Vuosaari-Seura järjestää lauantaina 18.5. klo 10 noin kaksi tuntia kestävän luontoretken Mustavuoren lehtoalueelle. Lähtö Niinisaarentien varrella olevalta pysäköintialueelta. Kävelyn oppaana toimii Matti Pöhö. Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys eli Helsy aloittaa vesiteemaan liittyvän retkisarjan Mustavuoresta. Geologi Antti Sallan johdolla tutustutaan lähteisiin ja lähteikköihin, joita on Itäväylän varren metsikössä, Mustavuoressa ja Vuosaarenhuipun lähimaastossa. Retki järjestetään yhteistyössä Sipoon luonnonsuojelijoiden ja Vuosaari-Seuran kanssa torstaina 9.5. klo 17.30–20.30. Kävely suuntautuu Mustavuoressa osaksi alueelle, jota Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike on ehdottanut mukaan nyt selvitysvaiheessa olevaan Helsingin kansallista kaupunkipuistoon. Puistohankkeen esiselvitysraportti on menossa lähiaikoina kaupungin johtoryhmän käsittelyyn. Kulkuyhteydet julkisilla: lähtöpaikalle eli Mustavuoren Itäväylän puoleiselle pysäköintipaikalle on noin 900 metriä kävelyä itään päin bussien 560, 93 ja 841 Fallpakan pysäkiltä, mikä on lähellä Itäväylän ja Kallvikintien risteystä. Varusteet: säänmukainen ja tuulenpitävä vaatetus, jos kiipeää huipulle; vedenpitävät jalkineet, mieluiten saappaat. Muista myös eväät ja istuinalusta. Vapaa pääsy. Lisätietoja Helsyn sivuilla: Mustavuoren lähteet .

Hasse Walli & Asamaanin esiintyminen Vuotalolla perjantaina 10.5. on Asamaan-orkesterin ensimmäinen yli kahteenkymmeneen vuoteen. Yhtyeen nykyisessä kokoonpanossa valtaosa muusikoista on alkuperäisjäseniä. Mukana on myös Afro-Line yhtyeestä tuttu Hassan Bah, sekä suomalaisen jazzin huippu Eero Koivistoinen. Hasse Walli toi vuonna 1982 länsi-afrikkalaisen musiikin Suomeen. Walli esiintyi vuosina 1982–86 Dakar Sound ja Afro-Line -yhtyeissä. Vuonna 1988 Hasse toi Suomeen uuden täysafrikkalaisen Hasse Walli & Asamaan -kokoonpanonsa, jolla oli takanaan jo 60 esiintymistä Senegalissa. Orkesteri esiintyi Suomessa, Englannissa, Eestissä ja Ruotsissa, paikoin pitkilläkin kiertueilla, vuosina 1988–92. Hasse Walli on pitkän linjan kansainvälinen muusikko, joka aloitti uransa 1962 Pepe Willbergin kanssa The Islanders -yhtyeen rumpalina. Siirryttyään kitaraan 1965, Hasse toimi useissa nimekkäissä yhtyeissä kuten Jormas, Blues Section ja Piirpauke. Walli on levyttänyt mm. Kirkan, Vesa-Matti Loirin, Hectorin ja Tuomari Nurmion kanssa. Hasse Walli & Asamaan Vuotalolla Maa ilmassa -klubi pe 10.5. klo 19 Vuotalon Vuosali, Mosaiikkitori 2, 00980 Helsinki Liput 10/8€ Klubi-ilta, A-oikeudet. Kahvila Pokkari vastaa tarjoiluista. Ovet avataan klo 18.30. Kesto noin kaksi tuntia. Konsertti sisältää väliajan. Kuva: Jari Koskela.

Suomalaista asuntosuunnittelua uudistavan Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -arkkitehtuurikilpailun voittajat ovat ratkenneet. Kilpailuehdotuksissa korostuivat yhteisöllisyys, tilojen jakaminen ja ympäristöystävällisyys. Kilpailijat suunnittelivat oman ehdotuksensa kolmeen vaihtoehtoiseen rakennuspaikkaan Meri-Rastilassa, Jätkäsaaressa ja Pohjois-Pasilassa. Lisäksi kilpailussa oli oma kategoria asumisen kehitysideoille. Kilpailuehdotuksia tuli 80, jotka jakaantuivat suhteellisen tasaisesti kaikkiin kategorioihin. Kilpailuehdotusten esittelyt ja kilpailun arvostelupöytäkirja ovat nähtävissä kilpailun verkkosivulla www.asuntoreformi2020.fi . ”Helsingissä on viime vuosina kiinnitetty huomiota asuntorakentamisen määrään, koska on haluttu tehdä tilaa ihmisille kasvavassa kaupungissa. Tämä kilpailu järjestettiin, jotta voisimme kiinnittää huomiota asumisen laatuun. Tässä kilpailussa etsittiin ja löydettiin hyviä ja asuntosuunnittelua päivittäviä ehdotuksia, jotka vastaavat niin ekologisten tavoitteiden, erilaisten elämäntyylien kuin maailman muutoksen näkymiseen helsinkiläisessä asuntotuotannossa”, toteaa apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka toimi palkintolautakunnan puheenjohtajana. Palkintojen jakotilaisuus järjestettiin avoimena yleisötilaisuutena Keskustakirjasto Oodissa 18.4. Kilpailun tavoitteena on parantaa asuntosuunnittelun laatua ja pyrkiä uudistamaan päätavoitteen mukaisesti asuntosuunnittelun ja -rakentamisen nykykäytäntöjä ja tapoja. Tavoitteena on lisätä entisestään asuntotuotannon monipuolisuutta ja laajentaa asukkaille tarjottavien erilaisten asumisvaihtoehtojen kirjoa. Kilpailussa haetaan uusia asumisen ratkaisuja, jotka heijastavat yhteiskunnallisia muutoksia ja jotka eivät jää kertaluonteisiksi: reformilla tulee olla asumiseen laajempia vaikutuksia. Näihin tavoitteisiin kilpailuehdotukset antavat kattavasti hyviä ratkaisuja. Vuosaaren Meri-Rastilassa 1. palkinnon voittanut ehdotus on ”Fröbelin palikat”. Tuomariston mukaan ehdotuksessa talojen pohjat perustuvat selkeisiin ja tarkoituksenmukaisiin huoneistoihin, joissa on eläydytty tutkimaan, miten ne muuntuvat joustavasti elämän erilaisiin tarpeisiin. Verantatila ja parveke sen jatkeena, asuntojen ja porrashuoneiden välillä, mahdollistavat pientalomaisen asumisen. Asunnot voi jakaa pää- ja sivuasuntoon omalla sisäänkäynnillään. Elinkaariasumisen ja erityisasumisen malleja on esitetty empaattisesti. Pohjavaihtoehdoissa on tutkittu myös esimerkiksi kulttuurillisia erityispiirteitä, mitä asumiseen voi liittyä ja miten ne voidaan helposti ratkaista saman runkorakenteen sisällä. Voittajaehdotuksen teki Muuan Oy: Tiina Antinoja, Aleksi Rastas, Olli Metso, Tuulikki Tanska ja Anna Koskinen. Lisäksi kaupunki lunasti ehdotuksen "Kaupunkiluonto" ja antoi kunniamainninnan ehdotukselle "Ronja". Meri-Rastilan kolme palkittua ehdotusta ja myös muut ehdotukset: Asuntoreformi 2020 – Meri-Rastila . Helsingin päämääränä on, että kaikki voittajaehdotukset toteutetaan rakennuspaikoilleen. Helsingin Asuntoreformikilpailu oli jatkoa toukokuussa vuonna 2018 päättyneelle Jyväskylässä, Tampereella ja Vantaalla käydylle asuntoreformikilpailulle. Aiempien valtakunnallisten Asuntoreformikilpailujen hengessä Helsingin kaupunki järjesti vuosina 1997–1998 reformikilpailun otsikolla ”2000-luvun koti”. Kilpailun pohjalta on suunniteltu asuinrakennuksia ja kortteleita Herttoniemenrantaan ja Arabianrantaan. Kilpailutöistä koottu näyttely on esillä kevään mittaan kirjastoissa: 18.4.–12.5. Brygga – kaupunkiympäristön osallisuustila, Keskustakirjasto Oodi, 1+ kerros (Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki) 29.4.–17.5. Jätkäsaaren kirjasto (Tyynenmerenkatu 1, 00220 Helsinki) 20.5.–31.5. Pasilan kirjasto (Kellosilta 9, 00520 Helsinki) 3.6.–14.6. Vuotalo (Mosaiikkitori 2, 00980 Helsinki) Kuvassa voittajaehdotus "Fröbelin palikat". Kuva: Muuan Oy.

Kaupungin asemakaavapalvelu laatii Vartiokylänlahden alueelle suunnitteluperiaatteita ja kaavarunkoa. Suunnitteluperiaatteissa määritellään alueen täydennysrakentamisen, virkistysalueiden ja palvelurakenteen tärkeimmät tavoitteet. Sen jälkeen laadittavassa kaavarungossa tarkennetaan merkittävimmät suunnittelun periaateratkaisut, kuten alustava kortteli- ja viherrakenne sekä liikennejärjestelyt. Suunnitteluperiaatteiden painopisteenä ovat Puotilanrantaan, Rastilanrantaan ja myöhemmin Rastilan kartanon alueelle sijoittuvat uudet ja täydentyvät asuinalueet, lahden ympäristön reitistö ja palvelut. Mielipiteet suunnitteluperiaatteiden ja kaavarungon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään esittämään viimeistään 26.4. Niille, jotka ovat mielipiteen yhteydessä ilmoittaneet sähköposti- tai postiosoitteensa, lähetetään tieto lautakunnan päätöksestä. Kirjalliset mielipiteet lähetetään osoitteeseen Helsingin kaupunki, Kirjaamo, PL 10, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI, (käyntiosoite: Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13, avoinna arkisin ma-pe klo 8.15–16) tai sähköpostilla helsinki.kirjaamo@hel.fi. Kun mielipiteet on saatu, suunnittelu etenee ja laaditaan suunnitteluperiaatteet ja niiden hyväksymisen jälkeen kaavarunko. Kaavarunko ohjaa myöhempiä asemakaavoja ja liikennesuunnitelmia. Suunnitteluperiaatteet esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle arviolta syksyllä 2020. Kaavarungosta on mahdollisuus esittää mielipiteitä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot. Kaavarunko esitellään lautakunnalle arviolta 2021 ja lautakunta päättää sen hyväksymisestä. Valmistelun aikana saatuihin mielipiteisiin vastataan vuorovaikutusraportissa. Suunnitteluperiaatteiden ja kaavarungon pohjalta aloitetaan asemakaavojen valmistelu. Tulevat tilaisuudet: – Suunnittelijat ovat tavattavissa ennen kävelyä 9.4.2019 klo 14-17, Rastilan kartano, Karavaanikatu 4 – Vartiokylänlahti-kävely, Vuosaaren puolella suunnittelijoiden kanssa. 9.4.2019 klo 17-19, Lähtöpisteenä Rastilan kartano – Suunnittelijat ovat tavattavissa ennen kävelyä 25.4.2019 klo 14-17, Puotilan kartano, Puotilantie 7. – Vartiokylänlahti-kävely, Vartiokylän puolella suunnittelijoiden kanssa. 25.4.2019 klo 17-19, Lähtöpisteenä Puotilan kartano Suunnitelmat ja asiakirjat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.3.2019 Linkit: Karttakysely 15.3.-26.4.2019

Maanmittari Carl Petter Hagström laati vuonna 1775 Mellunkylästä kauniin kartan isojakotoimituksen yhteydessä. Kylässä oli tuolloin viisi maatilaa, runsaasti viljelymaita, niittyjä sekä paljon metsää. Millaista oli elämä kylässä tuolloin? Nykyään Mellunkylään mahtuvat Mellunmäen, Vesalan, Kontulan, Kurkimäen ja Kivikon urbaanit osa-alueet. Vieläkö 1700-luvun maisemaa on nähtävissä Mellunkylässä? FM Matti Lipposen Aikamatka 1700-luvun Mellunkylään -luento Vuotalon (Mosaiikkitori 2) Vuosalissa tiistaina 9.4. klo 14. Järjestäjä: Helsingin työväenopisto. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Kuva: Constantin Grünberg / Helsingin kaupunginmuseo

Varjosaari-näyttely koostuu vastikään julkaistun kirjan Varjosaari – piilossa keskellä Helsinkiä (Reuna kustannus, 2019) kuvituspiirroksista sekä kirjasta poimituista tekstikatkelmista. Varjosaari (entiseltä nimeltään Pikku Pässi) sijaitsee Helsingin Vanhankaupunginlahdella, lähellä Kulosaarta ja keskellä Suomen ehkä runsaimmin ja monipuolisimmin tutkittua ja kuvailtua aluetta – mutta se oli pieniä satunnaisia mainintoja lukuun ottamatta unohdettu niin luontoa kuin kulttuuriakin koskevista teoksista. Tekijäkaksikko Maarit Verronen ja Laura Salama halusivat selvittää, kertoa ja kuvittaa saaren tarinan. Tiedonmuruja löytyi arkistoista, kirjallisuudesta ja saaren entisten asukkaiden ja heidän jälkeläistensä haastatteluista. Kaksikko teki myös omia retkiä saarelle. Tuloksena on piirroskuvitettu historiikki ja Varjosaari-näyttely, jossa ovat esillä kirjan alkuperäiset 34 lyijykynäpiirrosta ja yksi akvarelli. Näyttely on avoinna Herttoniemen kirjastossa (Kettutie 8 C) huhtikuun ajan. Tekijät ovat paikalla lauantaina 13.4. klo 12 alkaen kertomassa uudesta kirjasta ja näyttelystä. Kuva: Laura Salama

Kansainvälistä uraa niittänyt laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner saapuu uusien kappaleiden kanssa Vuotaloon lauantaina 6.4. klo 19. Vaihtoehtorokista, folkista ja bluesista vaikutteita saanut Wagner on keikkaillut ympäri maailmaa mm. Swansin ja Warren Ellisin kanssa ja esiintynyt BBC:n legendaarisessa Late night with Joose Holland -ohjelmassa. Hänen musiikkiaan on myös kuultu useissa tv-sarjojen, pelien ja elokuvien soundtrackilla. Wagnerille myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena 2015 Nordic Music Prize, joka myönnetään vuosittain pohjoismaiden parhaalle albumille. Mirel Wagner Vuotalon Vuosali Mosaiikkitori 2 Lauantai 6.4. klo 19.00 Liput 18/15 €

Kaupunkipyörät ovat vakiinnuttaneet laajan käyttäjäkunnan Helsingissä ja Espoossa. Nyt tulevat kaupunkipotkulaudat. Potkulautapalvelussa kokeillaan sekä perinteisesti potkittavia että sähköllä toimivia potkulautoja. Kokeilualueena on Vuosaari, johon tulee noin 30 potkulauta-asemaa ja 300 potkulautaa. Laudan saa käyttöönsä mobiilisovelluksella pientä korvausta vastaan. HSL ja palvelusta vastaava Samocat Sharing toteuttavat kokeilun yhteistyössä. Kausi alkaa 15.4. ja jatkuu aina lokakuun loppuun. Potkulautapilotti on osa HSL:n Idealab-hanketta, jossa kokeillaan uudenlaisia liikkumispalveluita HSL-alueen liikenteessä. Toinen Idealab-hanke on Espooseen sijoittuva kutsuliikennekokeilu, joka käynnistyy syksyllä. ”Potkulauta on ketterä väline lyhyiden matkojen tekemiseen. Taittuvan laudan voi ottaa myös joukkoliikennevälineen kyytiin. Haluamme testata Vuosaaressa, miten potkulaudat toimivat joukkoliikennematkan osana ja itsenäisenä kulkutapana”, HSL:n erityisasiantuntija Tarja Jääskeläinen sanoo. ”Jotkut ovat ehkä törmänneet maailmalla matkatessaan sähköisiin potkulautoihin, joita näkyy katujen varsilla pitkin ja poikin. Näitä asemattomia palveluita nähdään tänä vuonna myös Helsingissä. Vuosaaressa kokeilemme kuitenkin kaupunkipyöristä tuttua asemallista ratkaisua, jonka etuna on se, että potkulaudat löytyvät aina samoista paikoista”, Jääskeläinen kertoo. Asemat ja saatavilla olevat potkulaudat tuodaan näkyville myös HSL:n Reittioppaaseen. Täyteen ladatulla sähköpotkulaudalla voi kulkea enintään 15 kilometriä. Laudan maksiminopeus on 25 kilometriä tunnissa. Lisätietoja ja potkulauta-asemien sijainti kartalla HSL:n nettisivuilla: Vuosaaressa pääsee ajamaan kaupunkipotkulaudalla tänä kesänä .

Millainen on sinun Vartiokylänlahtesi ja millainen se tulisi olla tulevaisuudessa? Mitkä ovat lempipaikkojasi? Mitkä alueet tulisi säilyttää nykyisellään? Entä miten aluetta voisi kehittää ja parantaa? Kaupungin asemakaavapalvelu suunnittelee Puotilanrannan venesatamaan, Meri-Rastilan länsirannan arvokkaalle luontoalueelle ja myöhemmin Rastilan kartanon ympäristöön uusia asuinalueita. Samalla parannetaan koko Vartiokylänlahden alueen yhteyksiä kävelijöille, pyöräilijöille ja ulkoilijoille ja kehitetään alueen viheralueita ja palveluita. Nyt avattu  Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden karttakysely  liittyy Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteiden laatimistyöhön, jota asemakaavapalvelu tekee vuosina 2019-2020. Suunnitteluperiaatteiden pohjalta alueelle laaditaan kaavarunko sekä myöhemmin asemakaavoja ja ympäristön kehittämissuunnitelmia, jotka ohjaavat alueen rakentamista, viheralueiden ja katujen kehittämistä, korjausta ja hoitoa. Kaupunki toivoo vastauksia kaikilta Vartiokylänlahdella ja sen ympäristössä liikkuvilta ja aikaansa viettäviltä kaupunkilaisilta – niin asukkailta, työntekijöiltä kuin muilta alueen tuntevilta. Karttakysely on avoinna 26.4. asti. Vartiokylänlahden suunnitteluperiaatteet -hankkeeseen liittyvät tilaisuudet: – Suunnittelijat ovat tavattavissa ennen kävelyä 9.4. klo 14–17, Rastilan kartano, Karavaanikatu 4 –Vartiokylänlahti-kävely, Vuosaaren puolella suunnittelijoiden kanssa. 9.4. klo 17–19, Lähtöpisteenä Rastilan kartano – Suunnittelijat ovat tavattavissa ennen kävelyä 25.4. klo 14–17, Puotilan kartano, Puotilantie 7 – Vartiokylänlahti-kävely, Vartiokylän puolella suunnittelijoiden kanssa. 25.4. klo 17–19, Lähtöpisteenä Puotilan kartano

Vuosi 2019 on Vuosaaren kesäteatterilla jo 12. toimintavuosi. Teatterilla on ollut esitystoimintaa joka kesä, ja viime vuosina toimintaa on laajennettu erilaisten kurssien sekä Open Mic -iltamien järjestämisellä. Nyt helmikuussa järjestettiin myös jo improvisaatiokurssi Villa Lillkallvikissa. Kesäteatterin toimintaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat ja viime vuonna mukaan tulikin useita uusia harrastajanäyttelijöitä ja esityksilläkin saavutettiin aivan uutta yleisöä. Viime kesän Tulitikkuja lainaamassa -näytelmä oli menestys ja kaikki esitykset olivat loppuunmyytyjä. Tämän kesän näytelmäksi on nyt valittu Sisko Istanmäen Liian paksu perhoseksi -romaaniin perustuva esitys. Näytökset ovat jo heti kesän alussa kesäkuussa. Istanmäen romaani oli ilmestyessään vuonna 1995 kiitetty ja se valittiin myös Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Romaani on Kaisun ja Paavo Ernestin eli Ernin tarina menneen maailman kyläkauppamiljöössä, mutta myös kertomus sinnikkyydestä ja paljosta muusta. Ernin sisko Vivien eli Viivi ja Ernin äiti Ellida ovat romaanin muita keskeisiä hahmoja. Kirjan pohjalta valmistettu Tove Idströmin käsikirjoittama ja Heidi Könkään ohjaama televisioelokuva rikkoi ensiesityksellään vuonna 1998 katsojaennätyksiä ja sai samana vuonna Prix Europa Special -palkinnon. Elokuva jäi ajankohtana monille mieleen kotimaisen televisiodraaman reippaana tapauksena. Sisko Istanmäen romaanin maailma ja sen hahmot ovatkin ajattomia ja tunnistettavia myös nykyisessä muuttuneessa maailmassa. Vuosaaren kesäteatterin Liian paksu perhoseksi -näytelmän ohjaa Kimmo Tähtivirta, joka on aiemminkin ohjannut kesäteatterin produktioita. Tähtivirta valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2014 ja on opiskellut fyysistä ja sanatonta teatteria myös Real Escuela Superior de Arte Dramáticossa Madridissa. Kesäteatteriyhdistys järjestää lauantaina 9.3. klo 12 ensi kesän näytelmän esivalmisteluun liittyvät tapaamisen Villa Lillkallvikissa (Juhannusruusunkuja 5) eli jos olet kiinnostunut esiintymään tai muuten avustamaan näytelmässä, kannattaa tulla paikalle. Näytelmään etsitään myös apulaisohjaajaa. Tähtivirta esittelee tapaamisessa eri rooleja ja kertoo alustavia ajatuksiaan näytelmästä. Sitten improvisoidaan rennolla mielellä yhdessä, luetaan näytelmää ja rakennetaan siitä pari kohtausta. Mitään ennakkovalmistelua ei tarvita; muuta kuin mukavat vaatteet päälle. Tilaisuus kestää klo 16 asti. Paikalla tapaamisessa on myös näytelmän tuottaja Pia Koivisto kertomassa muista mahdollisuuksista olla mukana teatteriyhdistyksen toiminnassa. Näytelmään valikoituneiden näyttelijöiden toivotaan pääsevän samalle paikalle myös seuraavana päivänä sunnuntaina 10.3. klo 12–16. Kesäteatteriin saat yhteyden sähköpostilla vuosaarenkesateatteriyhdistys@gmail.com tai tekstiviestillä 040 530 2436. Tervetuloa osallistumaan Vuosaaren kesäteatterin toimintaan!

Keskustelutilaisuus Helsingin luonto- ja kulttuuriympäristöistä sekä Helsingin kansallisen kaupunkipuiston suunnittelutilanteesta Keskustakirjasto Oodin (Töölönlahdenkatu 4) Maijansalissa perjantaina 8.3. klo 19–21. Tilaisuuden alustajina ja keskustelussa ovat mukana muun muassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, professori Maunu Häyrynen, ympäristöjohtaja Esa Nikunen, Ympäristötiedon foorumin toiminnanjohtaja Outi Silfverberg, Viher-Arkki Oy:n Hanna Tajakka, tietokirjailija Jarmo Nieminen ja Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson. Paneelikeskustelussa on lisäksi mukana Helsingin poliittisia päättäjiä. Tilaisuuden ohjelma on luettavissa osoitteessa https://kaupunkipuisto.fi . Tapahtuman järjestää Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin ja Keskustakirjasto Oodin kanssa. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen päämääränä on saada Helsinkiin laaja idästä länteen ja etelästä pohjoiseen ulottuva uuden ajan urbaani kansallinen kaupunkipuisto.

Miten Laajasalon ratikka ja Raide-Jokeri muuttavat tulevaisuudessa Itä-Helsinkiä? Mitä täydennysrakentamista eri alueille on ajateltu? Mistä löytyvät idän kaupunkipyöräasemat ensi kesänä? Mitä on suunnitteilla Vartiokylänlahden rannoille Vuosaaressa ja Puotilassa? Itäisen Helsingin suunnitteluhankkeisiin voi tutustua kaupungin järjestämässä Uutta Itä-Helsinkiä! -tapahtumassa kulttuurikeskus Stoassa perjantaina 15.3. klo 15–19. Tilaisuudessa on mahdollista keskustella ajankohtaisista hankkeista kaavoittajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Useista suunnitelmista kerrotaan myös lyhyillä esityksillä.

Vuosaaren alueella järjestetään kevään aikana monipuolinen kattaus nuorten ideoimaa ja suunnittelemaa vapaa-ajan tekemistä. Toiminta on koottu Operaatio Pulssi! -esitteeseen, joka luokanvalvojien avulla on jaettu alueen 6.–9.-luokkalaisille. Kaikki esitteen toiminta on maksutonta ja avointa 12–18-vuotiaille, ellei sisällön kohdalla mainita toisin. Pulssin esitteitä saa myös Vuotalolta sekä alueen kirjastoista ja nuorisotaloilta. Linkki esitteeseen http://itapulssi.munstadi.fi/files/2019/01/Ita_Pulssi_A6_syksy2018.pdf Osa kursseista ja työpajoista vaatii ennakkoilmoittautumisen. Ilmoittautumisohjeet löytyvät kunkin toiminnon kohdalta erikseen.  Operaatio Pulssi! Idän avulla nuoret pääsevät kokeilemaan maksutta erilaisia harrastuksia ja tapahtumia sekä ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan niitä yhdessä ammattilaisten kanssa. Operaatio Pulssi! on Helsingin kaupungin organisoimaa toimintaa. Pulssin toiminnassa ovat mukana alueen nuoret, koulut, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntatoimijat, kirjasto, seurakunta, työväenopisto sekä paikalliset järjestöt ja seurat. Operaatio Pulssi! Itä aloitti toiminnan kesäkuussa 2018 ja toiminta laajenee myöhemmin koko Itä-Helsinkiin. Operaatio Pulssi! Itä vahvistaa nuorten vaikuttamismahdollisuuksia Operaatio Pulssi! kerää nuorilta ajatuksia ja mielipiteitä siitä, millaista tekemistä nuoret kaipaavat vapaa-ajallaan ja tarjoaa nuorille mahdollisuuksia toteuttaa omia ideoitaan. Tietoa kerätään ja työstetään osana Helsingin kaupungin nuorten osallistuvaa budjetointia RuutiBudjettia sekä erilaisissa tempauksissa esimerkiksi kouluilla ja nuorisotaloilla. Pulssin kautta nuoret voivat vaikuttaa alueensa vapaa-ajan tekemiseen läpi vuoden olemalla yhteydessä oman alueensa koordinaattoriin. Tehdään yhdessä nuorten ideoista totta! Lisätietoja saa myös alueen koordinaattorilta Tiina Papuselta puhelin ja WhatsApp: 040 587 6266,  tiina.papunen@hel.fi  tai seuraamalla Instagrammissa @operaatiopulssi.

Helsingin kaupunki pääsee pitkän tauon jälkeen rakentamaan uuden lukion. Vuosaaren keskustaan halutaan toteuttaa laadukas 900 opiskelijan tarpeisiin sopiva lukiorakennus, joka avautuu iltaisin laajaan harraste- ja asukaskäyttöön. Vuosaaren lukio on Helsingin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava hanke. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto hyväksyi tänään lukion hankesuunnitelman ja elinkaarihankkeen toteuttajan. Lopullisesti suunnitelmien hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Uusi lukiorakennus nousee aivan Vuosaaren ytimeen metroaseman ja urheilutalon väliin osoitteeseen Mosaiikkiraitti 2. Rakennus on osa Vuosaaren keskustan kehittämishanketta. Vuosaaren lukiolle on etsitty ratkaisua, jossa rakennuksen toiminnallisilla ominaisuuksilla, kaupunkikuvallisilla arvoilla ja arkkitehtuurilla on korkea painoarvo. Ratkaisun kattopihamaailma antaa virikkeellisen ympäristön koululaisille ja kuntalaisille monimuotoisuudellaan, jonka useat nousevat pihat ja kattotasot mahdollistavat. Rakennuksen toiminta näkyy ulospäin, minkä lisäksi toiminta voidaan jopa tuoda ulos, kun useammasta kerroksesta pääsee suoraan ulos omalle pihatasolleen. Katutason umpinaisissa seinäpinnoissa on luotu virikkeellistä ympäristöä jalankulkijoille mm. monipuolisella pinnan käsittelyllä. Sisäänkäyntejä on korostettuja hienosti materiaalinvaihdoksilla. Lukion tilajärjestelyt tukevat lukion musiikki- ja teknologiapainotteista opetusta ja taiteen perusopetusta. Lukioon luodaan nykyaikainen oppimisympäristö, joka tarjoaa mahdollisuudet yhteistyöhön ja monipuolisten työtapojen käyttöön. Lukiorakennus tuo kaivattua lisätilaa asukastoiminnalle ja järjestöille sekä tapahtumille erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin. Muun muassa taiteiden oppimistilat, näyttämö, ravintolasali, yhteisöllinen tila, intensiivisen työn tiloja, pienryhmätiloja sekä monitoimisali voidaan ottaa iltakäyttöön. Rakennuksen suunnitteluissa on käytössä RTS-ympäristöluokitus, joka tukee ympäristövastuullista rakentamista. Uudisrakennus on muodoltaan kapeampi ja korkeampi kuin nykyinen lukiorakennus, jolloin tontti hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Sisätilat ovat tehokkaasti käytettävät. Rakennukseen tulee viherkatto ja sen energiatehokkuutta lisätään mm. aurinkopaneelein. Tavoitteena on energialuokka A. Myös jätteiden lajitteluun varataan riittävästi tilaa. Vuosaaren uusi lukio on Helsingin ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava hanke. Rakennus tulee kaupungin omistukseen, mutta hankkeen toteuttaja eli palveluntuottaja vastaa lukiorakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja 20 vuoden ylläpitopalvelusta. Palveluntuottaja suunnittelee ja toteuttaa kohteeseen ratkaisuja, joiden avulla taataan kohteen käytettävyys asetettujen tavoitteiden mukaisesti kustannustehokkaasti. Elinkaarimallin hyödyt perustuvat suurilta osin riskienhallinnan tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaiseen vastuiden siirtoon. Palveluntuottajaksi valittiin YIT Suomi Oy:n ja Caverion Suomi Oy:n ryhmittymä kilpailullisen neuvottelumenettelyn pohjalta. Arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Verstas Arkkitehdit Oy. Hankkeen toteutus ajoittuu vuosille 2019–21 ja sen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 28 miljoonaa euroa.

Syksyllä 2018 käynnistynyt Asuntoreformi Helsinki – asuminen 2020 -kilpailu on avoin arkkitehtuuri- ja ideakilpailu, jossa pyritään uudistamaan asuntosuunnittelussa vallitsevia käytäntöjä sekä lisäämään asuntotuotannon monipuolisuutta ja asumisvaihtoehtoja asukkaille. Kilpailun järjestäjä on Helsingin kaupunki ja sen teknisestä̈ toteutuksesta vastaa Alvar Aalto -säätiö. Kilpailussa keskitytään Helsingin asumisen haasteisiin: jatkuva kasvu ja asuntojen kysyntä luovat paineet tehostetulle asuntorakentamiselle, jossa asumisen laatu uhkaa jäädä teknisten ja taloudellisten reunaehtojen varjoon. Myös yhteiskunnalliset muutokset, erilaiset elämäntyylit ja perhemuodot sekä uudet rakentamisen tekniikat vaikuttavat tulevaisuuden asumisen ratkaisuihin. Suunnittelukilpailussa on kaksi erillistä kategoriaa: asumisen kehittämisideat ja kohdekohtaiset suunnitelmat. Suunnitelmaosuudessa kilpailun tavoitteiden mukaisia ratkaisuja tulee soveltaa jollekin kolmesta eri puolella Helsinkiä sijaitsevista tonteista: Jätkäsaareen, Meri-Rastilaan ja Pohjois-Pasilaan. Kilpailun asumisen kehittämisideat -osiossa haetaan suppeampia ja käsitteellisempiä uudistusideoita asumiseen tai asuntorakentamisen kipukohtiin. Kilpailun avulla pyritään lisäämään suunnittelijoiden välistä keskustelua ja yhteisymmärrystä asumisen ja asuinrakentamisen uudistamisesta sekä hyvään asumiseen, sen laatuun ja toteutettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kilpailun kautta kutsutaan myös kaupunkilaiset mukaan keskustelemaan ja kehittämään helsinkiläistä kerrostaloasumista. Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -kilpailuun vastaanotettiin määräaikaan mennessä viime joulukuussa yhteensä 80 ehdotusta. Kohdekohtaiset suunnitelmat -kategoriaan 60: Meri-Rastilaan 26, Pohjois-Pasilaan 11, Jätkäsaareen 23 ja Asumisen kehittämisideat -kategoriaan 20 ehdotusta. Kilpailuehdotukset jon nyt julkaistu ja niihin voi tutustua kilpailun verkkosivulla KILPAILUEHDOTUKSET . Kohdekohtaiset suunnitelmat -kategoriassa on nähtävillä kustakin ehdotuksesta 3 esittelykuvaa, lyhyt selostus, sekä ehdotuksen A3-kokoiset pdf-planssit. Asumisen kehittämisideat -kategoriassa on kustakin ehdotuksesta lyhyt selostus ja A3-kokoiset pdf-planssit. Kilpailun palkintolautakunta vastaa ehdotusten arvioinnista. Palkintolautakuntaan kuuluu yhdeksän molempia kategorioita arvioivaa jäsentä, sekä lisäksi kunkin kohdetontin asiantuntijat, jotka osallistuvat vain oman kohteensa suunnitelmaehdotusten arviointiin. Palkintolautakuntaa avustaa arvioinnissa sihteeri ja mahdolliset ulkopuoliset asiantuntijat. Kilpailu pyritään ratkaisemaan kevään 2019 aikana.

Kallahdenniemen luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan liittyvät työt aloitetaan alkuvuodesta 2019. Metsiköitä hoidetaan etupäässä poistamalla huonokuntoisia puita, harventamalla tiheimpiä metsän osia sekä kehittämällä taimiryhmistä edelleen uusia puusukupolvia. Lisäksi poistetaan vaaraa aiheuttavia puita sekä maisemaa peittävää vesakkoa erityisesti pihojen ja kulkureittien lähistöltä. Työt perustuvat hyväksyttyyn Kallahden hoito- ja kehittämissuunnitelmaan 2013 ja siihen liittyvään päivitettyyn Kallahden luonnonhoidon toteutussuunnitelmaan 2018–2023 . Luonnonhoidon tavoitteena on pitää metsiköt mahdollisimman monimuotoisina ja puustoltaan elinvoimaisina ulkoilualueina. Reittien varsilla ja pihojen läheisyydessä kiinnitetään erityistä huomiota asukkaiden ja ulkoilijoiden turvallisuuteen ja viihtyvyyteen. Helsingin kaupunki on sitoutunut noudattamaan toimenpiteissään luonnonhoidon linjauksen ja luonnon monimuotoisuus -ohjelman pääperiaatteita. Osa suunnittelualueesta jää kokonaan luonnontilaan. Lisäksi osa asutuksesta ja kulkureiteistä kauempana sijaitsevista metsän osista säilyy luonnontilassa. Myös luonnon arvokohteet säilyvät koskemattomina ja osaa hoidetaan arvokkaiden ominaispiirteiden vaatimalla tavalla. Metsiin jätetään kaiken ikäisiä puita ja myös eriasteista lahopuuta. Tiheiköitä ja pensaita säästetään eläinten piilopaikoiksi sekä maisemaa monipuolistamaan. Lintujen pesintäkaudella 1.4.–31.7. ei tehdä harvennus- eikä pienaukkohakkuita. Työn johto: vastaava luontomestari Kari Vuosalmi Helsingin kaupungin Stara puh. 09 310 788 04 Töiden tilaus ja työn valvonta: metsävastaava Vesa Koskikallio kaupunkiympäristön toimiala puh. 09 310 38452 Suunnittelu: metsäsuunnittelija Antti Siuruainen kaupunkiympäristön toimiala puh. 09 310 752 52 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@hel.fi