Koti Blogi Sivu 80

Vuosaaren seurakunta

0

 

Vuosaaren seurakunta

——————————————————————————–

Perustietoa seurakunnasta 
 
VUOSAAREN SEURAKUNTA: MEIDÄN SEURAKUNTA

Vuosaari on keskustasta katsottuna Helsingin itäisin ja etäisin seurakunta (ja kaupunginosa), selkeä alueellinen kokonaisuus, entinen saari kapean vuon (=salmen) varrella. Rantaviivaa on n. 30 km ja upeita luontoalueita löytyy.

Pitkään Vuosaari kuului Helsingin pitäjään (nyk. Vantaa) mutta vuoden 1966 alusta se liitettiin Helsinkiin ja vuoden 1967 alkaessa syntyi myös itsenäinen Vuosaaren seurakunta. Samaan aikaan Vuosaaren väkimäärä oli rajussa kasvussa. Kun 1964 täällä oli 1800 asukasta, 1968 heitä oli jo 15 000.

Toinen raju kasvu alkoi 90-luvulla. 1990 asukkaita oli 13 800 (seurakunnassa 10 000), vuonna 2000 asukkaita on n. 24 000 (seurakunnan jäseniä n. 17 000) ja vuonna 2006 heitä ennustetaan olevan jo n. 33 000 ja silloin suomenkielisessä Vuosaaren seurakunnassa on ehkä n. 21 000 jäsentä.

Vuosaaren seurakunnassa oli syksyllä 2004 n. 20 316 jäsentä. Kun ruotsinkielisen Matteuksen seurakunnan jäsenet lasketaan mukaan, kirkkoon kuuluu Vuosaaressa n. 21 500 jäsentä.

HISTORIAA

Seurakunnan lyhyt historia on ollut täynnä moninaista toimintaa,
keskeisesti lapsi- ja nuorisotyötä, kaupunkilaistumisen ja
maallistumisen kohtaamista, yritystä hankkia riittävästi resursseja ja samanaikaisesti vastata moniin uusiin haasteisiin.

Vieläkin muistetaan hyvin purjehdukset seurakunnan omalla hiekkajaalalla Stiinalla, väliaikaisen ”vanerikatedraalin” pystyttäminen 1969 Merikorttitielle, ihanan rantapaikan eli Merihiekan hankkiminen 60-luvun lopulla ja lisärakentaminen 1975-76, nykyisen kodikkaan pääkirkon mahtavat vihkijuhlat 25.5.1980, monet piispantarkastukset, Merirasti-kappelin saaminen 1993 Meri-Rastilan korttelitalon ja asukaspuiston yhteyteen, ainutlaatuisen kauppakeskus Columbuksessa sijaitsevan Katukappelin vihkiminen syksyllä 1996 ”Jumalan majaksi ihmisten keskelle” ja uuden seurakuntatilan startti palvelukeskus Albatrossissa, jota itse tasavallan presidentti Martti Ahtisaarikin oli vihkimässä 31.8.1998.

Kirkkoherroina ovat toimineet:

  • Martti Nortia 1968-1977
  • Yrjö  Karanko 1978-1987
  • Martin Törnwall 1987-1996
  • Seppo Tirkkonen 1996-2010
  • Jussi Mäkelä 2010-

TILANNE JA TAVOITE

Vuosaari on voimakkaasti kasvava seurakunta hyvin monikulttuurisella alueella. Maahanmuuttajia on paljon. Samoin lapsiperheitä. Hyvä- ja huono-osaisia löytyy. Mahdollisuuksia ja riskejä. Kaiken tämän keskellä elää seurakunta tavoitteenaan se, että Vuosaaressa tapahtuisi mahdollisimman laajasti ja syvästi niin Jumalan rakkauden vastaanottamista kuin viestittämistäkin sanoin ja teoin.

Seurakunnan ilosanoman (=evankeliumi) sisältönä on ennen muuta se rakkaus, joka Jeesuksessa, Vapahtajassamme, on meille avautunut. Se on luonteeltaan sekä iankaikkisesti pelastavaa, että ajallisesti meitä armahtavaa ja auttavaa rakkautta. Seurakunnan toiminnassa on mukana aina nämä molemmat puolet:

  • 1. hyvä sanoma ihmisille
  • 2. käytännön toiminta ihmisten ja elämän (myös luomakunnan) hyväksi. Siksi julistuksen ohella seurakunta oman olemuksensa mukaisesti tahtoo olla mukana siinä rintamassa, jossa yhteistä hyvää yhdessä etsitään ja toteutetaan. Toivomme, että Vuosaaren seurakunta voisi olla hyvin erilaisille ihmisille oma ja läheinen ”Meidän seurakunta”, myös kirkkoon kuulumattomille ja eri vakaumuksen omaaville tärkeä ystävä ja yhteistyökumppani.

Vuosaaren alueet

0
Metro

Vuosaaren osa-alueet ovat Keski-Vuosaari, Nordsjön kartano, Uutela, Meri-Rastila, Kallahti, Aurinkolahti, Rastila, Niinisaari ja Mustavuori. Vuosaaren kaupunginosan numero on 54. Kaupunginosajaon lisäksi kaupunki käyttää peruspiirijakoa. Siinä koko Vuosaari on yksi peruspiireistä.

Vuosaaressa (ruots. Nordsjö) asuu 37.000. Se liitettiin vuonna 1966 Helsingin maalaiskunnasta Helsinkiin. Pinta-alaltaan (15,39 km²) Vuosaari on Helsingin suurin kaupunginosa.Metro Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston sivut Vuosaaresta löydät täältä

 

 

 

 


Keski-Vuosaari

Keski-Vuosaaressa on ollut runsaasti asutusta jo 1960-luvulta lähtien. Keski-Vuosaaren kerrostalo- ja rivitaloalue on rakennettu pääosin 1960-luvulla, arkkitehti Olof Steniuksen laatiman rakennuskaavan pohjalta.

Saseka 1950-luvulla

Tiili- ja rakennuselementtitehdas Saseka käynnisti alueen kaavoituksen 1950-luvulla, kun se halusi myydä maitaan rakennusmaiksi. Merkittävin rakennuttaja oli Asuntosäästäjät-yhdistys, joka tuli tunnetuksi hartiapankkirakentamisesta ja joka rakennutti kolmeneljäsosaa Vuosaaren 1960-luvun rakennuskannasta. Alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Se koostuu kumpuilevaan maastoon väljästi rakennetuista taloryhmistä. Arkkitehtuuri on aikakaudelle tyypillistä, mutta myös vivahteikasta, sillä elementtirakentamisen monotonisuutta ei alueella esiinny. Liitetiedostona Keski-Vuosaaren rakennuskannan inventointi PDF-versiona

Keski-Vuosaaressa on yksittäisten tonttien täydennysrakentamisen lisäksi myös laajempia suunnittelukokonaisuuksia. Porslahdentien alueella rakennettiin vuosina 1999-2002 noin 1 000 asukkaan alue kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Omenamäkeen rakennetiin puukerros- ja pientaloja. 750 asukkaan alue valmistui 2009. Muita pientaloalueita ovat 2005 valmistuntu Pienen Villasaarentien kortteli ja 500 asukkaan Kurkimoisio, jonka rakentamista ei ole vielä aloitettu.

Vuosaaren uusi keskusta kauppakeskuksineen ja metroasemineen sijaitsee Keski-Vuosaaren eteläreunassa. Uusi Vuosaaren keskustakaavasuunnitelma on valmistumassa 2009-2010. (ks. lausunnot ja kannanotot) tai Helsingin kaupunki/ksv


Kallahti

Kallahden venesatamaKallahti Toinen suuri aluekokonaisuus on 1990-luvun aikana rakennettu 7 000 asukkaan Kallahti. Kallahden maapinta-ala on 1,93 km². Kallahden eteläosan asemakaava perustuu suunnittelukilpailuun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Raimo Teränne Oy.

Kallahti on Lontoon Thames-joen rantakortteleiden tapaan rakennettu merellinen, kaupunkimainen alue. Siinä ei ole pyrittykään perinteiseen lähiömäiseen väljyyteen kuten esimerkiksi Keski-Vuosaaressa. Alueen ominaispiirteenä ovat kaupunkimaiset kadut ja korttelit, jotka ulottuvat meren rantaan. Kallahden sydämenä on Mustakivenpuisto, jonka äärellä on koulu, päiväkoti ja nuorisotalo. Asuntoyhtiöiden yhteisesti omistamat asukastalot tarjoavat monipuolista kerhotoimintaa. Pysäköinti on keskistetty pääosin laitoksiin, joiden hallinto on yhdistetty asukastalojen kanssa. 

Kallahdessa sijaitsi Vuosaaren rakennuttamisen käynnistänyt Sasekan tehdas, josta on nyt jäljellä tehtaan ruokala eli kostholli. Siitä on remontoitu alueen suosittu monitoimikeskus, Saseka-talo. Kallahden rannassa on säästetty tehtaan toiminnan muistoksi isoja betonipylväitä, joissa hiekkanosturit olivat kiinni. Hiekka nostettiin hiekkajaaloista hihnalle, joka kuljetti sen itse tehtaaseen.

Kallahden alueeseen kuuluu myös lähinnä virkistyskäytössä oleva Kallahdenniemi. Niemellä sijaitsee mm. joitakin suojeltuja luontokohteita sekä suositut uimarannat.

Kallahti on ollut tunnettu rannoistaan ja ennen kaikkea huviloistaan yli 140 vuotta. Jo 1880-luvulla luonnonkauniille alueelle alettiin rakentaa huviloita. Niitä syntyi vuoteen 1917 menssä useita kymmeniä. Tukholman saariston ja Turun Ruissalon esimerkkien mukaan alueelle muodostui varakkaampien ihmisten huvilayhteisö. Nykyään Kallahdessa on monia suojeltuja ja kunnostettuja huviloita. Kallahden niemen tyven itäpuolella on punainen Ullaksen huvila (kahvila Villa Ullas), joka on rakennettu 1850-luvulla. Huvilan mukaan on nimetty alueen oma viheralue, Ullaksen puisto. Se on tunnettu talvisodan muistolaatastaan. Täältä toimi osa Lentolaivue 36:n Blackburn Ripon vesitasoista. Ne suorittivat talvisodan alussa Kallahdesta tiedustelu- ja pommituslentoja etsien erityisesti sukellusveneitä Itämereltä.   


Meri-Rastila

Meri-Rastila on rakennettu pääosin 1990-luvun alkupuolella; sitä ennen alue oli ulkoilu- ja huvila-aluetta. Vanhastaan Meri-Rastila on kuulunut Rastbölen kartanon alueeseen; vielä 1980-luvulla sitä kutsuttiin yleisesti Rastilaksi.

Alue on Kallahtea väljemmin rakennettu, virkistysalueiden ympäröimä kerros- ja pientalotaloalue, jossa asuu noin 5 000 asukasta. Rakennukset ovat pääasiassa kolmekerroksisia; Meri-Rastilan tien alkupäässä on muutamia korkeampia taloja ja Ramsinniementien varrella on pientaloalue.

Meri-Rastila rajoittuu maantieteellisesti pohjoisessa Vuotiehen ja metrorataan, lännessä Vartiokylänlahteen ja idässä Kallahden alueeseen.

Meri-Rastilan etelärantaan rakennetaan Ramsinrannan pientaloaluetta kolmessa vaiheessa noin 800 asukkaalle. Rakentaminen on alkanut vuonna 2002. Tiivis ja matala kaupunkirakenne muodostuu erilaisista talotyypeistä pienkerrostalosta omakotitaloon. Rantaan on rakennettu kiinteistöjen saunoja ja melontakeskus.

Meri-Rastilan eteläosassa on metsäinen Ramsinniemi. Sen tyvessä oli mahdollisesti laivatelakka jo lähes 500 vuotta sitten. Kuninkaallinen laivatelakka (Norsö Bankstad) toimi 1500-luvun lopulla Vuosaaressa, mutta sen tarkka sijainti on edelleen arvoitus. Se toimi mahdollisesti aina 1600-luvun alkuvuosiin asti. Ramsinniemestä tuli huvila-aluetta noin 100 vuotta sitten. Vuosaaren seurakunnan päiväleirikeskuksen Merihiekan eli entisen Villa Procopén alueella on vuosikymmenien aikana järjestetty satoja leirejä ja kursseja. Kaunis vanha huvila on peräisin 1900-luvun alusta. Seurakunta osti paikan 1960-luvulla. Niemellä on myös Suomen Pankin huvila-alue sekä Lars Sonckin suunnittelema Villa Ramshyttan aivan niemen kärjessä. Pikku-Kortlahdessa on Stora Enson edustuskiinteistö. Sen paviljonki on Alvar Aallon suunnittelema.

Kauniilla Ramsinniemellä on suojeltu kaksi lehtoa ja suoaluetta. Koivunokan avoin merenranta on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi monipuolisen kasvistonsa takia. Luonnon ihailijoita varten on tehty omia polkuja. Niemen rantoja pitkin kulkee polku tai kevyen liikenteen väylä, kuten lähes kaikkialla Vuosaaressa, joten hienoja rantoja voi käydä ihailemassa kuka tahansa. Rahakirstun saari on miltei kiinni niemen kärjessä, mutta sinne ei retkeilijöillä ole pääsyä. Meri-Rastilan ulkoilualue on aina ollut oivallinen marja- ja sienialue. Alueella käykin kaikkina vuodenaikoina runsaasti lenkkeilijöitä ja luonnonystäviä.

Meri-Rastilan puolella on parikin erikoista luontoaluetta. Kallioisen ja kivisen maaston keskellä lahteen viettävässä rinteessä on korpimainen laakso, jonka läpi virtaa viehättävä puro. Samoilla tienoilla on Helsingin seudulla harvinainen kallioneva ja vanhoille asukkaille tuttu tarinapuu. Lähempänä Vuotietä näkyy mahtavia siirtolohkareita ja niiden vieressä on korkealla kalliolla vaikuttava noin 8000 vuotta vanha muinaisranta eli ”pirunpelto”.  


Rastila

Rastila on pientalovaltainen kaupunginosa ja sen maapinta-ala on 1,09 km².

Rastilan eli Rastbölen tila syntyi tavallaan jo keskiajalla; aluksi alueella oli pieni Rassböle-niminen kylä. Rassbölen ratsutila muodostui 1600-luvulla ja se hallitsi alueen elämää vuosisatoja. Rastilan kartanon maat ulottuivat Broändaan saakka ja sieltä aina Ramsinniemeen asti sisältäen koko nykyisen Meri-Rastilan sekä läntisimman puoliskon nykyisestä Rastilan osa-alueesta. Näin jatkui aina vuoteen 1951, jolloin Helsingin kaupunki osti Rastbölen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Rakentamisen tieltä ovat hävinneet useimmat kartanon monista rakennuksista. Kartanon viimeinen päärakennus, viljamakasiini ja tilanhoitajan rakennus ovat säilyneet. Päärakennus on 1800-luvulta.

Rastilan metroasema avattiin syksyllä 1998. Vilkas asema palvelee Rastilankalliota, Rastilaa ja Meri-Rastilaa. Metroaseman laiturihallissa on taiteilija Timo Heinon 16 teräslevystä koostuva teos Nonstop.

Rastilassa sijaitsee Helsingin ainoa leirintäalue. Kaupungin omistama leirintäalue on yksi Suomen vilkkaimmista, ja siellä yöpyy matkailijoita joka puolelta maailmaa.

Rastilan eteläreunaa on täydennetty vuosina 1998-2002 rakentamalla metroaseman ja leirintäalueen viereen tiivis kerrostaloalue, noin 2000 asukkaan Rastilankallio. Alueen erityispiirteitä ovat kerrostalojen lomaan sovitetut rivitalot ja asuntoihin liittyvät työtilat. Metroaseman vieressä on toimitilatontteja muun muassa hotellia varten.

Rastilassa on myös suosittu uimaranta, joka sijaitsee leirintäalueen vieressä Vartiokylänlahden rannalla. Läheisten asuinalueiden ja metroaseman ansiosta pieni hiekkaranta on aurinkoisina kesäpäivinä yleensä täynnä ihmisiä. Lisäksi rannassa on Vuosaareen ainoa talviuintipaikka saunoineen. (liikuntavirasto)


Aurinkolahti

AurinkolahtiAurinkolahti sijaitsee meren rannalla Vuosaaren keskustasta kaakkoon. Aurinkolahden länsipuolella on Kallahden alue.Alueen ja merenlahden alkuperäinen nimi on Mustalahti.

Aurinkolahden kerros- ja pientaloalueen rakentaminen aloitettiin vuonna 2000 ja se jatkuu edelleen. Valmistuessaan alueella tulee olemaan asukkaita noin 7000. Tavoitteena on ollut tehdä alueelle runsaasti korkeatasoisia omistusasuntoja ja näin osaltaan tasapainottaa Vuosaaren asuntorakennetta ja nostaa kaupunginosan imagoa. Lisäksi rannan ja talojen väliin on rakennettu rantabulevardi, hiekkarantoineen ja pienvenesatamineen. Alueen valttina onkin kaupunkimainan asuminen aivan meren äärellä. Kuusisataa metriä pitkälle (Helsingin pisin) hiekkarannelle on lähitaloista todella lyhyt matka. Rantabulevardi hiekkarantoineen tuokin mieleen etelän lomakaupungit. Alueen kadunnimet ovat nimetty auringon, sään, ruusujen ja vanhojen huviloiden mukaan. Nekin tuntuvat viestivän, miten hyvä on asua juuri tällä alueella. Toisaalta rakentamista on kritisoitu mm. siksi, että talojen alle jäi arvokasta merenranta-aluetta.

Aurinkolahdesta itään ja kaakkoon sijaitsee Uutelan niemi ja sen laaja ulkoilupuisto. Uutelan ja Aurinkolahden väliin rakennetaan kanava, joka on myös ollut kiistelty hanke, mm. kalliin hintansa ja ympäristövaikutustensa vuoksi.   Aurinkolahteen lukeutuu myös Kanava-alue, aina Gustav Pauligin katuun saakka sekä tuleva ”Kahvikortteli”(ksv)


Uutela

UutelaUutela on ulkoilupuisto Vuosaaressa, Itä-Helsingissä. Alue sijaitsee Vuosaaren kaakkoisnurkassa, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Uutela on Helsingin tärkeimpiä yhtenäisiä luonnontilaisia virkistysalueita, joka on hyvien liikenneyhteyksien (mm. metron) ansiosta suosittu ulkoilukohde kauempanakin asuvien keskuudessa.

Uutelan läpi kulkee noin neljä kilometriä pitkä luontopolku, jonka varrella on muun muassa hyvin monipuolista kasvillisuutta ja maastoa: rantakallioita, erilaisia metsätyyppejä, niittyjä ja lehmien laitumia sekä Särkkäniemen luonnonsuojelualue, jossa on mm. harvinaisia laguuneja ja rantaniityt.

Vuosaaren ilmakuva

Luonnonsuojelualueet

0

 

1) Kallahdenharju sijaitsee Kallahdenniemen tyvessä ja se tunnetaan nimellä ”Etelä-Suomen Punkaharju”. Se rauhoitettiin vuonna 1973. Harju kuuluu valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan ainoana Helsingin alueena.

2) Mustavuoren lehto on tunnettu harvinaisista kasveistaan ja Porvarinlahden suojelualue linnuistaan.

3) Kivisaaren luodot  ja luotoja ympäröivä vesialue sai rauhoituspäätöksen viimeksi vuonna 1995. Päätöksen perusteena oli erityisesti alueen linnusto. Kokonaisuus muodostuu neljästä pienestä luodosta ja niistä ympäröivistä vesialueesta.

4) Ramsinniemen lehto kuuluu valtakunnalliseen  lehtojensuojeluohjelmaan. Lehto sijaitsee alueen päätien ja Vartiokylänlahden välissä ja se on pinta-alaltaan noin 7 hehtaaria.

5) Kallahden rantaniitty sijaitsee Kallahdenniemen eteläkärjessä yleisen uimarannan vieressä. Se suojeltiin niityn ja kasvillisuuden perusteella vuonna 1993. Alue on entistä merenpohjaa, sillä niitty on muodostunut vähitellen nimen ja viereisen Kuningatar-saaren välille maan kohoamisen ansiosta. Niityn ekologia muuttuu koko ajan, koska maan kohoaminen jatkuu.

6) Pikku Niinisaaren rantaniitty vesialueineen sijaitsee lähellä Sipoon rajaa, Vuosaaren kaakkoispuolella. Vanhan huvilasaaren eteläranta on kasvustoltaan rehevä toisin kuin niemi, joka on tuulien ja aallokon armoilla.

7) Rastilan neva rauhoitettiin vuonna 1995 suotyypin ja kasvillisuuden takia. Alue sijaitsee Ramsinniementien ja Vuorannan kurssikeskuksen välissä. Helsingin soiden joukossa se on sikäli erikoinen, että siinä on hyvin ravinteikkaita osia. Keskusta on ihan avointa nevaa ja reunat ovat soistunutta kangaskorpea.

8) Prinsessa sijaitsee Kallahden selällä Kallahden harjujakson vieressä. Alue on 0,72 hehtaarin kokoinen, josta maata on  0,14 hehtaaria.

9) Kalliosaarenluoto sijaitsee Vuosaarenselän eteläosassa. Alueen linnusto on merkittävä. Linnusto olikin alueen rauhoituspäätöksen perusteena vuonna 2002.

10) Kallioluoto myös merkittävä lintujen pesimäpaikka. Luoto sijaitsee Kalliosaaren eteläpuolella.

11) Loppikari on kolmas lintujen pesimäsaarena vuonna 2002 rauhoitettu luoto.

12) Särkkäniemen luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuonna 1993. Suojelun perusteita olivat merenrantaniittyjen ja ainutlaatuisten laguunilahtien säilyttäminen. Sammakot kerääntyvät keväisin laguuneille kutemaan sadoittain, jolloin kurnutus kuuluu kauas. Myös hyönteisten harrastajat löytävät sieltä paljon tutkittavaa. 

Vuosaaren historiaa

0

 

Vuosaari ajasta aikaan

 

3000 eKr.  Vuosaari on suurimmaksi osaksi veden alla.

800 eKr.   Pronssikauden ihmiset liikkuvat lähialueella. Pronssikautisia hautaröykkiöitä on mm. Herttoniemessä ja Kulosaaressa.

Vuosi 0   Vuosaari ja Niinisaari hahmottuvat. Saamelaiset ja muinaishämäläiset sekä muinaisvirolaiset liikkuvat ja mahdollisesti asuvatkin alueella.

600-luku   Muinaisruotsalaiset ja etenkin friisiläiset retkeilevät Vuosaaren lähireittien kautta itään. Viimeistään vuonna 800 alkavat viikinkien idänretket. Muutto Virosta ja kanssakäyminen Suomenlahden yli lisääntyy.

700 – 1300   Hämäläiset, karjalaiset, saamelaiset, ruotsalaiset ja virolaiset liikkuvat, asuvat ja käyvät kauppaa alueella.

1200-luvulta alkaen: Ruotsalaiset siirtolaiset asuttavat Vuosaaren.

1347   Naapurikylä Västersundomin asukkaat esiintyvät ensimmäisen kerran asiakirjoissa: Mauno Eerikinpojan tuomiokirje kalavesistä.

1540   Vuosaaren neljä kylää esiintyvät Porvoon läänin maakirjassa. Ensimmäinen kirjallinen lähde Vuosaaresta.

1550   Helsingin perustaminen liittää myös ympäristön kohtalon kaupungin kehitykseen.

1590-luku Vuosaaressa toimii kuninkaallinen laivaveistämö.

1600-luku   Vuosaaresta tulee osa mannerta vuosisadan lopulla. Välissä on kuitenkin puro. Vuosaaren maatiloista suurimmat siirtyvät talonpoikaisomistuksesta säätyläisomistukseen ja niistä muodostetaan ratsusotilaita valtakunnalle varustavia ratsutiloja.

1700-1721 Suuri Pohjan sota: Helsingin pitäjä venäläisten miehittämä vuosina 1713-1721.

1740-1790-luku Sveaborgin eli Viaporin rakennustyöt vaurastuttavat myös Helsingin pitäjää. Vuosaareen perustetaan tiiliruukkeja ja kalkkikaivoksia.

1778 Vuosaaren kylän isojako vahvistetaan. Maat jaetaan viiden kantatilan välillä.

1809   Suomi liitetään Venäjän keisarikuntaan.

1850-luku   Vuosaari löydetään kesänviettokohteena.

1880-luku   Vakinainen höyrylaivayhteys Vuosaareen ja huvila-asutuksen kiihtyminen alkaa.

1915-1917   Venäläisten linnoitustyöt I maailmansodan aikana Mustavuoressa ja Uutelassa.

1917   Suunnitelma Kallvikin merikylpylästä.

1922 – 1936   Vuosaaren liittämistä Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin aletaan tutkia osana suurta alueliitosta.
 
1938  Sasekan tehtaan toiminta alkaa.

1944  Suurpommitusten aikaiset hämäysoperaatiot Vuosaaressa. Syksyllä hallitus päättää jättää Vuosaaren ja Västersundomin suuren alueliitoksen ulkopuolelle liian maatalousvaltaisina.

1940-luvun lopulla ajatus Vuosaaren satamasta esiintyy ensimmäisen kerran.

1951 Petter Forsström esittää Vuosaaren – Savion radan rakentamista.

1946-1955  Maanhankintalain mukaisille asuintonteille rakentaminen Rastilassa.

1963  Vuosaaren lähiön rakentaminen alkaa. Suurimmaksi rakentajaksi nousee Asuntosäästäjät ry.

1964  Vuoden lopulla seitsemän asunto-osakeyhtiötä päättää perustaa Vuosaari-Säätiön. Se rekisteröidään vuoden 1965 puolella.

1966  Vuoden alussa Vuosaari liitetään Helsinkiin. Saman vuoden toukokuussa rekisteröidään Vuosaari-Seura ry. Vuosaaren silta avataan liikenteelle 1.7.1966.

1968  Pauligin tehdas muuttaa Vuosaareen.

1971  Rastilaan perustetaan virallinen leirintäalue.

1972-1974  Valmetin telakka rakennetaan ja toimii Vuosaaressa vuoteen 1987.

1973  Vuosaaren asukastoimikunta perustetaan.

1978  Sasekan tehtaan toiminta päättyy.

1979  Vuosaaren urheilutalo valmistuu.

1989  Kaupunginosan toinen rakennusvaihe käynnistyy Meri-Rastilassa ja pian myös Kallahdessa.

1990  Pelastetaan Vuosaari! -kansalaisliike perustetaan.

1992  Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavan, jossa satamavaraus.

1994  Metron rakentaminen alkaa.

1996  Kauppakeskus Columbus avataan. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sataman perustamissuunnitelman.

1997  Vuotie valmistuu.

1998  Palvelukeskus Albatross valmistuu. Metro aloittaa liikenteen Rastilan ja Vuosaaren metroasemille 1.9.

3.10.2001  Vuotalo aloittaa toimintansa.

2002  Kaupunginvaltuusto päättää lopullisesti sataman rakentamisesta. Aurinkolahden rakentaminen pääsee vauhtiin. Vuotta myöhemmin  alkaa kanavan rakentaminen.

2003  Sataman rakennustyöt alkavat tammikuussa ja jatkuvat lähes kuusi vuotta. Vuosaaren satama avattiin 24.11.2008.

1.1.2014  Vuosaaren asukasluku on 36 832.

Tervetuloa Vuosaari-Seuraan!

0
vaakuna.jpg
vaakuna.jpg

 

vaakuna.jpg

Vuosaari-Seura toimii vuosaarelaisten hyväksi, jotta kotisaaremme olisi mahdollisimman viihtyisä, kehittyvä ja yhteisöllinen paikka.

Järjestämme monipuolista vapaa-ajanohjelmaa ja pidämme yllä positiivista Vuosaari-henkeä! Vaikutamme kuntapäättäjiin, viranomaisiin ja palveluntarjoajiin Vuosaarta koskevissa tärkeissä kysymyksissä. Teemme kotiseututyötä myös ruohonjuuritasolla mm. ylläpitämällä Sjökullan torppaa Kallahden kainalossa sekä vuokraamalla viljelypalstoja Fallapakassa ja Porslahdessa.

 On monta tapaa osallistua Vuosaari-Seuran toimintaan:

  • Liity jäseneksi täyttämällä verkkolomake. Rivijäsenyyskin on arvokasta, sillä 15 euron vuosimaksu auttaa rahoittamaan kotiseututyötä yhteiseksi hyväksi.
  • Liittymällä jäseneksi saat uutiskirjeen sähköpostiisi noin kerran kuussa. Se välittää tietoa tulevista tapahtumista ja toiminnasta.
  • Jos haluat mukaan iloiseen aktiiviporukkaan, ota ystävällisesti yhteyttä seuran hallituksen jäseniin tai laita sähköpostia osoitteeseen vuosaariseura@vuosaari.fi.
  • Seuraa Vuosaari-lehdessä ilmestyvää palstaamme.
  • Pysy ajan tasalla myös Facebookin kautta: Tykkää Vuosaari-Seurasta tai liity Sjökullan torppa -ryhmään.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan!



 

 

Tervetuloa Vuosaareen!

0
Merellinen Vuosaari Jesse Kettunen Skyjphoto

Merellinen Vuosaari Jesse Kettunen Skyjphoto

Vuosaari on kuin Suomi pienoiskoossa – positiivisesti kehittyvä vilkas kaupunginosa, jossa on asukkaita keskikokoisen kaupungin verran (37.000). Täältä löytyy kaikki: harrastukset, koulut, palvelut, kulttuuria, työpaikkoja, matkailuvaltteja ja jopa Suomen modernein satama.

Olemme Helsingin vihrein ja merellisin kaupunginosa. Asuitpa missä päin Vuosaarta tahansa, olet vain parin minuutin kävelymatkan päässä Uutelasta, Kallahdenniemeltä, Mustavuoresta tai muista viheralueista. Visit Vuosaaren myötä kaupunginosaamme markkinoidaan myös elämys- ja turismikohteena.

Vuosaari on tunnettu vahvasta kotiseutuhengestään. Isosta mittakaavasta huolimatta olemme yhä kuin kylä, jossa asukkailla on tiiviit verkostot. Järjestöt, yhteisöt, kaupunki ja seurakunta tekevät korvaamatonta työtä yhteiseksi hyväksi. Vapaaehtoistoiminta kukoistaa.

Kotikonnuilla pääsee nauttimaan kulttuurista ja harrastamaan työväenopistolle, Vuotalolle, omaan musiikkikouluun, harrastajateatteriin, liikuntakeskuksiin, urheiluseuroihin tai venekerhoihin. Monikulttuurisuus on itsestään selvä osa Vuosaaren yhteisöllisyyttä.

Vuosaaressa on tasokkaita kouluja, joissa saa painotettua opetusta mm. mediakasvatukseen, luonnontieteisiin ja teknologiaan. Liikennepalvelut ovat ensiluokkaiset. Metrolla pääsee Helsingin keskustaan vain 25 minuutissa, merimatka omasta satamasta Travemündeen vie vähän kauemmin. Ja onhan meillä oma hieno lehti – vuodesta 1965 ilmestynyt Vuosaari-lehti!

Vuosaaren maine on ollut jo vuosien ajan vahvassa nosteessa. Valtakunnallista tunnustusta on tullut mm. Vuoden Kaupunginosa -palkinnon muodossa. Myös media on bongannut Vuosaaren uudessa innostavassa valossa, mikä on houkuttanut myös suurta yleisöä päivittämään mielikuviaan.

Tutustu Vuosaareen lintuperspektiivistä:Googlen satelliittikuva

Valokuva: Jesse Kettunen/ Skyphoto

Yhdistykset

0

AA-ryhmä Metro

Afrikkalaisten vähäosaisten lasten apu AEDA ry

Asukasliitto ry

Aurinkolahden peruskoulun vanhempainyhdistys ry

Aurinkolahden venekerho ry

Aurinkomartat ry

Discantus ry

FC Viikingit edustus ry

FC Viikingit ry

Helsingin Aurinkolahti-seura ry

Helsingin Invalidien yhdistys

Helsingin kotiuttamisyhdistys Alternatiivi ry

Helsingin kuvataidekoulu (Vuotalon toimipiste)

Helsingin Shukokai Karate Ry

Helsingin suomenkielinen Työväenopisto

Ilmari Helanderin vanhustensäätiö

Itä-Helsingin Lähimmäistyö Hely ry

Itä-Helsingin melojat Ihme ry

Itä-Helsingin musiikkiopisto

Itä-Helsingin Retkeilijät ry

Itä-Helsingin Taideseura ry

Itä-Helsingin Venäjä-seura

Kallahden Kivikerho

Lions Club Vuosaari

Lions Club Helsinki/Soihdut

Mannerheimin lastensuojeluliiton Rastilan paikallisyhdistys

Mannerheimin lastensuojeluliiton Vuosaaren paikallisyhdistys

Meri-Rastilan koulun vanhempainyhdistys ry

Merivuosaaren asukayhdistys ry

Meri-Vuosaaren Työttömät ry

Piccolo Marinero Pétanque Club ry

Päiväkoti Poijun kannatusyhdistys ry

Rastilan talviuimarit ry – RASTU ry

Salibandyseura Viikingit (SSV)

Shalin Suomi ry

Sokeain Lasten Tukisäätiö

Sommelo ry

Sonante-kuoro ry

Suomen Kristillisdemokrattien(KD) Itä-Helsingin paikallisos. ry

Suomen Punaisen Ristin Itä-Helsingin osasto

Suomen Unicef yhdistys / Itä-Helsingin paikallisryhmä

Teatteri-yhdistys IHME ry;  Teatteri IHME

Työ & Toiminta ry

Työväenopisto

Vakky ry. – Vuosaaren ala-asteen kodin ja koulun yhteistyö ry

Valloittajat ry (FC Viikinkien faniyhdistys)

Varhaisen Tuen Talo

Vasemmistoliiton Vuosaaren osasto ry

Vetehiset ry

Viikingit Jääkiekko ry

Viikinkiajan laiva ry

Vuosaaren Ankkuriseurakunta

Vuosaaren asukasyhdistys

Vuosaaren Eläkeläiset

Vuosaaren Eläkkeensaajat

Vuosaaren Jalkapallokerho VJK ry

Vuosaaren keskusta

Vuosaaren Kesäteatteri ry

Vuosaaren koirakerho

Vuosaaren kokoomus

Vuosaaren Marttayhdistys

Vuosaaren Meriasema ry

Vuosaaren Mieslaulajat ry

Vuosaaren Montessoritalon kannatusyhdistys ry

Vuosaaren musiikkikoulu

Vuosaaren purjehtijat

Vuosaaren ratagolfaajat ry

Vuosaaren Rotaryklubi

Vuosaaren sosialidemokraatit ry

Vuosaaren Sydänyhdistys ry

Vuosaaren Urheilukalastajat

Vuosaaren venekerho ry

Vuosaaren vesipääskyt

Vuosaaren Vihreät ry 

Vuosaaren VPK  

Vuosaari Golf Helsinki ry

Vuosaari-Seura ry

 

Uudet yhdistykset tai muuttuneet tiedot voi lähettää osoitteeseen: vuosaariseura@vuosaari.fi