas viheralue ja asukkaille tärkeä ulkoilualue. Helsingin metsäluonnon monimuotoisuutta selvittäneissä METSO-inventoinneissa alue liittyy Meri-Rastilan luontokokonaisuuteen (Kohde: M7 Meri-Rastila) ja pääosa alueesta kuuluu kahteen korkeimpaan METSO-kriteeriluokkaan.
Ramsinniemi on myös keskeisimpiä osia Itä-Helsingin kulttuuripuistoksi nimettyä itäistä vihersormea, joka ulottuu Broändan kautta aina Östersundomin reunoille asti. Alueen muuttaminen kerrostaloalueeksi katkaisisi radikaalisti tämän tärkeän merellisen viherkäytävän, varsinkin kun Meri-Rastilan länsirannan ja Vartiosaaren kerrostalorakentaminen on samaan aikaan myös suunnitteilla.
Ramsinniemen alueen tekee arvokkaaksi myös sen merkitys vanhana kesäasutusalueena. Huviloista merkittävä osa on yli satavuotiaita suojeluarvoa omaavia rakennuksia ja pihaympäristöjä. Suunnittelijoina Lars Sonck, Selim A. Lindqvist, Magnus Schjerfbeck ja Alvar Aalto.
Nykyisessä Helsingin yleiskaavassa sekä oikeusvaikutteisessa Uudenmaan maakuntakaavassa Ramsinniemi on merkitty virkistyskäyttöön Ramsinniemen lehdon luonnonsuojelualuetta lukuun ottamatta. Myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa sekä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on virkistysaluemerkintä säilytetty Ramsinniemessä, joka määritellään myös maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Yleiskaavaehdotus on tältä osin yksiselitteisesti maakuntakaavan vastainen.
Helsingissä 28.1.2016
Vuosaari-Seura
Anja Hinkkanen
puheenjohtaja
Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja
Vuosaari-Säätiö
Matti Luopajärvi
puheenjohtaja
