Vuosaarenhuippu on Vuosaaren omaperäisimpiä nähtävyyksiä. Siinä on ollut ideana muokata entisestä kaatopaikka- ja maantäyttöalueesta ainutlaatuinen ja mahdollisimman luonnonmukainen kooste eri elinympäristöistä. Huipulta löytyy mm. saarnilehto, pähkinärinne, saniaislehto, paahdealue, sola, rauniopiha, luonnonruusupolut, herukkalehtoa ja kanerva-katajanummi.
Maisemoinnissa on huomioitu kasvien ohella myös eläinten elinolosuhteet. Huipulla viihtyvät eri lajit nisäkkäistä matelijoihin ja hyönteisiin. Alue on kiinnostava myös lintubongareille ja luontokuvaajille.
Työmaa on ollut valtava: 35 hehtaaria maantäyttöaluetta plus 25 hehtaaria kaatopaikkaa. Vuosaarenhuippu kätkee sisäänsä miljoonia kuutioita kaupunkirakentamisesta yli jäänyttä maa-ainesta, jonka päälle on lisätty tarkoin valittuja pintamaakerroksia erilaisten kasvillisuustyyppien luomiseksi.
Kaikki Huipulla on siis muualta tuotua. Suurimmat kivet ovat peräisin Kehä III:n työmaalta, kelohonka Roihuvuoren vesitornin alta, vanhan torpan kivijalka Pihlajamäestä ja kasveja Hartwall Areenan alta.
Maisemointi-idea sai alkunsa vuonna 1996 kaupungin luontopuutarhuri Jukka Toivosen aloitteesta. Toivonen on vienyt hanketta eteenpäin vuosikymmenestä toiseen yhteistyössä kaupungin asiantuntijoiden ja ulkopuolisten konsulttien kanssa. Innovatiivinen hanke on saanut myös useita eri ympäristöjärjestöjen myöntämiä palkintoja.
Huippua on tehty jo 20 vuotta ja tämän hetken arvio sen valmistumisajankohdasta on vuosi 2021.
Jukka Toivonen on luonnonmukaisen puistorakentamisen pioneereja. 80-luvulla toimiessaan piiripuutarhurina Itä-Helsingissä hän päätti rakentaa niittyjä ja ketoja puistoihin. Yrityksen ja erehdyksen kautta Helsingin ensimmäiset uusniityt ja -kedot syntyivät Vuosaaren Punakivenpuistoon, jossa ne vielä tänäkin päivänä ilahduttavat kävijöitä.
