Koti Blogi Sivu 2

Juhlat Sjökullan torpassa?

0
Outi Lepola
Kuva: Outi Lepola

Tiesitkö, että kotipesäämme, Sjökullan-torppaa voi vuokrata kuka tahansa erilaisiin tilaisuuksiin? Hintakaan ei päätä huimaa varsinkaan, jos olet seuran jäsen. Kannattaa siis liittyä!

Katso lisätiedot linkin takaa:https://vuosaari.fi/sjokulla-torppa-joka-pelastui/

Muistutus Villenkallion asemakaavaehdotuksesta

0

Keski-Vuosaaren Villenkallion asemakaavaehdotus on ollut esillä muistutuksia varten. Kaavassa ehdotetaan mittavaa uutta täydennysrakentamista Kallvikintien varteen sekä nykyisten luhtitalojen purkamista uusien isompien uudisrakennusten tieltä Airoparintie itäpäässä.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta antoivat asemakaavamuutoksen edellisestä versiosta lausunnon vuoden 2019 kesällä ja päivitetyistä suunnitelmista tämän vuoden huhtikuussa. Jo aiemmin allekirjoittajayhteisöt ottivat useaan otteeseen kantaa suunnittelun taustalla oleviin Kallvikintien suunnitteluperiaatteisiin sekä järjestivät paikallisessa koulussa hanketta koskevan aluefoorumin, jonne oli kutsuttu puheenvuorot myös kaupunginmuseosta sekä Aalto-yliopistosta.

Kaikesta vuorovaikutuksesta huolimatta Keski-Vuosaaren kulttuuriympäristön maisemallisia arvoja heikentäviin suunnitelmiin nyt tehdyt pienet muutokset ovat valitettavasti edelleen riittämättömiä.

Rastilantie 2

Asunto-Oy Säästörastin kuuden korkean pistetalon sijainti ja näkyvyys Kallvikintien länsireunalla on keskeinen joka suuntaan. Kortteli sisältyy maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi luokiteltuun ja 1960-lukulaisia suunnitteluihanteita onnistuneesti ilmentävään Keski-Vuosaaren aluekokonaisuuteen.

Kaupungin vuonna 2006 laatimassa maisemaselvityksessä korostetaan Kallvikintien reunojen tärkeyttä alueen ominaismiljöön keskeisenä näkymällisenä elementtinä: ”Kallvikintien ja Porslahdentien varren puistokaistat muodostavat arvokkaan kokonaisuuden arkkitehtuurin kanssa. Kadunvarsien luontainen metsäkasvillisuus ja näkymät puuston lomitse asuinkortteleihin ovat alueelle ominainen piirre.” (Keski-Vuosaari – maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2006:4).

Arkkitehti Antti Miettisen suunnittelemat viistoittain sijoitetut pistetalot ovat oleellinen osa keskivuosaarelaista ympäristöä. Säästörastin korttelin laajempi maisemallinen merkitys todetaan useaan otteeseen myös mainitussa maisemaselvityksessä. Pistetaloilla on myös aivan erityinen paikallishistoriallinen asema. Säästörastin vuonna 1972 valmistunut kortteli oli viimeinen Asuntosäästäjät ry:n rakennustuotannon toteutunut hanke Vuosaaressa. Miettinen oli jo aiemmin työskennellyt yhdistyksen omassa ARAS-suunnittelutoimistossa, ja ollut mukana useiden muidenkin keskivuosaarelaisten talojen suunnittelussa.

Nyt käsittelyssä oleva kaavaehdotus sekä viitemateriaali eivät ota huomioon mainittuja Kallvikintien reunustojen yleisempiä maisemallisia arvoja eivätkä Säästörastin korttelin maamerkkiasemaa Keski-Vuosaaressa. Erityisesti korkeiden uudisrakennusten sijoittaminen kiinni Kallvikintietä reunustavan jalkakäytävän kylkeen osoittaa ikävää piittaamattomuutta alueen tunnistetuista arvoista ja ratkaisu poikkeaa myös kaupungin tilaaman Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:n konsulttityön esityksestä, jossa mahdollisia uudisrakennuksia ehdotetaan sovitettavaksi ympäristöön siten, että kadun ja rakennuksen väliin jää̈ viheralue.

Viitesuunnitelmien parvekekaiteiden metallinen kalterimainen ratkaisu on Kallvikintien katunäkymän osalta alueelle epätyypillinen ja maisemallisesti epäonnistunut. Korttelin nykyisiin rakennuksiin ja laajemmin 60-lukulaiseen ympäristöön sopivista parvekkeista tulisi olla määräys asemakaavassa.

Säästörastin tontin länsiosaan entisten urheilukenttien kohdalle oli aiemmin esillä olleissa suunnitelmissa ehdotettu matalahkoja townhousetyyppisiä rakennuksia, mutta nyt paikkaan ehdotetaan merkittävästi korkeampia taloja. Allekirjoittajayhteisöt kannattavat edelleen palaamista aiemman version maltillisempaan kerroskorkeuteen, joka sopii luontevammin alavan metsäalueen viereen sekä siirtymänä Rastilan pientaloalueen suuntaan metsän toiselle puolelle.

Airoparintie 1 ja 3

Asemakaavaehdotuksessa esitetään edelleen Airoparintien ja Kallvikintien risteyksessä sijaitsevan Heka Oy:n kaksikerroksisten puurakenteisten luhtitalojen purkamista ja korvaamista uudisrakennuksilla, joiden kerroskorkeudet vaihtelisivat neljästä kahdeksaan.

Airoparintien luhtitalot ovat valmistuneet vuonna 1992 ja ne on peruskorjattu noin kymmenen vuotta sitten. Jos rakennusten purkamiseen olisi olemassa jokin aivan välttämätön tekninen syy, se pitäisi esittää avoimesti kaavamateriaalissa. Sen sijaan talojen sijainti Kallvikintien läheisyydessä ei voi olla riittävä peruste koko korttelin tuhoamiselle. Nykyisellään rakennukset sopivat erinomaisesti pientaloalueelle ja pienen metsäalueen viereen.

Myös kaupungin omassa vuokra-asuntotarjonnassa on ensiarvoisen tärkeää edistää asuntojen mittakaavallista monipuolisuutta, pientalotuotantoa ja laadukasta arkkitehtuuria. Airoparintien sympaattinen pieni puutalokortteli ilmentää kaikkia näitä ominaisuuksia.

Kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä on konsulttiyhtiö Rambollilla teetetty kohteesta vertaileva selvitys hiilijalanjäljen suhteen korjausrakentamisen ja purkavan uudisrakentamisen välillä. Vähähiilisimpänä ratkaisuna selvityksessä näyttäytyy nykyisten rakennusten säilyttäminen ja niihin tehtävä laaja energiasaneeraus.

Lopuksi

Maanomistajana toimivalla taloyhtiöllä on oikeus tehdä aloite mittavaakin kerrosneliömäärien lisäystä tontilleen mahdollistavan asemakaavamuutoksen selvittämisestä. Asemakaavoittajien ja poliittisten päättäjien tehtävä olisi kuitenkin ajatella ennen kaikkea laajempia aluekokonaisuuksia sekä myös erilaisten rakennushankkeiden maisemallisia ja sosiaalisia yhteisvaikutuksia.

Kallvikintien suunnitteluperiaatteissa ja sen taustalla olevassa yleiskaavassa on esitetty Kallvikintien ympäristön radikaalia uudistamista täydennysrakentamisen avulla. Näin siitä huolimatta, että Kallvikintien muuttaminen yhtenäiseksi kaupunkibulevardiksi ei ole mahdollista nykyisen rakennuskannan sijoittumisen vuoksi. Nyt Kallvikintien suunnitteluperiaatteiden linjausten realisoituessa osa osalta erillisiksi asemakaavahankkeiksi on viimeinen hetki päivittää suunnitelmia vastaamaan paremmin Keski-Vuosaaren kaupunkikuvallisia arvoja luopumalla maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vastaisista rakennushankkeista.

On monella tapaa erikoista ja hämmentävää, että kaavoittaja ei ole lainkaan huomioinut kaupunginmuseon omassa lausunnossaan jo vuonna 2019 esittämää hyvin kriittistä kantaa suunnitelmiin: https://www.hel.fi/static/liitteet/museo/Lausunnot%202019/HEL%202019-002374.pdf.

Kallvikintietä mahdollisesti 2030-luvun lopulla kulkeva pikaraitiotie löytää kyllä hyvin matkustajia tuolloin kenties jo noin 50 000 asukkaan Vuosaaresta erinomaisesti ilman Kallvikintien ympäristön arvomaiseman pilaamistakin.

Helsingissä 12.12.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Muistutus Hallkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaavaehdotuksesta

0

Uutelan Hallkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaava on ollut valmisteilla lähes viisi vuotta. Nyt kaavaehdotus on nähtävillä mahdollisia muistutuksia varten. Alueen länsiosa siirtyi yksityisomistuksesta Helsingin kaupungille maanvaihtona vuonna 2013.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat ottaneet Hallkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaavahankkeeseen kantaa ensimmäisen kerran jo neljä vuotta sitten. Viimeisin lausunto asiasta on viime vuoden joulukuulta. Aiemmissa mielipiteissään allekirjoittajat ovat korostaneet alueen luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen vaalimisen tärkeyttä sekä puolustaneet paikan säilymistä kaikille avoimena osana Uutelan ulkoilualuetta. Mahdollista pienimuotoista yleistä kahvila- ja saunatoimintaa on pidetty mahdollisena Villa Notsundin yhteydessä. Lausunnot ovat luettavissa Vuosaari.fi-sivustolla.

Vuosaari-Seura järjesti viime kesäkuussa kaupunkiympäristölautakunnalle myös kaavakävelyn, jolla keskusteltiin kaavahankkeen ongelmakohdista. Lautakunta päätti sitten kokouksessaan poistaa kaavaehdotuksessa osoitetun uudisrakentamisen Villa Notsundin pohjoispuolelta Hallkullanniemessä ja teki muutamia muitakin kävelyllä toivottuja täsmennyksiä reitistöjen, aitauksen sekä viljelypalstojen pysäköintipaikan laajennuksen suhteen. Muilta osin lautakunta hyväksyi kaavan laitettavaksi nähtäville.

Ohessa vielä muutamia vuosaarelaisyhteisöjen tarkennusesityksiä päivitettyyn kaavamateriaaliin.

Kaavan aluerajauksen pohjoisosaan on uutuutena osoitettu pieni luonnonsuojelullisesti arvokkaan alueen merkintä (sl) kohtaan, jota on nykyisessä luonnonsuojeluohjelmassa esitetty sisältymään valmisteilla olevaan Uutelan metsän luonnonsuojelualueeseen. Merkintä on päivityksenä hyvä, mutta sen laajuus olisi syytä ulottaa myös kattamaan vuoden 2011 METSO-inventoinnissa todettu arvokas METSO I -luokan metsäkuvio paikan itäpuolella. Samassa inventoinnissa esiintyy kaava-alueen itäosassa uimarannalle johtavan polun ympärillä laajoja METSO I-luokan kuvioita sekä pienempi METSO II-luokan kuvio. Nämä arvometsäalueet olisi hyvä merkitä kaavassa myös sl-merkinnällä tai luo-merkinnällä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi.

Nykyisessä Uutelan asemakaavassa oleva uimapaikan kaavamerkintä (vv) on ehkä epähuomiossa jäänyt pois kaavaehdotuksesta ja tulisi palauttaa takaisin uimarannan alueelle. Ulkoilualueen ja yksityisomisteisen tontin väliin kaavassa sallituksi esitettävä kaksi metriä korkea aitarakenne ei ole maisemallisista syistä kannatettava. Yksityistontilla mahdollisesti kaivatut näköesteet virkistysalueen suuntaan voidaan toteuttaa esimerkiksi viheristutuksin.

Sekä Hallkullanniemeen että Nuottasaareen osoitetaan kaavaehdotuksessa lukuisia uusia ulkoilupolkuja. Uudet polut seurailevat melko hyvin nykyisinkin maastossa havaittavia pieniä polkuja sekä paikan topografiaa. Useiden uusien ulkoilupolkujen tarpeellisuutta on kuitenkin syytä vielä arvioida. Polut tulee toteuttaa mahdollisimman kapeina.

Kaavassa on merkitty Nuottasaaren entisen kesämökin paikalle ja sen ympäristöön 150 neliötä rakennusalaa matkailu- ja virkistyskäyttöä palvelevalle rakennukselle (mv) sekä myös laiturivaraus saaren länsirannalle. Matkailu- ja virkistysrakennuksen huolto tapahtuisi merellisen yhteyden kautta ja tämä osaltaan vaatisi myös uutta laituria. Jos laituri päätetään kaavassa säilyttää, sen olisi syytä olla maisemallisesti Uutelaan sopiva ja varustettu vain muutamalla vieraspaikalla. Laiturin pitäisi olla turvallisesti myös uimalaiturikäyttöön sopiva.

Nuottasaaren mäntyvaltaisella metsäalueella on merkittäviä luontoarvoja ja myös Uutelan hoito- ja käyttösuunnitelman karttaliitteissä Nuottasaaren puusto on todettu hyvin iäkkääksi. Paikan arvokas luonto on kaavaehdotuksessa osin huomioitu täälläkin uusin sl-merkinnöin, mutta ristiriita saarelle ehdotetun intensiivisen matkailu- ja virkistyskäytön kanssa säilyy silti ongelmallisena.

Allekirjoittajayhteisöt ehdottivat edellisessä lausunnossaan viime vuoden joulukuussa, että idyllinen pieni Nuottasaari jätettäisiin rauhaan kaikelta rakentamiselta ja puretun kesämökin nyt sepelillä peitetty paikka palautettaisiin luonnontilaan. Tämä olisi yhä edelleen perusteellisen harkinnan arvoinen hyvä suunnitteluratkaisu Nuottasaaressa.

Helsingissä 20.10.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Avoimet ovet torpalla

0
Kuva: Ants Vahter
Kuva: Ants Vahter

Sunnuntaina 10.10. klo 13-16 on Sjökullan torpalla (Harbonkatu 10) jälleen ovet avoinna. Vietämme suomalaisen kirjallisuuden päivää tutustumalla Vuosaaresta kertoviin kirjoihin. Myynnissä Vuosaari, Rastböle ja Vuosaaren historia kirjoja sekä Vuosaari-hunajaa.

Tervetuloa!

Muistutus Furuborginkatu 6 ja 8 asemakaavaehdotuksesta

0

Meri-Rastilan etelärantaan Furuborginkadulle suunnitellaan hotellin laajennusosaa ja lähelle Valkkusuonkujan eteläpuolelle kerrostaloja. Asemakaavaehdotus on nyt ollut esillä muistutuksia varten.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät hyvänä asiana Vuosaaren monipuolisen kehittämisen kannalta, että matkailu- ja kokouspalveluja tarjoava Hotelli Rantapuisto on menestynyt toiminnassaan ja sitoutunut arvokkaiden ja asemakaavassa suojeltujen rakennustensa ylläpitoon. Nyt suunnittelussa olevat laajennushankkeetkin ovat ideatasolla kannatettavia sekä tukevat osaltaan Vuosaaren matkailijoille ja kokousvieraille tarjoamia palveluja.

Hotelli Rantapuiston laajennus

Hotellin uuden kongressikeskuksen mahdollistava hanke sijoittuu suurelta osin nykyisen liikuntahallin paikalle. Alueen voimassa oleva Ramsinranta III -asemakaava vuodelta 2011 mahdollistaa jo nykyisellään kaksikerroksisen laajennusosan rakentamisen vanhemman osan itäpuolelle. Tämä alue ei kuulu suunnittelualueeseen. Nykyisen asemakaavan mukaisen yleisen ulkoilupolun mahdollistaminen ja toteuttaminen rannassa on tärkeää jatkossa.

Hotellin laajennusosa Villa Furuborgin suuntaan näyttää kaavamateriaalissa mukana olevan viitesuunnitelman havainnekuvassa maisemallisesti silti edelleen hyvin hallitsevalta. Myös kadun toiselle puolelle rakennettava hotellin uusi osa näyttää melko massiiviselta vanhaan osaan nähden. Kokonaisuus voisi olla tasapainoisempi ja pienimuotoisempi.

Martta ja Ragnar Ypyän suunnittelema alkuperäinen Unitas-opiston rakennus on esimerkillinen onnistuneesta merenrantaan sijoitetusta rakentamisesta, joka ottaa hyvin huomioon maaston muodot, sijainnin meren äärellä sekä myös näkyvyyden mereltä. Nykyinen Hotelli Rantapuisto ei erotu häiritsevästi mereltä päin katsottaessa toisin kuin monet uudemmat rakennukset rannan läheisyydessä Vuosaaressa.

Laajennushankeen suunnitelmissa olisikin pitänyt huomioida paremmin maisemavaikutukset ja esittää ne myös viitesuunnitelmissa avoimemmin kuin nyt on tehty. Tätä allekirjoittajat toivoivat myös vuosi sitten asiasta jättämässään lausunnossa. Valitettavasti havainnekuvat ovat edelleen lähes täysin vain lintuperspektiivistä.

Ainoa merellisestä näkökulmasta maisemavaikutusta esittävä havainnekuva merenpinnan tasosta koko materiaalissa on kaavaselostuksen viitesuunnitelmissa esiintyvä piirrosmainen esitys, jossa uusien rakennusten reunojen silhuetit on esitetty maisemassa. Piirros rakennuksista on kuitenkin tehty läpinäkyväksi, jossa rakennusten takana oleva metsä näkyy kokonaisuudessaan talojen seinien läpi. Havainnekuva on harhaanjohtava, eikä kerro mitään todellisesta maisemavaikutuksesta merelle (Furuborginkatu 6 ja 8: asemakaavamuutoksen viitesuunnitelmat, APRT OY / TREA Team for Resilient Architecture Oy / Aino Landscaping Oy, sivu 5).

Katkenneet viheryhteydet

Kaavahankkeen toinen osa on kolmen uuden 3–5-kerroksisen kerrostalon esittäminen nykyisen pysäköintialueen paikalle Valkkusuonkujan eteläpuolelle. Nykyisessä alle kymmenen vuoden takaisessa toteutumattomassa asemakaavassa kortteli on pientaloaluetta. Uusien talojen kerroskorkeuksia on porrastettu Valkkusuonkujan toiselle puolelle tänä vuonna nousseiden kaksikerroksisten rivi- ja paritalojen suuntaan. Allekirjoittajayhteisöt toivovat, että uuden kodin alueelta äskettäin hankkineet ovat saaneet rakennuttajalta ja myyjältä ajantasaista tietoa aivan uudistalojen viereen etelänpuolelle kohdistuvasta kaavamuutoksesta.

Välittömästi Valkkusuonkujan pohjoispuolella kulki uuden yleiskaavatason viheryhteys Ramsinniemestä ja Meri-Rastilan ulkoilualueelta Rastilan nevan ja Ole Kandelinin puiston kautta Ison Kallahden puistoon ja edelleen Kallahdenniemeen. Yhteys oli ainoa itä-länsi-suuntainen yleiskaavassa osoitettu viheryhteys eteläisessä Vuosaaressa. Valitettavasti tämä yhteys tosiasiallisesti katkaistiin Valkkusuonkujan pohjoispuolen rakentamisen yhteydessä viime talvena.

Paikan luonnontilan kaltaisen metsäosuuden poistamista ei voida enää mitenkään korjata pihasuunnittelulla. Nyt uuden asemakaavan viimeistelyn yhteydessä tulee kuitenkin aivan erityisesti pyrkiä puustoltaan tarpeeksi tiheän aidon viheryhteyden toteuttamiseen suunnittelussa olevan alueen piha-alueiden läpi, määräämällä kaavassa korttelin pihoille lisää säilytettäviä puita sekä osoittamalla kaavakartassa enemmän myös muuta istutettavaa kasvillisuutta pihoihin.

Helsingissä 15.6.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Mielipide Furumonkuja 1 ja 3 asemakaavahankkeesta

0

Vuosaaren Aurinkolahteen valmistellaan uutta asemakaavaa Gustav Pauligin kadun varteen ja kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut esillä mielipiteitä varten. Kadun varteen kaupungin omistamalle Furumonkuja 1:n tontille esitetään 4-kerroksista kerrostaloa ja kymmenen vuotta sitten tulipalossa tuhoutuneen suojellun Villa Furumon yksityisomisteiselle Furumonkuja 3:n tontille kahta 2-kerroksista rivitaloa.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta kannattavat alueen kehittämistä verrattain tuoreen lainvoimaisen asemakaavan ajatusten pohjalta. Molemmat tontit ovat olleet nykytilassaan melko pitkään, eikä nykykaavassa kaupungin tontille osoitettu 2-kerroksisen rivitalon rakentuminen ole jostain syystä toteutunut. Huvilan tulipalon jälkeen ympäristön asukkaat ovat tottuneet tyhjiin tontteihin ja aluetta on yleisesti käytetty asukkaiden pienenä lähiviheralueena. Vakiintunut asiantila pitäisikin paremmin huomioida asemakaavatyössä.

Allekirjoittajayhteisöt katsovat, että entiselle huvilatontille osoitettavan uudisrakentamisen tulisi sijoittua palaneen huvilan paikalle ja tontin eteläisen osan rakentamisesta tulisi luopua. Merkittävä osa suunnittelualueen arvokkaista männyistä ja hieno iso lehmus sijoittuvat tontin eteläosaan. Ratkaisu olisi paremmin nykyisen asemakaavan sekä Aurinkolahden yleisten suunnitteluperiaatteiden ideoiden mukainen.

Gustav Pauligin kadun äärelle ehdotetun kerrostalorakentamisen korkeus poikkeaa huomattavasti ympäröivistä 2-kerroksisista rakennuksista. Uudisrakentamisen mittakaavaa on syytä tarkistaa paremmin naapuritaloihin sopivaksi pudottamalla esitettyjä kerroskorkeuksia vähintään yhdellä kerroksella ja lisäksi tarvittaessa madaltaa talojen räystäslinjoja julkisivuilla sekä harkita myös kattokerroksien vetämistä sisään, kuten kaavamateriaalissa on hahmoteltu.

Allekirjoittajat kannattavat molemmille tonteille osoitettavan uudisrakentamisen toteuttamista puurakentamisena ja edellyttävät myös rakennusten julkisivujen ja väritysten huolellista sovittamista Aurinkolahden kerrostalojen rajaamien rivitaloympäristöjen tyyliltään pienimittakaavaiseen kokonaisuuteen.

Helsingissä 10.6.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Lausunto Broändan asemakaavaluonnoksesta

0

Vuosaaren Broändan alueelle esitetään uutta asuinrakentamista Kallvikintien varteen sekä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia pientaloalueelle. Samalla alueen reitistöjen linjauksia päivitetään. Suunnittelualueen rajausta on muutettu aiemmasta vaiheesta poistamalla siitä Rantakiventien koulurakennuksen ympäristö sekä sen pohjoispuolinen jyrkkä rinnealue.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta kiittävät kaavoittajaa siitä, että kaavaluonnos on tuotu nähtäville vuorovaikutukseen. Nykyään kun on valitettavasti yleistynyt huono käytäntö viedä suunnitelmat osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta suoraan kaavaehdotusvaiheeseen, jolloin mitään muutoksia ei suunnittelijoiden toimesta enää yleisesti haluta tehdä.

Uudisrakennukset

Kallvikintien äärelle ehdotetut omaleimaiset uudisrakennukset sopeutuvat viitesuunnitelmien mukaan melko hyvin maastoon. Rakennusten porrastetut kerroskorkeudet alenevat Broändan purolaakson ja pientalotonttien suuntaan sekä myös Kallvikintiellä suhteessa naapurikortteliin ja Rantakiventien suuntaan. Risteyksen rakentamatta jäävä hiekkakuoppa tulisi kuitenkin merkitä asemakaavassa puistoksi tai lähivirkistysalueeksi. Paikka on maisemallisesti keskeinen ja Kuiskaajankujan kautta muodostuvan uuden ulkoilureitin kautta on luonteva yhteys Broändanlaakson ulkoilualueelle.

Jalankulku- ja pyöräilytiet

Asemakaavatyön yhteydessä ei ole huono idea tarkastella samalla myös laajemmin Broändan jalankulku- ja pyöräilyteiden linjauksia. Ainakin Kurkimoisio-nimisen tien pohjoisosan kääntöpaikalta tulisi merkitä uusi ulkoilureitti yhdistämään tie alhaalla virkistysalueella kulkevaan Mustavuoren ja Vartiokylänlahden yhdistävään jalankulku- ja pyörätiehen. Samoin Rantakivenpolun päädystä olisi hyvä osoittaa asemakaavatason polkuvaraus puron itäreunaa myötäilevään ulkoilureittiin. Nykyisessä vuoden 2004 asemakaavassa olevan Kallvikintien alittavan alikulkuväylän varauksen poistamista kaavakartalta on syytä vielä arvioida huolella uudelleen.

Yhdyskuntateknisen huollon alueet

Kaavaluonnoksen rajauksen sisällä sijaitsee kaksi verrattain laajaa aluevarausta yhdyskuntateknisen huollon rakennusten korttelialueiksi. Merkinnät liittyvät paikan arvokkaisiin lähteikkö- ja pohjavesialueisiin sekä Broändan pohjavesilaitokseen, mutta alueiden rajaukset perustuvat vanhaan vuoden 1973 asemakaavaan. Nyt molempien aluevarausten tilanne olisi hyvä samalla päivittää yhteistyössä HSY:n kanssa, ja osoittaa mahdollisuuksien mukaan osa luontoalueista lähivirkistysalueiksi.

Helsingissä 6.6.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Vuosaaren vaalipaneeli tänään

0
kunnallisvaalipaneeli vuosaaressa

Vuosaaren vaalipaneeli järjestetään virtuaalisesti tänään klo 18-20. Tapahtuma lähetetään Vuotalolta.

Tule mukaan seuraamalla linkkiä: https://bit.ly/33QiPgA.

Voit katsoa nauhoitteen kahden viikon ajan.

Äänestä vuosaarelaista kunnallisvaaleissa

0

Kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkaa jo ensi viikolla.

2/3 valtuutetuista asuu kantakaupungissa. Tämä näkyy myös päätöksenteossa. Nyt on aika saada siihen muutos! Katso itsellesi sopiva ehdokas osoitteesta www.aanestavuosaarelaista.fi ja muista äänestää.

Sivustoa ylläpitää Vuosaari-säätiö.

Vuosaarta esiteltiin Kaupunkikanavalla

0

Kaupunkikanavan Vuosaari-jakso nähtiin viime perjantaina 14.5. Tässä linkki tallenteeseen, olkaa hyvät! Ohjelma alkaa kohdasta 2’30”.

Esittelyssä mm. Vuosaaressa asuva Susijengin kapteeni Shawn Huff, täyttömäki, saunalautta, pohjoisen ostari, Porslahden viljelypalsta, Helsingin pisin ranta Aurinkoranta ja Meri-Rastila.

Kaupunki.tv:tä pyörittävät Laajasalon opiston viestinnän opiskelijat.