Uutiset

Uutta Itä-Helsinkiä! -tapahtuma Stoassa

Uutta Itä Helsinkiä

Miten Laajasalon ratikka ja Raide-Jokeri muuttavat tulevaisuudessa Itä-Helsinkiä? Mitä täydennysrakentamista eri alueille on ajateltu? Mistä löytyvät idän kaupunkipyöräasemat ensi kesänä? Mitä on suunnitteilla Vartiokylänlahden rannoille Vuosaaressa ja Puotilassa?

Itäisen Helsingin suunnitteluhankkeisiin voi tutustua kaupungin järjestämässä Uutta Itä-Helsinkiä! -tapahtumassa kulttuurikeskus Stoassa perjantaina 15.3. klo 15–19. Tilaisuudessa voi keskustella ajankohtaisista hankkeista kaavoittajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Useista suunnitelmista kerrotaan myös lyhyillä esityksillä.

Maksutonta vapaa-ajanohjelmaa nuorille - tutustu Operaatio Pulssiin!

Nuoriso Flickr Kuvaaja Paria Peyravi

Vuosaaren alueella järjestetään kevään aikana monipuolinen kattaus nuorten ideoimaa ja suunnittelemaa vapaa-ajan tekemistä. Toiminta on koottu Operaatio Pulssi! -esitteeseen, joka luokanvalvojien avulla on jaettu alueen 6.–9.-luokkalaisille. Kaikki esitteen toiminta on maksutonta ja avointa 12–18-vuotiaille, ellei sisällön kohdalla mainita toisin. Pulssin esitteitä saa myös Vuotalolta sekä alueen kirjastoista ja nuorisotaloilta. Linkki esitteeseen http://itapulssi.munstadi.fi/files/2019/01/Ita_Pulssi_A6_syksy2018.pdf

Osa kursseista ja työpajoista vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kunkin toiminnon kohdalta erikseen. 

Operaatio Pulssi! Idän avulla nuoret pääsevät kokeilemaan maksutta erilaisia harrastuksia ja tapahtumia sekä ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan niitä yhdessä ammattilaisten kanssa.

Operaatio Pulssi! on Helsingin kaupungin organisoimaa toimintaa. Pulssin toiminnassa ovat mukana alueen nuoret, koulut, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimijat, kirjasto, seurakunta, työväenopisto sekä paikalliset järjestöt ja seurat. Operaatio Pulssi! Itä aloitti toiminnan kesäkuussa 2018 ja toiminta laajenee myöhemmin koko Itä-Helsinkiin.

Operaatio Pulssi! Itä vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia

Operaatio Pulssi! kerää nuorilta ajatuksia ja mielipiteitä siitä, millaista tekemistä nuoret kaipaavat vapaa-ajallaan ja tarjoaa nuorille mahdollisuuksia toteuttaa omia ideoitaan. Tietoa kerätään ja työstetään osana Helsingin kaupungin nuorten osallistuvaa budjetointia RuutiBudjettia sekä erilaisissa tempauksissa esimerkiksi kouluilla ja nuorisotaloilla. Pulssin kautta nuoret voivat vaikuttaa alueensa vapaa-ajan tekemiseen läpi vuoden olemalla yhteydessä oman alueensa koordinaattoriin. Tehdään yhdessä nuorten ideoista totta!

Lisätietoja saa myös alueen koordinaattorilta Tiina Papuselta puhelin ja WhatsApp: 040 587 6266, tiina.papunen@hel.fi tai seuraamalla Instagrammissa @operaatiopulssi.

Vuosaareen uusi nykyaikainen lukio

Vuosaaren lukio

Helsingin kaupunki pääsee pitkän tauon jälkeen rakentamaan uuden lukion. Vuosaaren keskustaan halutaan toteuttaa laadukas 900 opiskelijan tarpeisiin sopiva lukiorakennus, joka avautuu iltaisin laajaan harraste- ja asukaskäyttöön. Vuosaaren lukio on Helsingin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava hanke.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto hyväksyi tänään lukion hankesuunnitelman ja elinkaarihankkeen toteuttajan. Lopullisesti suunnitelmien hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Uusi lukiorakennus nousee aivan Vuosaaren ytimeen metroaseman ja urheilutalon väliin osoitteeseen Mosaiikkiraitti 2. Rakennus on osa Vuosaaren keskustan kehittämishanketta.

Vuosaaren lukiolle on etsitty ratkaisua, jossa rakennuksen toiminnallisilla ominaisuuksilla, kaupunkikuvallisilla arvoilla ja arkkitehtuurilla on korkea painoarvo. Ratkaisun kattopihamaailma antaa virikkeellisen ympäristön koululaisille ja kuntalaisille monimuotoisuudellaan, jonka useat nousevat pihat ja kattotasot mahdollistavat.

Rakennuksen toiminta näkyy ulospäin, minkä lisäksi toiminta voidaan jopa tuoda ulos, kun useammasta kerroksesta pääsee suoraan ulos omalle pihatasolleen. Katutason umpinaisissa seinäpinnoissa on luotu virikkeellistä ympäristöä jalankulkijoille mm. monipuolisella pinnan käsittelyllä. Sisäänkäyntejä on korostettuja hienosti materiaalinvaihdoksilla.

Lukion tilajärjestelyt tukevat lukion musiikki- ja teknologiapainotteista opetusta ja taiteen perusopetusta. Lukioon luodaan nykyaikainen oppimisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuudet yhteistyöhön ja monipuolisten työtapojen käyttöön. Lukiorakennus tuo kaivattua lisätilaa asukastoiminnalle ja järjestöille sekä tapahtumille erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Muun muassa taiteiden oppimistilat, näyttämö, ravintolasali, yhteisöllinen tila, intensiivisen työn tiloja, pienryhmätiloja sekä monitoimisali voidaan ottaa iltakäyttöön.

Rakennuksen suunnitteluissa on käytössä RTS-ympäristöluokitus, joka tukee ympäristövastuullista rakentamista. Uudisrakennus on muodoltaan kapeampi ja korkeampi kuin nykyinen lukiorakennus, jolloin tontti hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Sisätilat ovat tehokkaasti käytettävät. Rakennukseen tulee viherkatto ja sen energiatehokkuutta lisätään mm. aurinkopaneelein. Tavoitteena on energialuokka A. Myös jätteiden lajitteluun varataan riittävästi tilaa.

Vuosaaren uusi lukio on Helsingin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava hanke. Rakennus tulee kaupungin omistukseen, mutta hankkeen toteuttaja eli palveluntuottaja vastaa lukiorakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja 20 vuoden ylläpitopalvelusta. Palveluntuottaja suunnittelee ja toteuttaa kohteeseen ratkaisuja, joiden avulla taataan kohteen käytettävyys asetettujen tavoitteiden mukaisesti kustannustehokkaasti. Elinkaarimallin hyödyt perustuvat suurilta osin riskienhallinnan tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaiseen vastuiden siirtoon.

Palveluntuottajaksi valittiin YIT Suomi Oy:n ja Caverion Suomi Oy:n ryhmittymä kilpailullisen neuvottelumenettelyn pohjalta. Arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Verstas Arkkitehdit Oy. Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille 2019–21 ja sen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 28 miljoonaa euroa.

Arkkitehtuurikilpailussa ideoidaan asumista Meri-Rastilaan

Palas

Syksyllä 2018 käynnistynyt Asuntoreformi Helsinki – asuminen 2020 -kilpailu on avoin arkkitehtuuri- ja ideakilpailu, jossa pyritään uudistamaan asuntosuunnittelussa vallitsevia käytäntöjä sekä lisäämään asuntotuotannon monipuolisuutta ja asumisvaihtoehtoja asukkaille. Kilpailun järjestäjä on Helsingin kaupunki ja sen teknisestä̈ toteutuksesta vastaa Alvar Aalto -säätiö.

Kilpailussa keskitytään Helsingin asumisen haasteisiin: jatkuva kasvu ja asuntojen kysyntä luovat paineet tehostetulle asuntorakentamiselle, jossa asumisen laatu uhkaa jäädä teknisten ja taloudellisten reunaehtojen varjoon. Myös yhteiskunnalliset muutokset, erilaiset elämäntyylit ja perhemuodot sekä uudet rakentamisen tekniikat vaikuttavat tulevaisuuden asumisen ratkaisuihin.

Suunnittelukilpailussa on kaksi erillistä kategoriaa: asumisen kehittämisideat ja kohdekohtaiset suunnitelmat. Suunnitelmaosuudessa kilpailun tavoitteiden mukaisia ratkaisuja tulee soveltaa jollekin kolmesta eri puolella Helsinkiä sijaitsevista tonteista: Jätkäsaareen, Meri-Rastilaan ja Pohjois-Pasilaan. Kilpailun asumisen kehittämisideat -osiossa haetaan suppeampia ja käsitteellisempiä uudistusideoita asumiseen tai asuntorakentamisen kipukohtiin.

Kilpailun avulla pyritään lisäämään suunnittelijoiden välistä keskustelua ja yhteisymmärrystä asumisen ja asuinrakentamisen uudistamisesta sekä hyvään asumiseen, sen laatuun ja toteutettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kilpailun kautta kutsutaan myös kaupunkilaiset mukaan keskustelemaan ja kehittämään helsinkiläistä kerrostaloasumista.

Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailuun vastaanotettiin määräaikaan mennessä viime joulukuussa yhteensä 80 ehdotusta. Kohdekohtaiset suunnitelmat -kategoriaan 60: Meri-Rastilaan 26, Pohjois-Pasilaan 11, Jätkäsaareen 23 ja Asumisen kehittämisideat -kategoriaan 20 ehdotusta.

Kilpailuehdotukset jon nyt julkaistu ja niihin voi tutustua kilpailun verkkosivulla KILPAILUEHDOTUKSET. Kohdekohtaiset suunnitelmat -kategoriassa on nähtävillä kustakin ehdotuksesta 3 esittelykuvaa, lyhyt selostus, sekä ehdotuksen A3-kokoiset pdf-planssit. Asumisen kehittämisideat -kategoriassa on kustakin ehdotuksesta lyhyt selostus ja A3-kokoiset pdf-planssit.

Kilpailun palkintolautakunta vastaa ehdotusten arvioinnista. Palkintolautakuntaan kuuluu yhdeksän molempia kategorioita arvioivaa jäsentä, sekä lisäksi kunkin kohdetontin asiantuntijat, jotka osallistuvat vain oman kohteensa suunnitelmaehdotusten arviointiin. Palkintolautakuntaa avustaa arvioinnissa sihteeri ja mahdolliset ulkopuoliset asiantuntijat. Kilpailu pyritään ratkaisemaan kevään 2019 aikana.

Luonnonhoidon työt alkavat Kallahdenniemellä

Kallahdenniemen luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan liittyvät työt aloitetaan alkuvuodesta 2019. Metsiköitä hoidetaan etupäässä poistamalla huonokuntoisia puita, harventamalla tiheimpiä metsän osia sekä kehittämällä taimiryhmistä edelleen uusia puusukupolvia. Lisäksi poistetaan vaaraa aiheuttavia puita sekä maisemaa peittävää vesakkoa erityisesti pihojen ja kulkureittien lähistöltä.

Työt perustuvat hyväksyttyyn Kallahden hoito- ja kehittämissuunnitelmaan 2013 ja siihen liittyvään päivitettyyn Kallahden luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan 2018–2023. Luonnonhoidon tavoitteena on pitää metsiköt mahdollisimman monimuotoisina ja puustoltaan elinvoimaisina ulkoilualueina. Reittien varsilla ja pihojen läheisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen.

Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan toimenpiteissään luonnonhoidon linjauksen ja luonnon monimuotoisuus -ohjelman pääperiaatteita. Osa suunnittelualueesta jää kokonaan luonnontilaan. Lisäksi osa asutuksesta ja kulkureiteistä kauempana sijaitsevista metsän osista säilyy luonnontilassa. Myös luonnon arvokohteet säilyvät koskemattomina ja osaa hoidetaan arvokkaiden ominaispiirteiden vaatimalla tavalla.

Metsiin jätetään kaiken ikäisiä puita ja myös eriasteista lahopuuta. Tiheiköitä ja pensaita säästetään eläinten piilopaikoiksi sekä maisemaa monipuolistamaan. Lintujen pesintäkaudella 1.4.–31.7. ei tehdä harvennus- eikä pienaukkohakkuita.

Työn johto:
vastaava luontomestari Kari Vuosalmi
Helsingin kaupungin Stara
puh. 09 310 788 04

Töiden tilaus ja työn valvonta:
metsävastaava Vesa Koskikallio
kaupunkiympäristön toimiala
puh. 09 310 38452

Suunnittelu:
metsäsuunnittelija Antti Siuruainen
kaupunkiympäristön toimiala
puh. 09 310 752 52

Sähköpostit: etunimi.sukunimi@hel.fi

Osallistuvan budjetoinnin ideat jatkokehittelyyn helmikuussa

Helsinkiläiset ovat tehneet 1 260 ehdotusta siitä, miten he toivoisivat Helsinkiä ja omaa asuinaluettaan kehitettävän. OmaStadi-palvelussa sai joulukuun alkuun saakka tehdä ehdotuksia asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Suosittuja teemoja ovat muun muassa olleet liikuntapaikat, kulttuuriprojektit, ympäristöasiat ja asukastilat.

Helsinki lisäsi viime vuonna mahdollisuuksia suoraan demokratiaan avaamalla kaupungin budjetista 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten päätettäväksi, joka vuosi. Helsinki on ensimmäinen suomalainen kunta, joka otti osallistuvan budjetoinnin käyttöön näin isossa mittakaavassa.

Kaupunki kutsuu nyt jatkoon päässeiden ehdotusten tekijät mukaan tuottamaan ehdotuksista varsinaisia äänestykseen meneviä suunnitelmia. Suunnitelmia tehdään yhdessä helsinkiläisten, kaupungin työntekijöiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa OmaStadi.hel.fi -palvelussa ja alueellisissa OmaStadi Raksa-tapaamisissa.

Kaikissa Helsingin seitsemässä suurpiirissä järjestetään OmaStadi Raksa-tapaaminen. Lisäksi järjestetään yksi koko kaupunkia koskeva OmaStadi Raksa. Voit tulla mukaan Raksoille, vaikka et olisi tehnyt omaa ehdotusta, mutta haluat olla mukana tekemässä OmaStadi-suunnitelmia.

Suunnitelmiin voidaan yhdistää esimerkiksi useita samankaltaisia ehdotuksia, jotka ovat samaa aihepiiriä tai aluetta koskevia. Suunnitelma voi muodostua myös keskenään erilaisista ehdotuksista. Tavoitteena on tehdä järkevä määrä konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia suunnitelmia.

Suunnitelmat kirjataan OmaStadi.hel.fi -palveluun, jossa niitä voi seurata ja kommentoida. Tarkentuneista suunnitelmista helsinkiläiset äänestävät myöhemmin ne, jotka kaupunki toteuttaa. Ilmoittaudu mukaan OmaStadi Raksoille 8.2. mennessä: OmaStadi – Tapahtumat.

Helsingin rantojen valaistuskysely

Helsingin kaupunki laatii suunnitelmaa ranta-alueiden ja rantareittien valaistusperiaatteista. Työn tavoitteena on hakea valaistustapoja eri tyyppisille ranta-alueille siten, että asukkaiden erilaiset toiveet ja tarpeet saadaan sovitettua yhteen eläinten ja kasvien tarpeita unohtamatta. Työssä tullaan määrittelemään, mitä ja miten kohteita valaistaan ja mitä jätetään valaisematta. Kaupunki pyytää asukkailta asiasta mielipiteitä karttakyselyn avulla.

Nyt tehtävällä kyselyllä selvitetään asukkaiden kokemuksia ja ajatuksia Helsingin rantareittien, ranta-alueiden ja saarten valaistuksesta. Lisäksi haetaan ideoita, joilla voidaan parantaa rantojen käyttöä, viihtyisyyttä ja saavutettavuutta valaistuksen avulla.

Karttakysely on avoinna 10.3. asti verkko-osoitteessa http://mpt.link/rantavalaistus.

Kartalle voi esimerkiksi merkitä minne haluaisi tunnelmallista valaistusta, mitä merkittäviä luontokohteita voisi valaista tai mitä aluetta ei pitäisi valaista lainkaan. Myöhemmin keväällä on luvassa lisäksi asukas- sekä asiantuntijatyöpajoja, joissa ajatuksia kehitetään eteenpäin.

Suunnittelutyötä ohjaavat luonto, kaupunkikuva, asuminen, liikkuminen, turvallisuus sekä palvelut. Meri ja rannat koskettavat läheisesti jokaista helsinkiläistä, sillä kaupungin kaikki asukkaat asuvat alle 10 kilometrin päässä merestä. Helsingin ranta-alueet ja reitit muodostavat noin 130 kilometriä rantaviivaa.

Rantareittien varrella olevien alueiden luonne vaihtelee luonnontilaisista luonnonsuojelualueista tiiviisti rakennettuihin rantoihin. Meren rannat ja jokivarsien ympäristöt ovat Helsingille ominaisia ympäristöjä, joiden valaisemisella voidaan korostaa kaupungin merellisyyttä ja omaleimaisuutta. Toisaalta rantareitit sivuavat usein laajoja luontoalueita, jotka halutaan jättää valaisematta luonnon monimuotoisuuden varjelemiseksi tai asukkaiden toivomuksesta.

Rantojen valaisun suunnittelutyö on osa Helsingin merellisen strategian kehitystyötä. Tavoitteena on, että vuonna 2050 merellinen Helsinki on aktiivinen osa kaupunkia ja helposti kaupunkilaisten saavutettavissa. Helsingin kaupungin ranta-alueiden ja reittien valaistusperiaatteet laaditaan Helsingin kaupungin toimeksiantona vuoden 2019 loppuun mennessä. Konsulttina hankkeessa toimii Ramboll Finland Oy.

Kallvikinniementien kunnostus jatkuu

Kaupunki jatkaa Vuosaaressa Kallvikinniementien kunnostusta. Työ alkoi jo viime vuonna, jolloin kunnostettiin osuus Meri-Rastilan tieltä Leppäniementielle. Nyt katutyö tehdään loppuosuudelle Leppäniementieltä tien päättävään kääntöpaikkaan saakka. Ennen katurakentamisen aloitusta joudutaan kaatamaan puita tammikuussa. Katutyöt alkavat myöhemmin keväällä, ja ne valmistuvat loppukesästä tai syksyllä.

Kallvikinniementien varrelle rakennetaan autoille kohtaamispaikkoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja piennarten kulumisen vähentämiseksi. Kohtaamispaikat rakennetaan kohtiin, joissa maasto on jo kulunut pientareelle väistämisestä. Katualueen leveys pysyy pääosin ennallaan.

Lisäksi kadun valaistus uusitaan uudenaikaisilla led-valaisimilla, joissa on häikäisysuoja. Suojan ansiosta valo ei häiritse alueen lepakoita. Työt valmistuvat tämän vuoden lopussa. Rakennustyöt toteuttaa Helsingin rakentamispalvelu Stara.

Vuosaaren sote-palveluilla avoimien ovien päivä

Vuosaaren perhekeskuksessa ja terveys- ja hyvinvointikeskuksessa on perjantaina 1.2. avointen ovien päivä klo 12.30–15. Vuosaarelaiset voivat päivän aikana tutustua keskukseen osoitteessa Kahvikuja 3. Tapahtuman avaa apulaispormestari Sanna Vesikansa. Tilojen lisäksi paikalla voi tutustua vuosaarelaisen harrastajakuvaaja Mika Laitisen valokuvasarjaan, joka kuvaa Vuosaarta ja sen luontoa. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Alakategoriat