Koti Blogi Sivu 3

Kiinnostaako Sjökullan-torpan vuokraaminen?

0
Sjökullan torppa puiston syleilyssä. Kuva: Hanna-Kaisa Siimes

Tiesitkö, että kotipesäämme, Sjökullan-torppaa voi vuokrata kuka tahansa erilaisiin tilaisuuksiin? Hintakaan ei päätä huimaa varsinkaan, jos olet seuran jäsen. Kannattaa siis liittyä!

Katso lisätiedot linkin takaa:https://vuosaari.fi/sjokulla-torppa-joka-pelastui/

Uutta Itä-Helsinkiä 26.5.

0

Uutta Itä-Helsinkiä -tapahtuma tulee taas! Tällä kertaa verkossa 26.5. klo 17-20, Vuosaari ja Östersundom alustavasti klo 18.50.

Ennakkoon on mahdollisuus vaikuttaa ohjelmaan esittämällä kysymyksiä ja aihetoiveita Kerrokantasi-palvelussa.

Yritetään yhdessä pysäyttää tämä parhaille luontoalueillemme kohdistuva rakennusvimma. Tule mukaan!

https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/tilaisuudet/uutta-itahelsinkia

Mielipide Villenkallion asemakaavan päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

0

Villenkallion kaavahanke oli kertaalleen esillä vuorovaikutuksessa jo lähes kaksi vuotta sitten, mutta on nyt asetettu nähtäville uudistettuna. Ehdotetun täydennysrakentamisen sijoittelua on muutettu ja rakennettavia kerrosneliömääriä on jaoteltu alueelle eri tavoin. Näin on tehty erityisesti As. Oy Säästörastin tontilla.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta antoivat asemakaavan muutoksen edellisestä versiosta lausunnon vuoden 2019 kesällä. Jo aiemmin ne ottivat useaan otteeseen kantaa suunnittelun taustalla oleviin Kallvikintien suunnitteluperiaatteisiin sekä järjestivät asiaa koskevan Keski-Vuosaaren aluefoorumin Koukkusaarentien koululla.

Rastilantie 2

Säästörastin kuuden korkean pistetalon sijainti ja näkyvyys Kallvikintien länsireunalla on keskeinen joka suuntaan. Kortteli sisältyy maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi Uudellamaalla luokiteltuun ja 1960-lukulaisia suunnitteluihanteita onnistuneesti ilmentävään Keski-Vuosaaren aluekokonaisuuteen.

Kaupungin vuonna 2006 laatimassa maisemaselvityksessä korostetaan Kallvikintien reunojen tärkeyttä alueen ominaismiljöön keskeisenä näkymällisenä elementtinä: ”Kallvikintien ja Porslahdentien varren puistokaistat muodostavat arvokkaan kokonaisuuden arkkitehtuurin kanssa. Kadunvarsien luontainen metsäkasvillisuus ja näkymät puuston lomitse asuinkortteleihin ovat alueelle ominainen piirre.” (Keski-Vuosaari – maisema- ja kaupunkikuvallinen selvitys, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2006:4).

Arkkitehti Antti Miettisen suunnittelemat viistoittain sijoitetut pistetalot ovat oleellinen osa keskivuosaarelaista maisemaa. Säästörastin korttelin laajempi maisemallinen merkitys todetaan useaan otteeseen myös mainitussa maisemaselvityksessä, joka jostain syystä puuttuu esillä olevien suunnitelmien taustamateriaalista.

Pistetaloilla on myös aivan erityinen paikallishistoriallinen merkitys: Säästörastin vuonna 1972 valmistunut kortteli oli viimeinen Asuntosäästäjät ry:n rakennustuotannon toteutunut hanke Vuosaaressa. Miettinen oli jo aiemmin työskennellyt yhdistyksen omassa ARAS-suunnittelutoimistossa, ja ollut mukana useiden keskivuosaarelaisten talojen suunnittelussa.

Nyt nähtävillä oleva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä viitemateriaali eivät ota huomioon mainittuja Kallvikintien reunustojen yleisempiä maisemallisia arvoja eivätkä Säästörastin korttelin maamerkkiasemaa Keski-Vuosaaressa. Erityisesti korkeiden uudisrakennusten sijoittaminen muurina aivan kiinni Kallvikintietä reunustavan jalkakäytävän kylkeen osoittaa ikävää piittaamattomuutta alueen tunnistetuista ympäristöarvoista ja ratkaisu poikkeaa myös kaupungin tilaaman Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy:n konsulttityön esityksestä, jossa korttelin mahdollisia uudisrakennuksia ehdotetaan sovitettavaksi ympäristöön siten, että kadun ja rakennuksen väliin jää̈ viheralue.

Uusien rakennusten viitesuunnitelmissa esitetyissä julkisivuissa on ilmeisesti tavoiteltu yhteensopivuutta aiemman rakennuskannan kanssa, mutta lopputulos on silti edelleen ikävän kolkko. Viitesuunnitelmien parvekekaiteiden metallinen kalterimainen ratkaisu on Kallvikintien katunäkymän osalta alueelle epätyypillinen ja epäonnistunut.

Tontin länsipuolelle entisten urheilukenttien kohdalle oli aiemmin esillä olleissa suunnitelmissa ehdotettu matalahkoja townhousetyyppisiä rakennuksia, mutta nyt paikkaan esitetään merkittävästi korkeampia taloja. Allekirjoittajayhteisöt kannattavat palaamista aiemman version maltillisempaan kerroskorkeuteen, joka sopii luontevammin nyt Villenkallion puistoksi nimetyn alavan metsäalueen viereen sekä siirtymänä Rastilan pientaloalueen suuntaan metsän toiselle puolelle. Ratkaisu mahdollistaisi Säästörastin korttelin maamerkkiaseman säilymisen myös lännen suuntaan.

Airoparintie 1 ja 3

Uudistetussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ehdotetaan edelleen Airoparintien ja Kallvikintien risteyksessä sijaitsevan Heka Oy:n Meriairon kiinteistön puurakenteisten rivitalojen purkamista ja korvattavaksi asuinkerrostaloilla, joiden kerroskorkeudet vaihtelisivat neljästä kahdeksaan kerrokseen.

Airoparintien rivitalot ovat valmistuneet vuonna 1992 ja ne on peruskorjattu kymmenen vuotta sitten. Jos rakennusten purkamiseen olisi olemassa jokin aivan välttämätön tekninen syy, se pitäisi esittää avoimesti kaavamateriaalissa. Sen sijaan talojen sijainti Kallvikintien läheisyydessä ei mitenkään voi olla riittävä peruste koko korttelin tuhoamiselle. Nykyisellään rakennukset sopivat erinomaisesti pientaloalueelle ja pienen metsäalueen viereen. On erikoista, että kaavoittaja ei ole mitenkään huomioinut kaupunginmuseon asiantuntevassa lausunnossaan esittämää kriittistä kantaa purkamiseen.

Myös kaupungin omassa vuokra-asuntotarjonnassa on ensiarvoisen tärkeää edistää asuntojen mittakaavallista monipuolisuutta, pientalotuotantoa ja laadukasta arkkitehtuuria. Airoparintien sympaattinen puutalokortteli ilmentää kaikkia näitä ominaisuuksia.

Lopuksi

Maanomistajana toimivalla taloyhtiöllä on oikeus tehdä aloite mittavaakin kerrosneliömäärien lisäystä tontilleen mahdollistavan asemakaavamuutoksen selvittämisestä. Kaupungin asemakaavapalvelujen tehtävä ei kuitenkaan ole orjallisesti toteuttaa taloyhtiöiden toiveita, vaan ajatella myös ja ennen kaikkea laajempia aluekokonaisuuksia sekä erilaisten rakennushankkeiden maisemallisia yhteisvaikutuksia. Valta ja myös vastuu poliittiseen päätöksentekoon ehdotettavista kaavaehdotuksista on kaavoittajalla.

Kallvikintien suunnitteluperiaatteissa ja sen taustalla olevassa yleiskaavassa on esitetty Kallvikintien ympäristön radikaalia uudistamista täydennysrakentamisen avulla. Näin siitä huolimatta, että Kallvikintien muuttaminen yhtenäiseksi kaupunkibulevardiksi ei ole edes mahdollista jo pelkästään nykyisen rakennuskannan sijoittumisen vuoksi.

Nyt suunnitteluperiaatteiden linjausten realisoituessa osa osalta erillisiksi asemakaavahankkeiksi on viimeinen hetki päivittää suunnitelmia vastaamaan paremmin Keski-Vuosaaren kaupunkikuvallisia arvoja luopumalla ylimitoitetuista ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vastaisista rakennushankkeista. Kallvikintietä mahdollisesti 2030-luvulla kulkeva pikaraitiotie löytää kyllä hyvin matkustajia tuolloin kenties jo noin 50 000 asukkaan Vuosaaresta erinomaisesti ilman Kallvikintien ympäristön pilaamistakin.

Helsingissä 7.4.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Muistutus Pärnunkatu 6 asemakaavaehdotuksesta

0

Meri-Rastilassa sijaitsevan Pärnunkatu 6 kaavahankkeessa esitetään voimassa olevan asemakaavan muuttamista siten, että nykyiselle asuinpientalojen korttelille osoitettaisiin myös kerrostalorakentamista. Kaavamuutos on käynnistetty maanomistaja Kojamo Oyj:n aloitteesta.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö sekä Vuosaari-toimikunta ottivat kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä muuhun esillä olleeseen aineistoon viime kesänä, ja esittivät kritiikkiä uusien kerrostalojen Ramsinrannan muusta rakennetusta ympäristöstä huomattavasti poikkeavista rakennuskorkeuksista sekä kannattivat Ole Kandelinin puiston säilyttämistä nykylaajuudessaan kallio- ja metsäalueena.

Kaavan vuorovaikutuksessa esitetyt mielipiteet on otettu huomioon siten, että kaavaehdotuksessa rakennuksia on porrastettu naapurikortteleihin päin ja tarkennettu rakennusten mittakaavaa sekä materiaaleja paremmin ympäristöönsä sopiviksi. Lisäksi on varmistettu hulevesien ohjaaminen suojellulle Rastilan nevalle sen vesitasapainon säilyttämiseksi. Rastilan nevalla ollaan myös käynnistämässä käyttö- ja hoitosuunnitelman päivittämistä sekä hanketta vesitasapainon parantamiseksi.

Allekirjoittajat pitävät asemakaavaan tehtyjä muutoksia ja täydennyksiä sinänsä hyvinä, mutta muistuttavat edelleen siitä, että Ramsinrannan alueella suunnitteilla olevien ja jo toteutusvaiheessa olevia useiden samanaikaisten kaava- ja rakennushankkeiden viheryhteyksiä huonontavien muutosten yhteisvaikutuksia ei edelleenkään ole riittävästi otettu huomioon.

Jättämällä Pärnunkatu 6 nyt kokonaan rakentamatta olisi mahdollista hieman hyvittää Ramsinniemen ja Ison Kallahden puiston yhdistävän ekologisen yhteyden jatkuvuudessa erityisesti Valkkusuonkujan ja Ramsinniementien välillä äskettäin toteutettuja ikäviä heikennyksiä. Viheryhteys on osoitettu kehitettäväksi myös kaupungin omassa viherverkoston toteutuksen tuoreessa oppaassa (Metsä- ja puustoinen verkosto – Opas verkoston huomioimiseksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:5).

Helsingissä 28.2.2021

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Mielipide Satamakaaren teknisen huollon alueen asemakaavahankkeesta

0

Kaupunki suunnittelee Vuosaaressa Satamakaaren lumenkaatopaikan erityisalueen laajentamista ja sen käytön laajentamista myös muuhun käyttöön. Konsulttiyhtiön laatiman suunnitelmaluonnoksen mukaan alueella tultaisiin kierrättämään erilaisia rakentamisessa käytettäviä materiaaleja. Toiminta sisältäisi varastointia sekä materiaalien esikäsittelyä hyötykäyttömahdollisuuksien parantamiseksi.

Kaavamuutoksen yhteydessä tarkastellaan myös Itäreimarintien linjausta ja virkistyskäytön osalta suunnitellaan alueelle tarvittavat reitit sekä mahdollisia luonnontarkkailuun liittyviä toimintoja.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta painottavat, että jatkosuunnittelussa tulee selvittää laajemmin hahmotellun erityisalueen kierrätyskäytön ympäristövaikutuksia ja tuoda ne avoimesti julkiseen keskusteluun vuorovaikutuksen osana. Kattava luontoselvitys tulisi laatia myös kaava-alueen länsiosan luontoalueesta.

Lumenkaatopaikka ja erityisalue

Nykyisen ja laajennetun lumenkaatopaikan muu tuleva käyttö sisältäisi erilaisten maa-ainesten esikäsittelyä välppäyksen, seulonnan, sekoittamisen ja haketuksen avulla. Hulevedet ohjattaisiin alueelle rakennettaviin tasaus-, laskeutus- ja tarkkailualtaisiin, joista vedet johdettaisiin edelleen näytteenotto- ja öljynerotuskaivon kautta purkuojaan viereiselle suojaviheralueelle ja edelleen Vuosaarenpuroon ja mereen.

Lumenkaatopaikkoja on Helsingissä nykyään pyritty sijoittamaan mantereelle ja luopumaan aiemmin kaupungissa yleisestä lumen kippaamisesta kuorma-autoista suoraan mereen. Tämä on hyvä toimintatapa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi, koska kaduilta kerätyn lumen mukana kulkeutuu usein valitettavasti myös paljon muuta epätoivottua ainesta.

Allekirjoittajat kuitenkin muistuttavat, että Vuosaarenpuron vedenlaatu on jo nyt heikentynyt, kuten kaavan aineistostakin käy ilmi. Uusien ja lisääntyvien haitallisten aineiden pääsy hulevesien mukana puroon ja edelleen mereen olisi vahingollista paitsi Vuosaarenpuron ekosysteemille, niin myös siihen liittyville erilaisille kosteikkoalueille ja myös vuosaarelaisille merenrannoille.

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin täytyy ulottua mahdollisiin vesitilanteen muutoksiin Vuosaarenpuron ympäristössä, asuinalueiden läheisyydessä ja Porslahden palstaviljelyalueilla, sekä myös siihen, millaisia melu- ja pölyhaittoja maa-ainesten varastoinnista, kierrätyksestä ja jalostuksesta syntyy ympäristön asukkaille tai viereisille arvokkaille luontoalueille.

Kaikki liikenne erityisalueelle tulee hoitaa jatkossakin nykyisen lumenkaatopaikan tapaan Satamakaaren liittymän kautta.

Niinisaarentien metsäalue

Kaavaan alueeseen sisältyy erityisalueen lisäksi laajahko 8,85 hehtaarin kokoinen monipuolinen Niinisaarentien metsäalue, josta erilaisia vesialueita on 2,95 hehtaaria. Tämä kiehtova ja osin viidakkomainen luontoalue on vuosaarelaistenkin piirissä verrattain vähän tunnettu, mikä tosin saattaa alueen monipuolisen luonnon kannalta olla pelkästään hyvä asia.

Uudessa Vuosaaren aluesuunnitelmassa lähes koko alue on luokiteltu arvometsäksi ja jätetty hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Metsäalue on keskeinen ja tärkeä osa myös Uutelasta Mustavuoreen ulottuvaa ekologista runkoyhteyttä.

Alue on merkittävä ja kiinnostava myös maantieteellisessä sekä paikallishistoriallisessa mielessä. Metsäalueen pääosa oli vielä keskiajalla osa Vuosaarta ja Niinisaarta erottavaa salmea, ja 1600-luvulla muodostuneen Vuosaarenpuron reunalla olevaa niittyaluetta. Myöhemmin osa niityistä muutettiin ojittamalla viljelyalueiksi, jossa käytössä ne olivat vielä viime vuosisadan puolivälissä. Mörnäsin kaakkoispuolen kallio ja siellä sijaitseva iso kivi puolestaan toimivat vuosisatoja Vuosaaren ja Västersundomin kylien välisenä rajamerkkinä.

Nykyään entinen niittyalue on metsittynyt ja on pääosin hienoa osin viidakkomaista märkää luhtaa, jonka läpi Vuosaarenpuron uomat virtaavat. Alueen eteläosassa sijaitsee linnustoalueena tärkeä ja helsinkiläisittäin ainutlaatuinen Nordsjön kartanon tulvametsikkö, jonka reunassa on lammikko. Pieni lampi ja iso osa pohjoispuolisesta luhdasta ovat suojellun viitasammakon elinpiiriä.

Niinisaarentien metsäalueen luontoarvot ovat siten merkittäviä ja ne eivät saa heiketä viereisen laajenevan erityisalueen toiminnan kasvattamisesta. Sama koskee Vuosaarenpuron laajalle alueelle Vuosaaressa ulottuvaa vesistöllistä merkitystä.

Itäreimarintie ja virkistysreitit

Alueen lainvoimaisessa asemakaavassa Itäreimarintielle on osoitettu uusi linjaus nykyisestä poiketen Niinisaarentien metsäalueen läpi. Nyt asemakaavaa uudistettaessa, tulee tästä luopua tarpeettomana sekä metsän luontoarvoille vahingollisena. Uuden linjauksen sijaan nykyistä Itäreimarintietä pitäisi kunnostaa sekä rakentaa sille kunnolliset jalkakäytävät.

Metsässä ei ole tällä hetkellä lainkaan virkistysreittejä. Alueen läpi on kulkenut Mustavuoresta saapuva ensimmäisen maailmansodan linnoitustöiden aikana rakennettu tie Porvarinlahden suuntaan, joka erottuu paikoittain vielä maastossa. Yksi harkinnan arvoinen vaihtoehto voisi olla noudattaa osin vanhan tien linjausta toteuttamalla reitti mahdollisimman kevyesti ja kapeana sekä pääosin pitkospuilla. Polun sovittaminen Niinisaarentien ylittävän uuden tai uudistettavan leveän turvallisen suojatien kanssa liittäisi sen samalla myös Mustavuoren polkuverkostoihin.

Niinisaarentien arvokkaalle metsäalueelle mahdollisesti toteutettavia uusia kävelypolkuja ja niiden tarpeellisuutta on joka tapauksessa syytä arvioida hyvin huolellisesti, ja tehdä päätökset toteutettavista linjauksista vasta kun myös metsän länsipuolisesta osasta on tehty kattava uusi luontoselvitys.

Helsingissä 3.12.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Lausunto Hallkullanniemen ja Nuottasaaren asemakaavasta

0

Uutelan ulkoilualueen laajennusosan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu uudelleen esille laajennettuna ja päivitettynä. Edellisen kerran hanke oli nähtävillä alkuvuodesta 2017. Muun Uutelan asemakaava on tullut lainvoimaiseksi jo vuonna 2009.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta antoivat lausunnon Hallkullanniemen ja Nuottasaaren suunnitelmista jo edellisessä vaiheessa ja totesivat tuolloin uuden asuinrakentamisen sekä alueen osittaisen yksityistämisen yleiskaavan vastaiseksi ja muutenkin epäsopivaksi Uutelan luonto- ja kulttuuriympäristönä arvokkaalle sekä ulkoilijoiden suosimalle virkistysalueelle.

Valitettavasti nyt esillä olevat suunnitelmat eivät Hallkullanniemen ja Nuottasaaren osalta ole muuttuneet juuri lainkaan kuluneen vajaan kolmen vuoden aikana. Kaavan alueessa on nyt laajennuksena mukana myös naapurissa sijaitseva yksityisomistuksessa oleva tontti, viljelypalstojen pysäköintialue sekä osa Villa Vuosannan entistä tonttia, jolla sijaitsee pieni uimapaikka.

Villa Notsundin ympäristö

Karl Hård af Segerstadin suunnittelema yli satavuotias, mutta edellisen yksityisen omistajan aikana huonoon kuntoon päässyt, säterikattoinen Villa Notsundin huvila vehreine pihoineen sopisi huolella kunnostettuna erinomaisesti kahvilakäyttöön. Ratkaisu mahdollistaisi huvilaympäristön ja Hallkullanniemen rantojen säilymisen julkisena ulkoilualueena helsinkiläisten iloksi, kuten Helsinki on yleisesti linjannut merenrantojen käytön suhteen.

Toteuttajataho voisi olla yksityinen tai jokin muu toimija, mutta rakennuksen ja pihan kaavamerkinnän tulisi varmistaa koko alueen pitäminen kaikille avoimena jatkossakin. Suojelumerkintä sr-2 huvilalle sekä saunalle ovat hyviä, mutta ne eivät vielä takaa tyhjillään olevien rakennusten säilymistä. Kaupungin omana kunnostuskohteena projekti olisi nähtävä paitsi huvilaan kohdistuvana kulttuuritekona, niin myös ja ennen kaikkea yleisiin kaupunkilaisten paljon käyttämiin arvoalueisiin osoitettuna infrasijoituksena.

Nykyinen saunarakennus voisi korjauksen jälkeen hyvin palvella yleisenä saunana. Vuosaari on merellinen kaupunginosa, mutta kaikille avoimia yleisiä rantasaunapalveluja ei alueella ole, ja kahvilan ja saunan yhdistelmä on todettu hyvin toimivaksi konseptiksi muuallakin kaupungissa. Vuokrattavat saunat eivät ole vastaus tähän kysyntään. Idyllinen pieni Nuottasaari voitaisiin samalla jättää viisaasti kokonaan rauhaan rakentamiselta ja siellä oleva entinen kesämökin paikka palauttaa luonnontilaan.

Pysäköintialueen laajennus

Kaavan päivitetyssä luonnoksessa esitetään Uutelan viljelypalstojen kaakkoispuolella olevaa pysäköintialuetta laajennettavaksi lähes kaksinkertaiseksi nykyisestä koostaan. Ajatus ei ole kannatettava, vaan ratkaisu tulisi lisäämään jo nykyisin ajoittain haitallisen runsasta autoilua Uutelan ulkoilualueella. Lisäksi Hallkullanniementie on Uutelan asemakaavassa osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi (pp/t), jolla vain tonteille ajo olisi jatkossa sallittua.

Laaja pysäköintialue houkuttelisi ohjaavasta kiellosta huolimatta alueelle uutta henkilöautoliikennettä ja parkkipaikkaa käyttäisivät palstaviljelijöiden lisäksi myös monet muut. Kaukonäköisempi lähestymistapa autoiluasiaan olisi ohjata Uutelassa kävijöitä saapumaan paikalle kävellen tai polkupyörällä sekä jättämään mahdolliset autonsa luontoalueen ulkopuolelle. Näin toimitaan Helsingissä muillakin ulkoilualueilla.

Helsingissä 2.12.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Mielipide Nordsjön kartanon ympäristön asemakaavamuutoksesta

0

Nordsjön kartanon päärakennuksen lähialueelle ollaan laatimassa uutta asemakaavaa ja hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava luonnos alueen maankäytöstä ovat olleet esillä kannanottoja varten.

Suunnittelualue edustaa vanhinta vuosaarelaista kulttuuriympäristöä, jonka merkitys on poikkeuksellisen suuri alueen paikallishistorian kannalta. Kartanoympäristö on tärkeä myös kaupunginosan asukkaille tuomassa syvempää ajallista perspektiiviä muuten usein hyvin moderniin rakennettuun ympäristöön kartanon entisillä mailla.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta kannattavat Nordsjön kartanon ympäristön säilyttämistä kokonaisuudessaan kaikille avoimena puistona myös rakennusten lähipiirissä ja toivovat kaupungilta viisasta ratkaisua päärakennuksen tulevan käytön suhteen. Arvokkaan kartanorakennuksen pitäminen tyhjillään vuosikausia on ollut vastuutonta toimintaa paikan omistajalta.

Kartanoalue nyt

Nordsjön kartanon päärakennuksen ja tallipihan alue oli vielä 1960-luvulla laaja useiden rakennusten muodostama kokonaisuus. Tallipihalle saavuttiin myöhemmin puretun holviportin kautta ja suuri tallirakennus sijaitsi nykyisen pysäköintialueen eteläisen osan paikalla. Vaikka kartanon alue on vuosien kuluessa muuttunut paljon, on siellä edelleen hahmotettavissa jälkiä Vuosaaren suurimman maatilan ydinalueesta.

Päärakennuksen lisäksi on säilynyt useita kartanoajan rakennuksia, joista merkittävä osa sijaitsee kaavamuutosalueen sisällä. Kaikki rakennukset pehtorin taloksi mainittua, mutta kartanon loppuaikoina leivintupana ja työväen asuntona toiminutta taloa, lukuun ottamatta ovat kaupungin omistuksessa. Äskettäin kaupunkiympäristölautakunta päätti päärakennuksen ja jääkellarin myynnin käynnistämisestä uudelleen ja nyt esillä oleva kaavamuutos liittyy myyntisuunnitelmiin.

Allekirjoittajayhteisöt ovat 2010-luvulla olleet useaan otteeseen yhteydessä vastuuhenkilöihin kaupungin eri toimialoilla ja kiinnittäneet huomiota Nordsjön kartanon nykytilanteen ongelmiin sekä arvokkaille rakennuksille mahdollisesti koituvaan vahinkoon ja suoranaiseen ilkivaltaan.

Päärakennuksen vuokraaminen edes väliaikaiseen käyttöön olisi ollut oikea ratkaisu jo vuosia sitten. Idea oli esillä ehdotuksena myös vuoden 2019 ensimmäisessä Omastadi-ideoinnissa ja tänä vuonna uudelleen hieman eri konseptilla. Myös muut toimijat ovat olleet kiinnostuneita paikan vuokraamisesta erilaisiin hankkeisiin.

Kartanoalueen tulevaisuus

Verrattuna nykyiseen lainvoimaiseen asemakaavaan vuodelta 2003, uuden kaavaluonnoksen merkittävimmät muutokset liittyvät mahdollisen uudisrakentamisen sijoittelun muutoksiin entisen tallipihan ympäristössä sekä tonttien koon huomattavaan kasvattamiseen puistoalueella ja tallipihalla.

Pienimuotoinen huolella ympäristöön sovitettu täydennysrakentaminen paikalle ei periaatteessa ole ajatuksena mahdoton, mutta esillä olevaan luonnokseen sisältyy ongelmallisia linjauksia. Edellisen asemakaavan valmistelun ja hyväksymisen jälkeen kartanon alue on lisätty Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin paikalla sijainneen keskiaikaisen kylätontin vuoksi, jonka aluerajaus kattaa koko myöhemmän tallipihan alueen. Tieto ei ollut kaavoittajan käytössä aiempaa kaavaa tehtäessä, mutta se tulisi nyt ottaa huomioon siten, että uudisrakentamista osoitettaisiin ainoastaan neljä vuotta sitten puretun vajarakennuksen kohdalle entisen vellikellokallion pohjoispuolelle ja mäen itäpuolisesta rakentamisesta luovuttaisiin.

Vellikellokallion ja entisen tallipihan kokonaisuus on kartanon maisemallisesti arvokkaimpia paikkoja päärakennuksen ja puiston ohella. Joka tapauksessa kaikki muutostyöt alueella vaativat yhteydenottoa kaupunginmuseoon sekä Museovirastoon ja tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamista paikalla ennen toimenpiteitä.

Tonttien pinta-alojen huomattava kasvattaminen yleisen puistoalueen sisällä on allekirjoittajien mielestä haitallista, erityisesti kun kyseessä on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Linjaus voi johtaa alueen osien privatisoitumiseen jatkossa, vaikka kävelytie kulkisikin tonttien välistä kuten luonnoksessa on hahmoteltu. Kaavassa ja tulevassa mahdollisessa tonttien vuokraamisessa on syytä myös osoittaa aitaamiskielto tonteille tallipihalla ja puistossa.

Kaavan alustavassa luonnoksessa esitetyt merkinnät palvelujen korttelialueesta päärakennukselle sekä palvelujen ja asumisen korttelialueista muille taloille ovat sopivan yleisluontoisia erilaisten toimintojen mahdollistamiseksi. Rakennusten aiemmat suojelumerkinnät on luonnoksessa säilytetty, lukuun ottamatta itäisimmän tontin taloa. Vaikka kyseinen rakennus on huonokuntoinen, tulisi suojelumerkintä kuitenkin säilyttää, koska talon maisemallinen merkitys tallipihan kokonaisuuden osana on suuri, eikä Vuosaaressa ole maatilojen aikakauden rakennuskantaa enää jäljellä kuin muutamia harvoja yksilöitä.

Lopuksi

Kulttuuriympäristönä merkittävien vanhojen rakennusten yksityistäminen yleisen puistoalueen keskellä on vaativa ja vastuullinen operaatio, joka tulee valmistella huolella myös kaavoitustasolla. Vaikka sopiva ja paikkaan sitoutunut ostaja kartanon päärakennukselle ja muille rakennuksille löytyisikin, ei ole mahdotonta, että talot vaihtavat omistajaa jonkin ajan päästä uudelleen, eikä uuden omistajan motivaatio tai näkemys esimerkiksi paikan taloudellisesta hyödyntämisestä välttämättä ole lainkaan sama kuin edellisen omistajan.

Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia myös tonttien rajausten ja muiden kaavamääräysten kautta siitä, että kaupungilla maanomistajana sekä kaupunkilaisten yhteisen edun valvojana säilyy kontrolli ja jatkuvuus vanhimman vuosaarelaisen kulttuurimaiseman vaalijana. Lautakunnan päättämästä myynnin käynnistämisestä huolimatta on allekirjoittajien mielestä edelleen syytä pitää esillä myös vaihtoehtoista ratkaisua, eli rakennusten vuokraamista hyvään toimintaan ja säilyttää siten samalla kaupungin oma päätösvalta Nordsjön kartanon ympäristön kehittämisen suhteen myös tulevaisuudessa.

Helsingissä 26.11.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Muistutus Meri-Rastilan itäosan asemakaavaehdotuksesta

0

Meri-Rastilan mittavaan täydennysrakentamiseen tähtäävää asemakaavahanketta on valmisteltu vuoden 2015 alkupuolelta asti. Aluksi Meri-Rastilaa ja osaa Kallahtea käsiteltiin yhdessä, mutta luonnosvaiheen jälkeen alue jaettiin kahteen osaan, joista itäinen osa on nyt muistutusvaiheessa.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta ovat ottaneet kantaa Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen jo lukuisia kertoja. Itäisen osan suhteen yhteisöt ovat arvostelleet erityisesti luontoalueille kohdistuvaa rakentamista Ison Kallahden puistossa sekä Pohjavedenpuistossa ja esittäneet sen selkeää vähentämistä. Myös verrattain uusien 90-luvulla rakennettujen rakennusten purkamista on pidetty epäviisaana. Kaavoituksen kuluessa on vuorovaikutus kuitenkin ollut runsasta ja useita kaavahankkeen alkuvaiheen luonnosten suurimpia ongelmia on kiitettävästi yritetty korjata allekirjoittajien toivomalla tavalla.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Meri-Rastilan itäosan asemakaavaehdotuksen viime helmikuussa, mutta ohjeisti lisäksi, että kaavan loppuvalmistelussa huolehditaan siitä, että kaikki tarvittavat luontoselvitykset tehdään, niiden tulokset huomioidaan ja että ne ovat asianmukaisesti osa vuorovaikutusta. Lisäksi lautakunta edellytti jatkosuunnittelussa huomioimaan yleiskaavan kaupunkiluontoteemakartan mukaiset viheryhteydet ja niiden kehittämisen edelleen kaava-alueella.

Luontoselvitykset

Uutena luontoselvityksenä on koko Vuosaaren alueella tänä vuonna teetetty lahokaviosammalselvitys, jonka mukaan kaavaehdotuksen uudisrakentamisalueilla on useita tämän erittäin uhanalaisen ja luonnonsuojelulailla erityisesti suojellun lajin esiintymispaikkoja. Kaavaehdotuksen alueella esiintymiä on erityisen paljon Pohjavedenpuistossa sekä Ison Kallahden puistossa.

Ikävä kyllä uusi luontotieto on vaikuttanut vain hyvin vähän aiemmin suunniteltujen rakentamisalueiden rajauksiin. Sen sijaan kaavaselostuksessa pyritään vähättelemään esiintymien merkitystä, sillä perusteella, että lajia on löytynyt Vuosaaren metsissä verrattain paljon. Kaavaan on kuitenkin lisätty yleinen kaavamääräys, joka velvoittaa huomioimaan lahokaviosammalen esiintymät kortteleiden viheralueiden suunnittelussa ja toteutuksessa.

Asuntoreformikortteli

Merilahden koulun länsipuolella sijaitseva Asuntoreformi Helsinki 2020 -suunnittelukilpailussa mukana ollut kortteli osoittautuu uuden luontotiedon suhteen sijainniltaan ongelmalliseksi, koska se sijaitsee osittain lahokaviosammalen elinympäristökuvion päällä. Jo ennestään oli tiedossa, että noin puolet korttelin alueesta on nykyään vuoden 2011 METSO-inventoinnin mukaista arvometsää (Kuviot 227 ja 228, METSO II-arvoluokka). Korttelin edellytyksiä rakentamisalueena tulisikin arvioida vielä huolella uudelleen.

Pohjavedenpuisto

Pohjavedenpuistoon osoitettavaan uudisrakentamiseen on tehty kaavaprosessin aikana muutamia muutoksia, jotka ovat supistaneet jonkin verran luontoalueelle osoitetun rakentamisen pinta-alan määrää verrattuna ensimmäisiin luonnoksiin. Muutokset ovat valitettavasti kuitenkin olleet pieniä. Tämä siitä huolimatta, että Pohjavedenpuistosta löytyi useita lahokaviosammalen elinympäristökuvioita.

Pohjavedenpuisto ei ollut mukana vuoden 2011 laajassa METSO-inventoinnissa. Kaavaehdotuksen selostuksessa on kuitenkin maininta vuonna 2015 metsäsuunnittelun yhteydessä tehtyyn täydentävään lisäselvitykseen. Selostuksessa mukana olevasta karttakuvasta ilmenee, että Pohjavedenpuistossa sijaitsee laajahko ja luontoarvoiltaan arvokas metsäkuvio (Kuvio 237, METSO II-arvoluokka), jonka päälle uusi rakentaminen suurelta osin sijoittuisi.

Allekirjoittajat toivovat Pohjavedenpuiston luonnoltaan arvokkaan ja myös maisemallisesti hienon metsä- ja kallioalueen säilyvän nykytilassaan myös tulevaisuudessa. Aivan erityisesti tulee luopua alueen pohjoisimman korttelin rakentamissuunnitelmista. Muuttamalla alueen kaavamerkintä lähivirkistysalueeksi, saataisiin mainittu METSO-arvokuvio pääosin säilymään ja metsäalueen kokonaisuus komeine kallioineen pysyisi melko yhtenäisenä.

Kaupunkikuva ja viheryhteydet

Pysäköintitalot ovat henkilöautoille rakennettuja kerrostaloja, joiden vaikutus kaupunkikuvaan on harvoin edullinen mutta hyvin usein ikävä. Meri-Rastilassa uusia parkkitaloja ollaan kuitenkin esittämässä alueelle (Itä ja länsi yhdessä) peräti seitsemän kappaletta. Onkin syytä kysyä, ovatko ne aivan kaikki todella välttämättömiä? Pysäköintitalot ovat onnistuneen kaupunkikuvan kannalta vaikeita, varsinkin silloin kun ne ovat erillään muusta rakennusmassasta. Allekirjoittajat ovat esittäneet tästä asiasta kritiikkiä jo aiemmin Meri-Rastilan kaupunkiuudistuksen aikana, ja ehdottavat myös nyt tutkittavaksi parkkitalojen toteuttamista maanalaisina ratkaisuina, joko kokonaan tai ainakin osittain.

Ullaksenpuiston ja Pohjavedenpuiston välisen heikkenevän viheryhteyden parantamiseksi on kaavaehdotuksessa ilmeisesti pyritty noudattamaan lautakunnan antamaa ohjeistusta viheryhteyksien huomioimisesta. Muutosten tuloksena aiemmassa kaavaehdotuksessa Meri-Rastilan tien pohjoispuolella sijainnut pysäköintitalo on siirretty tien toiselle puolelle Merilahden peruskoulun itäpuolelle. Tehty muutos ei merkittävästi levennä mainittua viheryhteyttä, mutta maisemallisesti ratkaisu on vahingollinen.

Viisikerroksinen pysäköintitalo sijoittuisi keskeiselle paikalle melko matalan koulurakennuksen viereen ja tulisi haitallisesti dominoimaan alueen visuaalista kokonaisuutta. Parkkitalo sopisi huonosti portiksi Kallahdenniemen luonto- ja kulttuuriympäristön suuntaan ja lisäisi väistämättä autoliikennettä koulun läheisyydessä. Huomattavasti parempi ratkaisu mainittujen puistojen välisen ekologisen yhteyden kehittämiseen olisi pitää pysäköintitalo tien toisella puolella, mutta vähentää asuinrakentamista Pohjavedenpuiston puolelta puistojen liittymiskohdan vaiheilla ja Ullaksenpuistossa.

Jos uusi pysäköintitalo kyseiseen epäsopivaan paikkaan kuitenkin halutaan toteuttaa, tulee rakennuksen kerroksia vähentää ja vastaavasti samalla supistaa alueen asuntokantaa, eli autopaikkojen lisätarvetta. Lisäksi on syytä tarkentaa asemakaavan selostuksen korttelikortissa esitettyjä lisävaatimuksia rakennuksen ympäristöön sopivasta laadukkaasta ulkoasusta.

Helsingissä 10.11.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja

Lausunto Vuosaaren aluesuunnitelmasta 2020–2029

0

Vuosaaren aluesuunnitelma on ollut tekeillä usean vuoden ajan. Suunnitelmalla ohjataan kaupunkiympäristön toimialalle kuuluvien yleisten alueiden hoitoa ja peruskorjausta asemakaavoituksen ja muiden maankäyttöä ohjaavien päätösten pohjalta.

Aluesuunnitelmien laatiminen on Vuosaaren osalta tehty aiemmin pienempinä kokonaisuuksina, siten että Vuosaaren eteläosa (Meri-Rastila, Kallahti ja Aurinkolahti) ja pohjoisosa (Keski-Vuosaari, Rastila ja Nordsjön kartano) on käsitelty kahdessa eri aluesuunnitelmassa. Uutela, Mustavuori sekä Kallahdenniemi on perinteisesti käsitelty erillisinä luonnonhoito- ja kehittämissuunnitelminaan.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta pitävät uutta laajaa tarkastelualuetta huonona ratkaisuna, koska suunnittelun tarkkuus ja vuorovaikutus kärsivät väistämättä liian mittavan aluekokonaisuuden asettamista vaatimuksista, ja vievät aluesuunnitelmaa osin turhan yleiseen suuntaan, jossa kohdealueille ehdotettavat merkittävätkin muutokset helposti häviävät yleisemmän taustamateriaalin esittelyyn.

Seuraavassa muutamia kommentteja Vuosaaren aluesuunnitelmaan kohdealueittain suunnittelumateriaalissa esitetyn jaottelun mukaisesti.

Vuosaaren keskusta

Kaupunginosan keskustan alueen iso muutos on jo käynnissä, ja tulee jatkumaan Vuosaaren keskustan asemakaavoituksen edetessä ja voimassa olevien kaavojen toteutuksen lähtiessä käyntiin Aromikujan alueella. Aluesuunnitelmassa rajoitutaankin viisaasti pääasiassa odottamaan asemakaavoituksen valmistumista ja rakentamisen vaikutuksia yleisten alueiden tilanteeseen.

Mosaiikkipuiston yhdistäminen vihersillalla Vuosaaren keskuspuistoon on kannatettava ajatus ja kunnianhimoisesti toteutettuna se vahvistaisi metsä- ja puustoisen verkoston alueellista Vuosaaren läpi kulkevaa viheryhteyttä ja lisäisi myös viihtyisyyttä. Vihersiltojen konseptia voisi Ulappasillan ohella laajentaa varioiden myös muiden Vuotien ja metroradan ylittävien lukuisten siltojen kehittämiseksi.

Keski-Vuosaari

Keski-Vuosaari on aluesuunnitelmassa korostetussa asemassa, koska useimmat erillisistä hankekokonaisuuksista kohdistuvat sinne.

Kallvikintien kaupunkikuvan parantaminen on suunnitelmana nähtävissä osana Kallvikintien suunnitteluperiaatteissa ideoitua tien reuna-alueiden täydennysrakentamista sekä varustautumista Raide-Jokeri 2 pikaraitiotien liikennöintiin 2030-luvulla. Tavoitteena on aluesuunnitelman hankekuvauksen mukaan puuston ja aluskasvillisuuden karsimisella edistää kadun visuaalista jaksottumista muodostamalla puistoalueista selkeämpiä tilasarjoja ja ohjata kasvillisuuden avulla näkymiä.

Kallvikintien hankekuvauksessa toimenpiteiksi mainitaan: ”Aluetta jäsennetään yksittäisten puiden ja paikoittain etenkin lehtipuuston harventamisen avulla, sekä ylitiheää vesakkoa harventamalla. Vaikka harventaminen voi ajan kuvan mukaisesti olla voimakastakin Kallvikintiellä, jätetään harventamisen yhteydessä myös kasvatuskelpoisia tulevan puusukupolven yksilöitä kasvamaan. Yleispiirteenä Kallvikintiellä tavoitellaan selkeää nurmen, asvaltin ja mänty/ koivuryhmien liittoa. Kasvillisuutta lisätään vain paikoitellen.”

Aluesuunnitelman yhteydessä teetetyn asukaskyselyn perusteella vuosaarelaiset kuitenkin nimenomaan pitävät Kallvikintien metsäisyyttä arvossa ja toivovat kasvillisuutta tien reunoille myös lisää. Vaikka Kallvikintien viherreunat ovat ajoittain nykyään melko kapeita, tarjoaa tämä Keski-Vuosaaren pääväylä silti eräänlaisen vihernauhan etelästä Vuotieltä aina Mustavuoreen asti. Kallvikintien ympäristön vehreyden maisemallinen arvo on suuri myös Keski-Vuosaaren maakunnallisesti arvokkaan metsälähiön tunnusmerkkinä.

Vuosaari-Seura, Vuosaari-Säätiö ja Vuosaari-toimikunta esittävät Kallvikintien kaupunkikuvan parantaminen -hankkeessa ehdotettujen toimenpiteiden korjaamista siten, että ne kunnioittavat paremmin alueen tunnistettuja arvoja ja myös asukkaiden esittämiä kokemukseen perustuvia toiveita omasta asuinympäristöstään.

Toinen pääosin Keski-Vuosaareen kohdistuva hanke on Vartiokylänlahdelta Vuosaaren ulkoilupuistoon ulottuvan poikittaisen yleiskaavatason viherlinjayhteyden parantaminen. Vanttikalliolle esitettiin aluesuunnitelman edellisessä versiossa useita uusia polkuja, mutta enää yhtä. Muutos on hyvä. Kannatettava on myös esitys polun toteuttamisesta mahdollisimman kapeana.

Poikittaisen viherlinjan ongelma- ja katkoskohta sijoittuu Kallvikintien ja Koukkusaarentien koulun välille, missä omakotiasutus tosiasiallisesti katkaisee viheryhteyden, aidosta ekologisesta yhteydestä puhumattakaan. Aluesuunnitelmassa ongelma tunnistetaan, mutta tilanteen parantamiseksi ei oikeastaan olla ehdottamassa mitään. Yksi tilannetta ainakin hieman korjaava ratkaisu voisi olla kehitettävän viherlinjan siirtäminen kulkemaan Koukkusaarentie 13 ja 15 välistä Heteniityntien urheilukentän lounaispuolen metsikön kautta, jonne nykyäänkin kulkee kapea kävelypolku Koukkusaarentieltä.

Viherlinjojen ja viherväylien tarkastelu on aluesuunnitelmassa muutenkin hieman epäjohdonmukaista, ja tässäkin poikittaisen yhteyden kehittämiseksi esitetyt keinot liittyvät ekologisten kysymysten sijasta enemmän kulkuväylien kohentamiseen: ”Poikittaista viherlinjayhteyttä parannetaan lisäämällä opastusta ja levähdyspaikkoja, avaamalla risteysalueiden näkymiä ja osin reittien uudella pinnoittamisella.” Voi perustellusti kysyä, miten ehdotetut toimenpiteet edistävät Keski-Vuosaaren poikittaista viheryhteyttä?

Meri-Rastila

Alueen osalta suunnitelmassa viitataan monessa kohdin käynnissä olevaan Meri-Rastilan kaupunkiuudistushankkeeseen, jonka yhteydessä ratkaistaviksi ja toteutettavaksi jätetään useita asioita tai havaittuja puutteita. Tämä on varmasti viisas valinta, mutta herättää kysymyksiä siitä, miksi alue yleensä on mukana karttarajauksessa, varsinkin kun osa-alueen merkittävin viherympäristö eli Meri-Rastilan ulkoilualue, on rajattu kokonaan pois, koska se taas puolestaan on osa Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteita ja tulevaa kaavarunkoa.

Johtopäätöksenä tulisi joka tapauksessa olla, että maankäytön muutosalueilla eli Haruspuistossa, Ison Kallahden puistossa, Rysäpuistossa ja Pohjavedenpuistossa ei nyt ole lainkaan tarvetta luonnonhoidon tarpeen tarkastelulle esitetyillä metsäisillä alueilla (Kuva 38), koska niihin kaikkiin on tekeillä olevissa asemakaavasuunnitelmissa esitetty uutta asuinrakentamista, joka merkittävästi vaikuttaa metsäalueiden kokonaisuuksiin. Ainakin tarkastelu tulisi tehdä rauhassa vasta vuosia mahdollisen uudisrakentamisen toteuttamisen jälkeen.

Meri-Rastilan eteläosaan on aluesuunnitelmassa esitetty huomattava joukko uusia jalankulun ja pyöräilyn reittejä. On syytä harkita, onko näin ison määrän rakentaminen ulkoilun kannalta todella tarpeellista. Reittien suunnittelu tulee joka tapauksessa tehdä huolella ottaen huomioon jo ennestään melko kapeiden luontovyöhykkeiden kestokyky ja useiden alueelle sijoittuvien asemakaavasuunnitelmien melko hankalasti viheryhteyksien kanssa yhteen sovitettava kokonaistilanne. Uusi rantareitti ja muut polut on luonnollisesti syytä toteuttaa ympäristöön sopivasti kivituhkapäällysteisinä.

Ramsinniemi

Aluesuunnitelman aiemmin esillä olleessa luonnoksessa oli Ramsinniemeen ehdotettu uusia kävelypolkuja, joiden linjaukset pohjautuivat VISTRA-aineiston ideointiin. Nyt kaikista poluista on luovuttu tai niiden toteuttaminen on siirretty seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Päätös on varmaan viisas, koska uusien polkulinjausten huolellinen suunnittelu arvokkaalla luontoalueella olisi vaatinut VISTRA-hanketta yksityiskohtaisempaa tarkastelua ja mahdollisesti myös asemakaavan päivittämistä Ramsinniemessä.

Edellisessä Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelmassa 2011–2020 oli ohjelmassa Ramsinniemen viheralueiden opastuksen lisääminen ja opastussuunnitelman toteuttamisen laatiminen. Nämä ovat valitettavasti molemmat jääneet toteuttamatta. Ramsinniemen virkistyskäyttö on viime aikoina lisääntynyt voimakkaasti, joten opastuksen lisääminen ja alueen luontoarvoista tiedottaminen olisi tärkeää nyt viimeistään toteuttaa.

Ramsinniemessä voisi tutkia myös mahdollisuutta osoittaa alueella nyt kulkevista lukuista poluista muutama merkinnöin suositeltavaksi poluksi ilman varsinaista polun rakentamistyötä, hieman samaan tapaan kuin muutamissa kansallispuistoissa on tehty.

Alueen metsänhoidon suhteen olisi tärkeää päivittää Ramsinniemen metsäalueiden hoitoluokat vastaamaan uusinta luontotietoa. Merkittävä osa metsäalueista kuuluisi C2-luokan sijaan C5-luokkaan, koska niiden monipuoliset luontoarvot on hyvin tunnistettu jo vuoden 2011 METSO-inventoinnissa (M7 Meri-Rastila), sekä viimeksi vuoden 2020 Vuosaaren alueen lahokaviosammalselvityksessä.

Nordsjön kartano

Vuosaaren ulkoilupuiston aluekokonaisuus on kokenut melkoisen muodonmuutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alueen keskeiseksi osaksi noussut laaja Vuosaaren liikuntapuisto on muodostunut suosituksi urheilutoimintojen alueeksi. Siksi sinne tulisi saada myös selkeät opasteet Vuosaaren metroasemalta alkaen.

Ulkoilupuisto koostuu oikeastaan useasta erillisestä sekä melko erityyppisestä osasta, ja alueen hahmottaminen kokonaisuutena on haasteellista. Vuosaaren ulkoilupuiston reitistön jäsentäminen ja parantaminen -hanke aluesuunnitelmassa onkin aiheellinen ja useimmat ehdotetut toimenpiteet ovat kannatettavia.

Alue muodostaa myös merkittävän osuuden Uutelasta Mustavuoreen ulottuvaa vihersormea, joten nykyisellään usein verrattain kapeiden kasvillisuusvyöhykkeiden kehittämisen ja parantamisen tulee reitistön kohentamisen ohella olla hankkeen toinen kärki. Tämä puoli onkin osin tunnistettu hankkeen toimenpidekuvauksessa, jossa esitetään esimerkiksi käytöstä pois jääneiden reittien osien rakennekerrosten poistamista ja alueiden metsittämistä.

Sen sijaan uuden Itäreimarintieltä Niinisaarentielle luontoalueen läpi kulkevan asemakaavassa osoitetun kävelytien toteuttamista allekirjoittajat ehdottavat kuitenkin pohdittavaksi uudelleen. Alueen kosteikko on arvokasta lintualuetta ja yhtenäisenä metsittyneenä alueena se tasapainottaa Vuosaaren ulkoilupuiston muualla usein melko pieniä luontoaluekokonaisuuksia. Jos ulkoilureitti toteutetaan, sen tulisi olla samanlainen kapea polku kuin Vanttikalliolle ajateltu uusi reitti.

Vuosaaren keskuspuisto

Lillkallvikinpuistosta Mustakivenpuiston kautta Punakivenpuistoon ja edelleen Mustavuoren eteläpuolelle ulottuva Vuosaaren keskuspuisto on vaikeasti hahmotettava yhtenä puistoalueena, koska se koostuu useasta erilaisesta pienemmästä hyvinkin erilaisesta puistosta. Aluesuunnitelmassa on kiitettävästi kuitenkin yritetty koostaa puistokokonaisuuden tilannetta omalla aluekortillaan. Asukkaille tärkeä puisto yhdistää Vuosaaren uuden ja vanhan puolen viihtyisänä jalankulku- ja pyöräilyreittinä.

Viheryhteyksien kannalta haasteellisin on aiemmin mainittu Ulappasilta, mutta myös alikulut Leikosaarentien ja Vuosaarentien kohdilla. Näissä voisikin tutkia ja kokeilla uudenlaisen viheralikulun toteuttamisen mahdollisuuksia. Viheralikulku voisi myös olla yksi keino tehdä viihtyisämmäksi usein ankeiksi koettuja alikulkukäytäviä. Viheralikulkuja on Helsingissä aiemmin ideoitu esimerkiksi Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa Hermannin rantatien kohdalla sekä äskettäin myös Vuosaaren sillan alituksen viheryhteyden edistämisessä Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden laatimisen yhteydessä.

Lopuksi

Siniympäristön tilannetta Vuosaaressa on aluesuunnitelmassa käsitelty kiitettävästi, samoin kuin täydentyvässä kaupunkirakenteessa lisääntyvien erilaisten uusien hulevesiratkaisujen tarvetta. Tässä asiassa muutosta on tapahtunut hyvään suuntaan koko kaupungissa viime vuosina.

Purojen valuma-alueiden kohdalla on aineistossa muutamia epäjohdonmukaisuuksia. Kuvien 31 ja 33 valuma-aluerajaukset poikkeavat toisistaan ainakin Kangaslammen ympäristössä. Kuvan 31 mukaan Kangaslampi on merkitty Mellunkylänpuron valuma-alueelle kuuluvaksi, kun taas kuvassa 33 Kangaslampi on merkitty Vuosaarenpuron valuma-alueelle, kuten myös tekstissä mainitaan. Ilmeisimmin lammen vedet valuvat Vuosaarenpuron suuntaan, vaikkei suppalammella varsinaista lasku-uomaa olekaan.

Yleisesti suunnitelmaraportin, aluekorttien sekä teemakarttojen osittainen päällekkäisyys vaikeuttaa jossain määrin aluesuunnitelman materiaalin arvioimista. Aluekortit voisivat toimia yhteenvetoina paremmin, jos niissä kaikissa olisi karttakuvin esitettyinä merkittävimmät uudet konkreettiset suunnitelmat tai esitettävät toimenpiteet. Aluekortin idea toimiikin parhaiten Vuosaaren keskuspuiston tapaisessa kokoavassa erillisessä hankkeessa.

Aluesuunnitelma linjaa merkittävästi kymmenvuotiskausien muutoksia Vuosaaressa sekä ohjaa myöhemmin laadittavia luonnonhoito-, puisto-, ja katusuunnitelmia. Allekirjoittajat ehdottavatkin siksi harkittavaksi jatkossa palaamista aiempaan käytäntöön aluesuunnitelmien laatimisessa pienempinä kokonaisuuksina, jolloin myös vuorovaikutuksen on mahdollista muodostua hedelmällisemmäksi lopputulokselle sekä suunnittelijoiden että kaupunginosan ympäristön ja asukkaiden kannalta.

Helsingissä 1.11.2020

Vuosaari-Seura
Nina Ruuttu
puheenjohtaja

Vuosaari-Säätiö
Heikki Hurtta
puheenjohtaja

Vuosaari-toimikunta
Liisa Winberg
puheenjohtaja