Porslahden kotikaupunkipolku

Kohteita: 20
Reitin pituus: 2 km + Vuosaarenhuipun osuus 4 km
Kohteet kartalla: kevyempi mobiiliversio ja raskaampi tulostusversio

Porslahden kotikaupunkipolku esittelee uudempaa ja vanhinta Vuosaarta tulivuorista Pilvilinnankadulle ja Vuosaarenhuipun näköalapaikoille.

Polku on muodostettu vuoden 2006 Pohjois- ja Keski-Vuosaaren polusta jakamalla se kahtia vuonna 2014. Vuoden 2006 kohteet toimittanut Pauli Saloranta.

Löydät kotikaupunkipolun kohteet vierittämällä sivua alaspäin tai klikkaamalla sisällysluettelon linkkiä:

1 Pohjoinen ostoskeskus
2 Puistopihat
3 Päiväkoti Meritähti
4 Asunto-osakeyhtiö Säästöluoto
5 Naurulokinpolku–Lokkisaarentie
6 Refanutinpolku
7 Liikuntapuisto
8 Nimetön mäki
9 Porslahden viljelypalstat
10 Porslahden asuinalue
11 Entinen Sahlmanin makeistehdas
12 Villasaarentien pientaloalue
13 Niinisaarentien alikulku
14 Mustavuori
15 Tykkipatteri
16 Kalkkilouhokset
17 Vuosaaren tulivuori
18 Vuosaaren puro
19 Entinen kaatopaikka
20 a Vuosaarenhuippu
20 b Porvarinlahden lintuvesi
20 c Vuosaaren satama
20 d Vuosaaren maakaasuvoimala

..

1 Pohjoinen ostoskeskus

Pohjoinen ostoskeskus valmistui 1965 ja sen suunnitteli Lauri Silvennoinen. Osin kaksikerroksisen, tasakattoisen ostoskeskuksen julkisivut ovat alun perin betonia ja mineriittilevyä. Rakennuksen keskelle jää klassisen pation henkinen, suojaisa sisäpiha. Itäpuolisella autojen kääntöpaikalla on aikaisemmin toiminut tori. Vuosaaren pohjoinen ostari on Helsingin 10 arvokkaimman 60-luvun ostoskeskuksen listalla. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää ostoskeskuksen suojelemista ajalleen tyypillisenä ja alkuperäisenä säilyneenä.

Vuosaaren lähiöasema on asukkaiden yhteinen olohuone Keski-Vuosaaressa, ja samalla se on vanhan Vuosaaren ainoa asukastalo. Lähiöasema perustettiin Vuosaaren lähiöprojektin aikana 1997 ja on nykyään Helsingin itäisen sosiaaliaseman Vuosaaren toimipisteen isännöimä. Lähiöasemalla voi poiketa tapaamaan muita, juomaan kupin kahvia, surffailemaan internetissä tai lukemaan päivän lehteä. Lähiöasemalta löytyy myös infoa alueen tapahtumista ja esimerkiksi lähiöliikunnasta. Asukkaiden käytössä on kopiokone ja faksi. 

Lähiöasemalla on myös pieni kierrätyspiste. Aseman noin 100 neliömetrin tiloja voivat käyttää asukkaiden kerhot ja harrastuspiirit. Vuosaaren harrastajakirjoittajat, englannin kielen keskustelupiiri, kuvataidepiiri, venäläinen teatteri ja nuorisoasiainkeskuksen nuorten ryhmä kokoontuvat tällä hetkellä Lähiöasemalla. Tila sopii myös muuhun kokoustoimintaan.

..

2 Puistopihat

Säästöluodon Neitsytsaarentien kokonaisuutta pidetään yhtenä Vuosaaren parhaiten onnistuneista. Parvekejulkisivujen nauhavaikutelmaa on korostettu musta–valkoisella värityksellä. Taloryhmän kahdessa keskimmäisessä rakennuksessa on käytetty pilareille nostettuja päätyjä luomaan mielenkiintoisia tilanäkymiä. Hyvin hoidetuilla puistopihoilla on mm. vuoristojalavia, hevoskastanjoita, mongolianvaahteroita, tavallisia vaahteroita, tammia, saarnia, pihlajia, sembramäntyjä ja poppeleita.

..

3 Päiväkoti Meritähti

..

4 Asunto-osakeyhtiö Säästöluoto

Säästöluoto valmistui 1965, ja sen suunnitteli Niilo Kokko. Yhtiön 16 asuinkerrostaloa ja yksi ns. alatalo sijoittuvat kahteen erilliseen kortteliin Neitsytsaarentien itäpuolella ja Isonvillasaarentien eteläpuolella. Niissä on yhteensä 661 huoneistoa. Säästöluoto on siten yksi Vuosaaren ja Pohjoismaiden suurimmista asunto-osakeyhtiöistä. Säästöluodon julkisivukorjaus on tehty alkuperäistä betonirakennetta kunnioittaen.

Säästöluoto on hyvä esimerkki Vuosaaren esteettömästä väljyydestä ja luonnonläheisyydestä. Pihojen ja jopa talojen läpi pääsee kulkemaan. Kulkureitit on tehty luonteviksi, mistä syystä nurmikoille ei ole ilmaantunut polkuja eikä kieltotauluja. Valoisilla puistopihoilla on suopea mikroilmasto ja niillä viihtyvätkin mm. mongolianvaahtera, hevoskastanja, vaahtera, saarni ja tammi. Myös pihlajaa esiintyy runsaasti. Eläimistöstä havaitaan mm. urbanisoituneita kettuja, oravia, siilejä ja rusakoita. 
Niilo Kokko suunnitteli myös viereisen as.oy Lokkisaarentien samoilla periaatteilla. Kummankin yhtiön talojen alikulkujen väritykset korostavat taitavasti rakennusten henkeä. Kaikkiaan neljässä lamellitalokorttelissa on erikoiset neliömäiset sisäpihatalot, joiden keskellä on atriumpihat.

5 Naurulokinpolku–Lokkisaarentie

..

6 Refanutinpolku

..

7 Liikuntapuisto

Vuosaaren liikuntapuisto on suunniteltu Nordsjön kartanon pohjoispuolelle. Alueella on kaksi tonttia urheiluhalleja varten. Lisäksi alueelle on tulossa useita nurmi- ja hiekkakenttiä jalkapalloilua ja muita palloilulajeja varten. Puiston luoteisosalle on tarkoitus rakentaa laaja monitoiminurmikenttä ja leikkikenttä. Liikuntapuiston rakentaminen on aloitettu. Väliaikaiset hiekkakentät on rakennettu Nordsjön kartanon puoleiselle osalle, muilta osin puisto on esirakentamisvaiheessa.

..

8 Nimetön mäki

Etsinnöistä huolimatta tälle kallioiselle mäelle ei ole löytynyt nimeä. Vastaavilla agraarialueilla nimet ovat muodostuneet käytön, ominaisuuden, rakennuksen tai ympäröivien peltojen, jokien tai maastomerkkien mukaan. Tällaisia viljelyyn kelpaamattomia saarekkeita käytettiin riihien, latojen, juureskellareiden ja asuinrakennusten rakentamiseen. Niillä oli usein lehmi- ja hevoshaka tai lammaslaidun.

Mäki on ympäristössään melko korkea, joten se on ollut ensin saari ja vasta myöhemmin maankohoamisen myötä kuroutunut suoraan kiinni mantereeseen. Mäellä voi olettaa olleen nimi jo tuolloin. Samuel Brotheruksen kartassa vuodelta 1651 saareke näkyy selvästi ja siellä näkyy useita mustia rakennuksiksi tulkittavia pisteitä.

Maanmittaushallituksen kartassa 1930 näkyy saarekkeen pohjoisreunalla rakennus, mahdollisesti riihi, jonne johtaa selkeä tie. Samassa kartassa näkyy kolmen tilan rajojen risteyskohta, josta voisi arvata etuliitteeksi Raja (ruotsiksi Rå), ja jatkona mäki (backa). Läheisen kadun mukaan nimeksi voisi myös ehdottaa Pilvilinnanmäkeä – sehän tunnettiin myös nuorison ilonpitopaikkana 70-luvulla. Mäellä on ulkoilijoiden käytössä pöytäryhmä.

..

9 Porslahden viljelypalstat

Vuosaari-Seuran ylläpitämä Porslahdenpuiston viljelypalsta-alue saatiin uudistettuna käyttöön vuonna 2003. Kaupunki asensi palstoille vesijohtoverkoston ja rakensi viljelyalueen ympärille puiston. Palsta-alue koostuu kolmesta lohkosta, joissa on 82 yhden aarin ja 165 puolen aarin kokoista viljelypalstaa. Palstat on tarkoitettu ensisijaisesti lähiseudun asukkaille. Vapautuvista palstoista tiedotetaan Vuosaari-lehdessä ja www.vuosaari.fi -kaupunginosasivustolla.

..

10 Porslahden asuinalue

Porslahden uutta asuinaluetta on rakennettu vuodesta 2000. Alueen pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Vesa Jakkula. Porslahdentien itäpuolen uusi asuinalue on huomattavasti tiiviimpi ja mittakaavaltaan pienempi kuin sen länsipuoli. Alueella on pääasiassa rivi- ja omakotitaloja, mutta Porslahdentien varteen on rakennettu myös muutamia kerrostaloja. Asuntokantaa monipuolistavat vielä ns. bo klok -tyyppiset pienkerrostalot. Kaikkiaan alueelle tulee noin tuhat asukasta. Marielundinaukio ja Marielundinpuisto muodostavat alueen keskeiset julkiset kaupunkitilat. Puiston äärellä toimii Porslahden päiväkoti. Kadunnimistö on otettu Zacharias Topeliuksen saduista tämän juhlavuoden 1998 kunniaksi.

..

11 Entinen Sahlmanin makeistehdas

Paikalla on toiminut lähikauppa Elanto, useita ravintoloita ja makeistehdas. Kauniaisissa aloittanut perheyritys Sahlman Makeiset ky toimi Pienellä Villasaarentiellä 1985–93, sen jälkeen se muutti Herttoniemeen. Tehtaanmyymälä oli vuosaarelaisille yrityksen näkyvin toimintamuoto. Nykyään paikalla toimii ravintola Valkeat yöt.

..

12 Villasaarentien pientaloalue

Villasaarentien pientaloalue valmistui 2004 ja sen suunnitteli Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen. Aluetta pidetään onnistuneena esimerkkinä täydennysrakentamisesta. 
Paikalla oli 1960-luvulla vuosaarelaisten itse tekemä legendaarinen maauimala. Sen luvat oli haettu Helsingin maalaiskunnasta – kaupunkiin liittämisen (1966) jälkeen ne eivät perimätiedon mukaan enää päteneetkään, eikä kaupunki myöntänyt uusia. Näin uimala peitettiin hiekalla.

Uimalan perustuksissa oli haponkestävää paksua harjaterästä, joka oli täysin ruosteetonta vielä 2004 ennen kuin se poistettiin uusien talojen tieltä. Meluaita pystytettiin jo 1980-luvulla kaatopaikan liikenteen vuoksi. Kun sataman rakentaminen alkoi 2003, meluaitaa jatkettiin.

..

13 Niinisaarentien alikulku

Niinisaarentien alikulku on portti Pohjois-Vuosaaren (Mustavuoren) virkistysalueelle, jossa on useita ulkoilureittejä ja talvisin valaistut ladut. Niinisaarentien pohjoispuolisessa kallio- ja maaperässä on kalkkia poikkeuksellisen runsaasti, mikä on edullista monelle vaateliaallekin kasvilajille. Siksi alueella on runsaasti lehtoja. Rehevä ja monipuolinen kasvillisuus heijastuu puolestaan eläinlajistoon. Näiden seikkojen ansiosta alueella yhdistyy suhteellisen suppealle pinta-alalle monia eri luontoarvoja.

Toisaalta alueen sijainti on houkutellut raskaita toimintoja alkaen vanhoista linnoituslaitteista kaatopaikkaan ja uuteen suursatamaan saakka. Liikenneturvallisuutta ajatellen kaupunki rakensi vuosina 2004–2005 asukkaiden ja järjestöjen vauhdittamana kiertoliittymät Niinisaarentielle Porslahdentien ja Kallvikintien risteyksiin. 
Parhaillaan Niinisaarentien pohjoispuolelle on suunnitteilla pientalovaltainen asuntoalue noin 2000 asukkaalle. Sitä vastustamaan on noussut oma kansalaisliike, Pro Mustavuori. Alueen asemakaava on tarkoitus laatia vuosina 2006–2007.

..

14 Mustavuori

Mustavuoren kallioalue alkaa Niinisaarentien varresta ja jatkuu pohjoiseen Vantaan puolelle. Alue on osa Uutelasta Sipoon Talosaareen ulottuvaa vihervyöhykettä. Mustavuoressa on yksi Helsingin neljästä valtakunnallisesti merkittävästä kallioalueesta ja se kuuluu yhdessä Porvarinlahden pohjukan kanssa Natura 2000 -alueeseen. Vuonna 1987 rauhoitetun luonnonsuojelualueen laajuus on 36,6 hehtaaria, josta vesialuetta 0,13 hehtaaria. Saman alueen Vantaan puoleinen osa kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan.

Metsä on suurimmaksi osaksi kuusivaltaista. Sen seassa on lehtomaista kangasmetsää sekä avokallioita ja kalliomänniköitä. Lehtokaistaleet ovat keväisin täynnä kukkivia valko-, sini- ja keltavuokkoja, näsiää ja kevätlinnunherneitä. Kaikkiaan Mustavuoren lehdossa on noin 60 putkilokasvilajia. Sammalia ja jäkäliä on pohjakerroksessa sekä puiden rungoissa ja oksilla. Kallioilla on harvinaisia kuivan paikan kasveja: ketonoidanlukkoa, karvakiviyrttiä ja ruotsinpitkäpalkoa.

Keväällä Mustavuoressa kuulee lintukonsertin, jollaista ei tapaa juuri muualla Helsingissä. Linnusto on hyvin runsas sekoitus lehti- ja kuusimetsien lajeja. Tavallisimpia ovat pajulintu, metsäkirvinen, punakylkirastas, peippo, sirittäjä, mustapääkerttu, kultarinta, tiltaltti ja töyhtötiainen. Joka vuosi alueella on nähty myös idänuunilintuja, pikkusieppoja, pyitä ja teeriä. Jopa harvinainen pohjantikka pesii alueella.
Nisäkkäitä voi nähdä parhaiten varhain aamulla. Ainakin kettu, mäyrä ja supikoira pesivät alueella. Luoteeseen kulkevan ulkoilutien varren 1 700 miljoonaa vuotta vanha kalliojyrkänne on saman murroslaakson etelärinnettä, jossa Vuosaarenlahti oli ennen kuin se täytettiin. Jyrkänteen vaakasuorasti rakoillut kohta on saanut asukkailta nimen Hampurilaiskallio.

..

15 Tykkipatteri

Helsingin maalinnoitusten historia

Venäjän Itämeren laivaston tuhouduttua Japanin-sodassa Tsushimassa 27–29.5.1905 päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi koko Suomenlahden kattavan linnoitusjärjestelmän. Vasta I maailmansodan puhkeaminen ja länsivaltojen valtavat sotalainat Venäjälle saivat vauhtia toimintaan.

Linnoitusjärjestelmään kuuluvan Helsingin maa- ja merilinnoituksen vallihautoja ja tuliasemia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen aina 15.3.1917 tapahtuneeseen vallankumoukseen saakka. Osa töistä jatkui vielä sen jälkeenkin. Linnoitus toteutettiin alan uusimpia oppeja ja tekniikkaa soveltaen: käytössä oli mm. langaton lennätin. Helsingin maa- ja merilinnoitus pystyi yhdessä Tallinnan merilinnoituksen kanssa sulkemaan tarvittaessa koko Suomenlahden ja siten estämään hyökkääjää etenemästä kohti Pietaria. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin ja meririntama Skatanniemeltä Miessaareen.

Mustavuorelle louhittiin taistelu- ja suoja-asemia, laaja ammusvarastoluolien verkosto sekä yhteysteitä. Valtavat linnoitustyöt mullistivat elämän Vuosaaressakin. Mukana oli suuri joukko suomalaisia, myös joitain Vuosaaren asukkaita, sekä venäläisten Kaukoidästä tuomia sotavankeja ja pakkotyöläisiä, jotka tosin kotiutettiin vuonna 1916 häiriöiden ja suoranaisten rikosten vuoksi. Nämä hunguuseiksi kutsutut vieraat olivat epäilemättä hyvin eksoottinen näky Vuosaaressa vieraine tapoineen. He mm. osasivat käyttää ravinnokseen sammakoita, käärmeitä ja kastematoja. Suomalaisille vallityöläisille vuosaarelaiset möivät tutumpia elintarvikkeita sekä viinaa ja omatekoista kiljua.

Helsingin maa- ja merilinnoitus joutui taisteluun vain kerran, kun saksalainen Itämeren divisioona valtasi Helsingin punaisilta 1.1.–13.4.1918. Vuosaaren asemissa ei tällöin taisteltu, mutta ilmeisesti saksalaiset teloittivat Vuosaaressa asemiinsa jääneet venäläiset vartiomiehet.

Linnoitus on rauhoitettu muinaismuisto. Mustavuoren tukikohdan alueelle suunnitellaan linnoituspuistoa.

..

16 Kalkkilouhokset

Porvarinlahden alueella on useita, pääosin pieniä kalkkilouhoksia. Kalkkikiveä muodostui muinaisten merien pohjalle saostuneista pieneliöistä. Sitä on Vuosaaressakin louhittu ihmisen käyttöön. Kiteistä kalkkikiveä eli marmoria alettiin louhia muurilaastin tekoon 1700-luvulla Suomenlinnan rakentamista varten. Nordsjön kalkkilouhoksessa vanhan kaatopaikan luoteiskulmassa louhittiin samaa marmoria rakennus- ja koristekiveksi vielä 1960-luvulla. Nyt paikalla on veden täyttämä avolouhos ja suljetut kaivoskuilut. Kivikasoista voi vielä löytää tavanomaisen valkoisen kalkkikiven lisäksi punertavaa ja vihertävääkin marmoria.

..

17 Vuosaaren tulivuori

Kivessä näkyy ns. tyynylaavarakennetta. Kallio näyttää koostuvan 10–30 senttimetrin kokoisista pehmeämuotoisista kappaleista, jotka osoittavat laavan purkautuneen maankuoresta veteen. Vulkaaninen toiminta tapahtui noin 1900 miljoonaa vuotta sitten.

Mistä tyynylaavaa löytää? Vuosaaren huipulle johtavan tien oikealla puolella voimajohdon alla on tyynylaavaa. Kaatopaikka-alueen lounaisreunalla kulkevan soratien ja voimajohdon välisellä kalliolla on myös tyynylaavaa.

..

18 Vuosaaren puro

Mustavuorelta alkunsa saava puro virtaa entisen kaatopaikan sivuitse täyttöalueen länsireunaa pitkin puhdistamoalueelle. Sitten se virtaa Vuosaaren kartanon maiden läpi edelleen Vuosaarenlahteen.

..

19 Entinen kaatopaikka

Kun Vartiokylän kaatopaikka täyttyi, perustettiin 1964 Vuosaareen kaatopaikka. Jätteiden ja jäteöljyn poltosta syntyi haittaa ja kaatopaikan vastustajien joukko kasvoi.

Tilanne paheni, kun aivan asutuksen ja meren läheisyyteen tuli pääkaupunkiseudun toinen suurkaatopaikka 1979. Vuosaarelaiset vastustivat kaatopaikkaa kiivaasti. Sen jälkeen kaatopaikkojen sijainnista neuvoteltiin lääninhallituksessa. Lopulta YTV:n uusi kaatopaikka perustettiin Ämmässuolle 1987.

Vuosaaressa on jätettä yhteensä 1,7 miljoonaa tonnia. Vanhaa kaatopaikkaa päästään maisemoimaan vuonna 2008, kunhan sen sisällä yhä muhivat kaatopaikkakaasut poistuvat. Kaasuja kerätään talteen ja poltetaan ajoittain viereisessä maakaasuvoimalassa tai pienessä polttolaitoksessa alueen länsireunalla. Tupakointikielto on edelleen voimassa kaatopaikan alueella, ja siellä on osin sortumavaara.

..

20 a Vuosaarenhuippu

Huippu valmistuu 2010-luvulla, ja sen maisemoinnin suunnittelevat Jukka Toivonen ja Antti Autio. Vuosaaren täyttömäen huippu kohoaa 60 metrin korkeudelle meren pinnasta. Mäki on tehty puhtaasta ylijäämämaasta, jolle ei ole ollut muuta käyttöä. Täyttömäen helmat ovat osittain vanhan kaatopaikan päällä. Mäen eteläpuolella on myös raskasmetalleilla pilaantuneen maan betonointi- ja loppusijoituspaikka, joka jää täyttömaan alle. Huipulta avautuu Helsingin oloissa poikkeuksellisen avara maisema Helsinkiin, Vantaalle, Sipooseen ja merelle.

Noin 60 hehtaarin alueelle on tarkoitus vähitellen rakentaa luontoalue, jossa kotimaiset luonnonkasvit kasvavat niitty- ja kallio-olosuhteissa luonnonmukaisesti. Täyttömäen pintamaata on tuotu Vuosaaren sataman rakennustyömaalta Käärmeniemestä 80 000 kuution verran. Maamassojen mukana tulivat myös maassa olevat siemenet. Näin jatkavat kasvit, sienirihmastot ja muut eliöt kasvuaan. Alueelle on jo muodostunut oma metsämansikoita kasvava mansikkamaa. Luonnonkasveja on kerätty rannikoilta ja niistä on otettu pistokkaita. Kiviä on kuljetettu Helsingin eri rakennustyömailta.

..

Vuosaarenhuipulta avautuvia näkymiä

20 b Porvarinlahden lintuvesi

Porvarinlahti muodostaa Östersundomin lintulahtien kokonaisuuden, joka on mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Lisäksi se kuuluu yhdessä Mustavuoren kanssa Natura 2000 -alueeseen. Helsingille kuuluu lahdenperukka, joka on jo melkein umpeen kasvanut maan kohotessa. Ruoikon ja rantaniittyjen kasvillisuuden ansiosta lahden vesi on kuitenkin melko puhdasta.

Yli 40 lintulajia pesii lahdella vuosittain. Harvinaisin on kirjokerttu ja näillä seuduilla harvinaisia ovat myös ruisrääkkä ja viiksitimali. Lähellä pesii paljon petolintuja, joille lahti on hyvä saalistusalue. Alueella saa liikkua vain poluilla ja ulkoilureiteillä 1.4.–15.7.

Vantaan puolella Vikkullantien päässä on pysäköintialue ja lintutorni.

..

20 c Vuosaaren satama

Satama valmistuu 2008, laajuus 150 hehtaaria sekä lisäksi yritys- ja logistiikka-alue 75 hehtaaria. Satamaan johtaa Helsingin majakalta 32 kilometrin pituinen syväväylä, jota voivat käyttää enintään 230-metriset alukset. Kerrallaan satamaan mahtuu 20 rahtilaivaa. Osa kuljettaa myös matkustajia. Saksaan liikennöiville lautoille mahtuu jopa 500 matkustajaa, joita varten rakennetaan oma matkustajaterminaali. 

Vuosaaren satama korvaa Jätkäsaaren ja Sompasaaren satamien tavaraliikenteen ja mahdollistaa asuntorakentamisen niihin. Vuosaaresta tulee Suomen päätavarasatama ainakin 20 vuodeksi.

Sataman maaliikenne kulkee Kehä III:lle uutta satamatietä pitkin ja pääradalle Keravan kautta satamarataa, josta 14 kilometriä on kalliotunneleissa. Alueella tulee työskentelemään kaikkiaan noin 4 000 henkeä. Sinne sijoittuu mm. Vuosaaren keskustasta siirtyvä Paulig kahvinpaahtimoineen sekä Arktisen merenkulun tutkimuskeskus.

..

20 d Vuosaaren maakaasuvoimala

Vanhempi yksikkö valmistui 1991, uudempi 1997. Voimalaitos tuottaa valtaosan Helsingin energiasta sähkönä ja kaukolämpönä polttamalla Venäjältä tuotua maakaasua, 2 megawatin teholla. Yhteistuotannon ansiosta laitoksen hyötysuhde on yli 90 prosenttia. Laitoksen vieressä on maisemoitu kivihiilen varmuusvarasto poikkeusolojen varalle.