Uutiset Kaupunginosan uutisia Vuosaari kesällä

Vuosaari kesällä

"Vuosaaressa voi uida ja ottaa aurinkoa, ulkoilla Uutelan upeissa maisemissa, syödä jätskiä Aurinkolahden rantabulevardilla", näin vastasi Satu kesäkyselyyn. Tommi puolestaan käy kirjastossa päivittäin lukemassa lehdet ja katsomassa sähköpostin. 

Vuosaari on varsinainen kesäkaupunginosa. Uimarannat, kalapaikat, saaret, puistot, luonnonsuojelualueet piristävät ja rentouttavat mieltä. Kahviloissa ja ravintoissa on terasseja. Meri ja veneily. Nuorisoasiainkeskuksen Kesärannassa on ohjelmaa 9-17-vuotiaille. Leikkipuistoissa perheen pienemmille. Tätä sivustoa päivitetään vuosaarelaisten antamien vinkkien perusteella. Lähetä oma vihjeesi: siku.jyrkanne@vuosaari.fi

Saaret Vuosaaren edustalla

 

Vuosaaren edustalla on lähes 30 saarta. Vuosaaresta Kalkkihiekantorilta pääsee Kaunissaareen vuoroveneellä.

 

Useissa saarissa on vanhaa rakennuskantaa, koska saaret ovat olleet iät ja ajat kalastajien tukikohtia. 1880-luvulla kesäasukkaat löysivät saaret ja alkoi vilkas huvilarakentamiskausi.  

 

 

 

Kuvateksti: Edessä vasemmalla Pikku Leikosaari, oikealla Iso Leikosaari, niiden välissä Santinen.  Kuva: kaupunkimittaus.

 

Malkasaari. Ramsinniemen ja Kallvikin niemen välissä sijaitseva Malkasaari on pidetty retkeilypaikka. Sinne voi leiriytyä vain liikuntaviraston luvalla. Saaressa on komeita mäntyjä.

 

Iso Iiluoto. Saari on Helsingin kaupungin henkilökunnan virkistyskäytössä. Samaan saariryhmään kuuluvat myös Läntinen ja Itäinen Iiluoto. Näistä itään sijaitsee Ahvensaari.

 

Kivisaari. Saaren kaunis päärakennus on suojeltu. Kivisaari ja Karhusaari on yhdistetty toisiinsa sillalla.Saaret ovat Helsingin evankelisluterilaisen seurakunnan kesä- ja leirikeskuksena.

 

Iso Villasaari. Saaren erikoisuutena on hyvin säilynyt kalastajatorppa pihapiireineen. Huvila-asutuksen aikana 1910-luvulla saareen rakennettiin kaksikerroksinen rapattu huvila ja saunarakennus.

 

Satamasaari. Saari on toiminut 1200-luvulla ruotsalaisten siirtolaisten satamana. Viime vuosina se on tunnettu pienten kesämökkien yhteisöstään.

 

Iso Leikosaari. Alun perin saaren nimi tarkoittaa ruumissaarta. (Likholm) Saaren lähellä hukkuneita ihmisiä on haudattu saareen. Saari on seurakunnan käytössä.

 

Pikku-Leikosaari. Laakeita kallioita, mäntyjä ja tuulisia oloja. Auringonpalvojat ja meriluonnon ihailijat ovat löytäneet saaren.  Saarta hallitsee Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry.

 

Santinen. Hyvien kalavesien ääreen rakensi jo aikanaan paroni von Platen kalamajan. Kalamajan lisäksi on säilynyt osa ulkorakennuksista.

 

 

Kuvateksti yläkuvaan Edessä Iso Villasaari, sen takana Karhusaari ja Kivisaari, kuvan keskellä Satamasaari. Kuva: kaupunkimittaus.

 

 

 

Edessä keskellä Neitsytsaaret, takana vasemmalla Kalliosaari, oikealla laidassa Kallahden niemen kärki.  Kuva:kaupunkimittaus.

 

Hattusaari. Retkeilysaari, vaikkakaan ei vuoroveneliikennettä. Kaupunki on järjestänyt grillipaikan ja käymälän.

 

Pihlajaluoto. Hyvän retkeilysaaren maineessa. Kaupunki on järjestänyt avogrillin, puuvajan ja käymälän. Veneitä varten kiinnitysrenkaita.

 

Neitsytsaaret. Itäinen saari on yksityiskäytössä eikä sinne voi nousta maihin. Läntisessä saaressa on keittiökatos, jätehuolto ja veneenkiinnitysrenkaita.

 

Huomenlahja. On luonnonkaunis saari, mutta siellä ei ole palveluja. Sijaitsee lähellä Skatan niemeä.

 

Kalliosaari. Saaren huipulta on hyvät näköalat Kallahdelle ja lähisaariin. Suosittu retkeilysaari. Korkeimman kallion lakialue kohoaa 19 metriä meren pinnan yläpuolelle. Pohjoisrannalle voivat rantautua purje- ja moottoriveneet.  Melojat tekevät mielellään retkiä saareen. Kaupunki on rakentanut useita grillikatoksia. Länsirannalla on uimapaikka. Saarta hallitsee Uudenmaan virkistysalueyhdistys. Kalliosaaren vieressä on kaksi muuta pientä saarta: Prinsessa ja Voirasia.

 

 

Pikku-Niinisaari. Eteläkärki ja vesialueet ovat luonnonsuojelualueita. Saarella ei ole palveluja, mutta se on eräänlainen ulkomuseo. Siellä voi nähdä kaikki alueet kalastajamökeistä huvila-asumiseen.

 

Kalkkisaari.  Saarelta on kaivettu kalkkia vuosisatojen ajan. Kaivaukset ovat yhä näkyvissä. (Saarten tiedot perustuvat liikuntaviraston esitteisiin ja Pertti Lammen tekstiin Vuosaari-kirjassa)

  

 

 

Urheilukentällä kannattaa käydä kannustamassa kaupunginosan oma joukkue menestykseen.  http://www.fcviikingit.com/

 

 

Terassit löytyvät ainakin seuraavista kahviloista ja ravintoloista Maininki, Solvik, Loiste, Cafe Seaside,  Vuosaaren urheilukalastajien Kampela, kahvila Ullas, Rastilan kartano, hotelli Vuoranta, RossoFregatissa, laivaravintola Marival, Kallvikin niemen kioski-kahvila, Cafe Pokkari, Vuosaaren pizza-kebab ja Hangout.

 

Uimarantoja ja uimavalvojat löytyvät Kallahden niemestä,  Kallahden kainalosta, Aurinkolahdesta ja Rastilasta. Rastila Camping alueen rannassa voi uida ja saunoa.

 

Puistojumppaa järjestää Saseka-talo. Aerobic-jumpat pidetään säiden salliessa Mustakivenpuistossa tiistaisin ja torstaisin klo 18.30-19.30. Oma alustat mukaan.

  

Puistoissa on tarjolla sekä järjestettyä ohjelmaa, tilaisuuksia ja tapahtumia niin pikkulapsille, koululaisille kuin aikuisillekin että mahdollisuus omaehtoiseen toimintaa. Puistojen piha-alueet on kaikkien asukkaiden käytössä. Pikkulapset ja koululaiset voivat leikki, palat ja harrastaa erilaista liikuntaa. Puistojen aukioloaikoina on leluja lasten käytössä. Suurin osa toiminnasta tapahtuu syys-kevätkauden aikana. Kesäisin on vähemmän viikoittaisia ohjelmia ja tapahtumia

 

Vuosaaren leikkipuistot ovat:

 

Haruspuisto

 

Lohikäärmepuisto

 

Omenamäenpuisto

 

Mustakivenpuisto

 

Kajuutta

 

 

Punakivenpuisto on ruusupuisto
Alueella on yliopiston ruusujalostusohjelman koeruusuja sekä juhannusruusuja ja erivärisiä tarhapimpinellaruusuja. Paras kukinta-aika on juhannuksen molemmin puolin. Punakivenpuistossa on myös rakennettuja niittyjä, ketoja ja haka.

·                            Rastilan kartano (kartanopuisto)

·                            Nordsjön kartano (kartanopuisto)

·                            Mustankivenpuisto

·                            Ilveskorvenpuisto

Vuosaaressa on 12 luonnonsuojelualuetta Helsingin 40:sta luonnonsuojelualueesta.

1) Kallahdenharju sijaitsee Kallahdenniemen tyvessä ja se tunnetaan nimellä "Etelä-Suomen Punkaharju". Se rauhoitettiin vuonna 1973. Harju kuuluu valtakunnalliseen harjujen suojeluohjelmaan ainoana Helsingin alueena.

2) Mustavuoren lehto on tunnettu harvinaisista kasveistaan ja Porvarinlahden suojelualue linnuistaan. Tämä luonnonsuojelualue jää suursataman kainaloon.

3) Kivisaaren luodot  ja luotoja ympäröivä vesialue sai rauhoituspäätöksen viimeksi vuonna 1995. Päätöksen perusteena oli erityisesti alueen linnusto. Kokonaisuus muodostuu neljästä pienestä luodosta ja niistä ympäröivistä vesialueesta.

4) Ramsinniemen lehto kuuluu valtakunnalliseen  lehtojensuojeluohjelmaan. Lehto sijaitsee alueen päätien ja Vartiokylänlahden välissä ja se on pinta-alaltaan noin 7 hehtaaria.

5) Kallahden rantaniitty sijaitsee Kallahdenniemen eteläkärjessä yleisen uimarannan vieressä. Se suojeltiin niityn ja kasvillisuuden perusteella vuonna 1993. Alue on entistä merenpohjaa, sillä niitty on muodostunut vähitellen nimen ja viereisen Kuningatar-saaren välille maan kohoamisen ansiosta. Niityn ekologia muuttuu koko ajan, koska maan kohoaminen jatkuu.

6) Pikku Niinisaaren rantaniitty vesialueineen sijaitsee lähellä Sipoon rajaa, Vuosaaren kaakkoispuolella. Vanhan huvilasaaren eteläranta on kasvustoltaan rehevä toisin kuin niemi, joka on tuulien ja aallokon armoilla.

7) Rastilan neva rauhoitettiin vuonna 1995 suotyypin ja kasvillisuuden takia. Alue sijaitsee Ramsinniementien ja Vuorannan kurssikeskuksen välissä. Helsingin soiden joukossa se on sikäli erikoinen, että siinä on hyvin ravinteikkaita osia. Keskusta on ihan avointa nevaa ja reunat ovat soistunutta kangaskorpea.

8) Prinsessa sijaitsee Kallahden selällä Kallahden harjujakson vieressä. Alue on 0,72 hehtaarin kokoinen, josta maata on  0,14 hehtaaria.

9) Kalliosaarenluoto sijaitsee Vuosaarenselän eteläosassa. Alueen linnusto on merkittävä. Linnusto olikin alueen rauhoituspäätöksen perusteena vuonna 2002.

10) Kallioluoto myös merkittävä lintujen pesimäpaikka. Luoto sijaitsee Kalliosaaren eteläpuolella.

11) Loppikari on kolmas lintujen pesimäsaarena vuonna 2002 rauhoitettu luoto.

12) Särkkäniemen luonnonsuojelualue rauhoitettiin vuonna 1993. Suojelun perusteita olivat merenrantaniittyjen ja ainutlaatuisten laguunilahtien säilyttäminen. Sammakot kerääntyvät keväisin laguuneille kutemaan sadoittain, jolloin kurnutus kuuluu kauas. Myös hyönteisten harrastajat löytävät sieltä paljon tutkittavaa.

 

Venepaikkoja Vuosaaressa on 1 900 ja venekerhoja 9.  Venesatamat ovat ainakin Aurinkolahden, Pikku-Kallahti, Meri-Rastilan, Kalkkihiekantorin, Pursilahden allas, Vuosaarenlahti.

Vuosaaren golfkenttä on 50 hehtaarin suuruinen, 18 reikäinen ja championship-kriteerit täyttävä, links-tyyppinen kenttä.