Maanantaina 12.6 Vuotalolla järjestettiin
Helsinki-päivän kunniaksi luento vuoden 1944
suurpommituksista.
Helsinki-päivän kunniaksi jaoimme kahvia ja keksejä vieraille, jotka olivat tulossa kuuntelemaan luentoa. Aluksi oli hiljaista, mutta n.45 minuuttia ennen luennon alkua ihmisiä tuli reilusti paikalle. Nyt saimme varsinaisesti jakaa kahvia. Osa ryhmästämme oli myyntipisteellä. Tarjolla oli Vuosaaren historiasta kertovia kirjoja sekä upeita postikortteja. Kahvittelun jälkeen siirryimme saliin kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa Helsingin suurpommituksista.
Luennon piti Helsingin kaupungin kanslian erikoistutkija Martti Helminen. Helminen muun muassa kirjoittaa artikkeleita, sekä on järjestänyt näyttelyitä ja pitää puhetilaisuuksia. Hän on myös kirjoittanut kirjan ”Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944″ yhdessä everstiluutnantti Aslak Lukanderin kanssa.
Martti Helminen
Martti Helminen luennoi Helsingin suurpommituksista
Martti Helminen kertoi että Helsingin ilmatorjunta oli hyvin onnistunut: 16500:sta pommista vain alle 700 pommia osui kohteeseensa. Noin 150 sai surmansa ja 365 haavoittui. Helsingin pelastamisen takana oli monta tekijää, joista Vuosaari oli yksi. Vuosaareen kerättiin kokkomateriaalia, kokot sytytettiin tuleen ja muu kaupunki pimennettiin. Palavien kokkojen takia neuvostoliittolaiset koneet erehtyivät luulemaan Vuosaarta Helsingin keskustaksi, ja laskivat pomminsa Vuosaareen. Muita tärkeitä tekijöitä olivat lentokonetutkat ja sulkutulimenetelmä.Sulkutulimenetelmä tarkoittaa,että pommikoneiden lasketulle reitille ammutaan ilmatorjuntatykeillä tuli-isku, joka estää lentokoneiden pääsyn kaupunkiin. Luento avasi hyvin millaisessa tilassa Helsinki on olllut aikoinaan ja oli osaltaan mielenkiintoinen.
Helminen käytti esityksessään paljon erilaisia kuvia suurpommitusten ajalta. Kuvista näki hyvin millaiset seuraukset pommituksilla oli Helsingin rakennuksiin. Yksi pahiten tuhoutuneista rakennuksista oli Helsingin Yliopiston päärakennus, joka kunnostettiin kunnolla vasta 1990-luvulla.
vas. Helsingin yliopisto vuonna 1944 suurpommitusten aikaan ja kunnostettuna vuonna 1994 oik.
Vuosali oli täynnä luentoa kuuntelemaan tulleita ihmisiä. Luennon kuuntelijat olivat pääosin eläkeläisiä, mutta yleisöstä löytyi muutama lapsikin. Yleisöstä löytyi myös monta kuuntelijaa, jotka halusivat esittää kysymyksiä ja kommentteja luennon jälkeen. Muutama kommentoijista oli kokenut jatkosodan ja muistelivat nuoruuttaan sotavuosina.
yksi vanhempi mieshenkilö kertoi olleensa asepalveluksessa Santahaminassa ja nähnyt pommikoneiden lentävän Santahaminan yli Helsingin keskustaa kohti. Hän muisteli myös koneiden pudottamia valopommeja jotka valaisivat päivänvalon lailla.
Vuonna 1944 Helsingin karttalle merkittiin pommien osumispaikat, pommien tyypit sekä niiden seuraukset.
Salin tunnelma oli intensiivinenja tunteikas. Pidimme erityisesti siitä, että Helminen kertoi asioista kuvienavulla. Oli dramaattista nähdä tuttuja paikkoja pommitustenjäljiltä. Helsinki-päivän tapahtumat Vuotalolla olivat onnistuneet ja paljon ihmisiä tuli paikalle.
