Sjökulla – torppa, joka pelastui

0
5738

Sjökulla MattiPöhö

Yli 160 vuotta vanha Sjökullan torppa edustaa Vuosaaren vanhinta jäljellä olevaa rakennuskantaa. Sjöblomin kalastajaperheen muinainen kotitalo toimii nyt asukastalona ja yleisötilaisuuksien pitopaikkana. Ovet ovat auki pitkin vuotta erilaisissa yleisö- ja jäsentapahtumissa, minkä lisäksi Sjökullassa järjestetään yksityistilaisuuksia.

Sjökullan torppa löytyy Ison Kallahden puistosta osoitteesta Harbonkatu 10 (uimarannan ja Natura Viva -melontakeskuksen lähettyviltä).

Sjökullan uusi elämä

Sjökullan torpalla on monivaiheinen historia (lue tarkemmin alta). Vielä vuosikymmen sitten se oli hylätty ja vailla käyttöä. Kaupungin virkamiehet arvioivat rakennuksen olevan kuntonsa puolesta ”toivoton tapaus” – torppa sai purkutuomion 2010-luvun taitteessa.

Tieto torpan purkutuomiosta ehti viime hetkillä kiiriä Vuosaari-Seuran korviin, joka ryhtyi pelastusoperaatioon. Kuin ihmeen kaupalla Sjökulla saatiin neuvoteltua seuran vastuulle. Pian tämän jälkeen käynnistettiin perusteelliset kunnostus- ja talkootyöt. Virallisesti omistus siirtyi Vuosaari-Seuralle  15.1.2013 ja Sjökulla sai uuden elämän. 

Torpan vuokraus

Sjökullaa vuokrataan myös yksityishenkilöiden ja yritysten käyttöön (150 e /päivä tai 30 e /tunti). Vuosaari-Seuran jäsenet saavat vuokrasta 50 % alennuksen.

Tila soveltuu esimerkiksi perhejuhlien ja kokousten pitopaikaksi. Siellä sopii juhlia maltilla – bilettäminen ei perinnetorpalla onnistu, mutta juhlamaljan saa toki nostaa!

Torpalla on noin 30 tuolia ja lisäksi noin tusinan verran puutarhatuoleja. 

Lisätiedot

Sjökulla-toimikunnan vetäjä Anna-Maija Virta, virta.annamaija[at]gmail.com, puh. 040 546 1909

Pysyt ajan tasalla Sjökullan tapahtumista, kun liityt jäseneksi Vuosaari-Seuraan. Myös Facebookissa jaetaan tietoa torpasta: liity Sjökullan torppa -ryhmään tai tykkää Vuosaari-Seurasta

 

Nuoret Sjökullassa

Sjökullan torpan vaiheet 

• Sjökullan torppa on osa vanhinta jäljellä olevaa rakennuskantaa koko Vuosaaressa. Torppa näkyy kartalla ensimmäisen kerran vuonna 1873, mutta sen voi arvioida olevan vähintään 160-vuotias. 

• Sjökullan torppa kuului alun perin Skatan tilaan, jonka mukana se siirtyi myöhemmin Nordsjön kartanon omistukseen.

• Ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat kalastajapariskunta Fredrik (s. 1830) ja Maria (s. 1834) Sjöblom, jotka menivät naimisiin vuonna 1859.  Sjöblomeille syntyi seitsemän lasta, joista kuusi eli aikuisikään (Walter, Maria, Hugo, Emilia, Alexander, Teresia ja Johan). Maria-tytär muutti aikanaan kivenheiton päähän mennessään naimisiin suutari Gustaf Ulmasen kanssa, jonka kotitorpassa toimii nykyisin Ullaksen kahvila.

• Torppariuudistuksen myötä Fredrikin leski Maria Sjöblom sai lunastettua torpan omistukseensa vuonna 1920. Marian kuoltua pari vuotta myöhemmin Sjökullaan asettui vanhin poika Werner.

• 1930-luvun lopulla Sjökulla siirtyi turkulaisen Auran Panimon yrittäjän Björn Strandellin omistukseen. Hän kunnosti torppaa sekä laajensi tiluksia mm. rakentamalla tontille huvilan ja kasvihuoneita. Alkuperäisessä torpassa asui henkilökuntaa. 50-luvulla tontilla toimi villakehräämökin. Strandellin teettämistä rakennuksista jäljellä on vain rantasauna.

• Sjökulla siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1972. Tontilla oli puusepänverstas ja pesulatoimintaa. Itse torppa oli vuokrattuna asuin-, kesämökki- ja varastokäyttöön.

• 2000-luvun edetessä torppa rapistui ja autioitui, kunnes se sai kaupungilta purkutuomion vuonna 2010. Vuosaari-Seura ryhtyi haastamaan purkupäätöstä ja onnistui viimeisellä hetkellä neuvottelemaan Sjökullan torpan vastuulleen. Torppa pelastui ja Vuosaari-Seuran käynnisti monivuotisen remontoinnin ja talkootoiminnan. Virallisesti Sjökulla siirtyi Vuosaari-Seuran omistukseen pari vuotta myöhemmin 15.1.2013.

• Lue tarkemmin Sjöblomien ja torpan historiasta Vuosaari-lehdessä olleesta Matti Lipposen artikkelista.

Katso kartta Sjökullan sijainnista (Harbonkatu 10). 

 

Sjökullan emännät 4 kpl

Edellinen artikkeliVuosaari-Seura tiedottaa 4/2013
Seuraava artikkeliLausunto Vuosaaren voimalaitosalueen asemakaavan muutoksen suunnittelun lähtökohdista