Vuosaaren osa-alueet ovat Keski-Vuosaari, Nordsjön kartano, Uutela, Meri-Rastila, Kallahti, Aurinkolahti, Rastila, Niinisaari ja Mustavuori. Vuosaaren kaupunginosan numero on 54. Kaupunginosajaon lisäksi kaupunki käyttää peruspiirijakoa. Siinä koko Vuosaari on yksi peruspiireistä.
Vuosaaressa (ruots. Nordsjö) asuu 37.000. Se liitettiin vuonna 1966 Helsingin maalaiskunnasta Helsinkiin. Pinta-alaltaan (15,39 km²) Vuosaari on Helsingin suurin kaupunginosa.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston sivut Vuosaaresta löydät täältä.
Keski-Vuosaari
Keski-Vuosaaressa on ollut runsaasti asutusta jo 1960-luvulta lähtien. Keski-Vuosaaren kerrostalo- ja rivitaloalue on rakennettu pääosin 1960-luvulla, arkkitehti Olof Steniuksen laatiman rakennuskaavan pohjalta.
Tiili- ja rakennuselementtitehdas Saseka käynnisti alueen kaavoituksen 1950-luvulla, kun se halusi myydä maitaan rakennusmaiksi. Merkittävin rakennuttaja oli Asuntosäästäjät-yhdistys, joka tuli tunnetuksi hartiapankkirakentamisesta ja joka rakennutti kolmeneljäsosaa Vuosaaren 1960-luvun rakennuskannasta. Alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Se koostuu kumpuilevaan maastoon väljästi rakennetuista taloryhmistä. Arkkitehtuuri on aikakaudelle tyypillistä, mutta myös vivahteikasta, sillä elementtirakentamisen monotonisuutta ei alueella esiinny. Liitetiedostona Keski-Vuosaaren rakennuskannan inventointi PDF-versiona
Keski-Vuosaaressa on yksittäisten tonttien täydennysrakentamisen lisäksi myös laajempia suunnittelukokonaisuuksia. Porslahdentien alueella rakennettiin vuosina 1999-2002 noin 1 000 asukkaan alue kerros-, rivi- ja omakotitaloja. Omenamäkeen rakennetiin puukerros- ja pientaloja. 750 asukkaan alue valmistui 2009. Muita pientaloalueita ovat 2005 valmistuntu Pienen Villasaarentien kortteli ja 500 asukkaan Kurkimoisio, jonka rakentamista ei ole vielä aloitettu.
Vuosaaren uusi keskusta kauppakeskuksineen ja metroasemineen sijaitsee Keski-Vuosaaren eteläreunassa. Uusi Vuosaaren keskustakaavasuunnitelma on valmistumassa 2009-2010. (ks. lausunnot ja kannanotot) tai Helsingin kaupunki/ksv
Kallahti
Kallahti Toinen suuri aluekokonaisuus on 1990-luvun aikana rakennettu 7 000 asukkaan Kallahti. Kallahden maapinta-ala on 1,93 km². Kallahden eteläosan asemakaava perustuu suunnittelukilpailuun, jonka voitti Arkkitehtitoimisto Raimo Teränne Oy.
Kallahti on Lontoon Thames-joen rantakortteleiden tapaan rakennettu merellinen, kaupunkimainen alue. Siinä ei ole pyrittykään perinteiseen lähiömäiseen väljyyteen kuten esimerkiksi Keski-Vuosaaressa. Alueen ominaispiirteenä ovat kaupunkimaiset kadut ja korttelit, jotka ulottuvat meren rantaan. Kallahden sydämenä on Mustakivenpuisto, jonka äärellä on koulu, päiväkoti ja nuorisotalo. Asuntoyhtiöiden yhteisesti omistamat asukastalot tarjoavat monipuolista kerhotoimintaa. Pysäköinti on keskistetty pääosin laitoksiin, joiden hallinto on yhdistetty asukastalojen kanssa.
Kallahdessa sijaitsi Vuosaaren rakennuttamisen käynnistänyt Sasekan tehdas, josta on nyt jäljellä tehtaan ruokala eli kostholli. Siitä on remontoitu alueen suosittu monitoimikeskus, Saseka-talo. Kallahden rannassa on säästetty tehtaan toiminnan muistoksi isoja betonipylväitä, joissa hiekkanosturit olivat kiinni. Hiekka nostettiin hiekkajaaloista hihnalle, joka kuljetti sen itse tehtaaseen.
Kallahden alueeseen kuuluu myös lähinnä virkistyskäytössä oleva Kallahdenniemi. Niemellä sijaitsee mm. joitakin suojeltuja luontokohteita sekä suositut uimarannat.
Kallahti on ollut tunnettu rannoistaan ja ennen kaikkea huviloistaan yli 140 vuotta. Jo 1880-luvulla luonnonkauniille alueelle alettiin rakentaa huviloita. Niitä syntyi vuoteen 1917 menssä useita kymmeniä. Tukholman saariston ja Turun Ruissalon esimerkkien mukaan alueelle muodostui varakkaampien ihmisten huvilayhteisö. Nykyään Kallahdessa on monia suojeltuja ja kunnostettuja huviloita. Kallahden niemen tyven itäpuolella on punainen Ullaksen huvila (kahvila Villa Ullas), joka on rakennettu 1850-luvulla. Huvilan mukaan on nimetty alueen oma viheralue, Ullaksen puisto. Se on tunnettu talvisodan muistolaatastaan. Täältä toimi osa Lentolaivue 36:n Blackburn Ripon vesitasoista. Ne suorittivat talvisodan alussa Kallahdesta tiedustelu- ja pommituslentoja etsien erityisesti sukellusveneitä Itämereltä.
Meri-Rastila
Meri-Rastila on rakennettu pääosin 1990-luvun alkupuolella; sitä ennen alue oli ulkoilu- ja huvila-aluetta. Vanhastaan Meri-Rastila on kuulunut Rastbölen kartanon alueeseen; vielä 1980-luvulla sitä kutsuttiin yleisesti Rastilaksi.
Alue on Kallahtea väljemmin rakennettu, virkistysalueiden ympäröimä kerros- ja pientalotaloalue, jossa asuu noin 5 000 asukasta. Rakennukset ovat pääasiassa kolmekerroksisia; Meri-Rastilan tien alkupäässä on muutamia korkeampia taloja ja Ramsinniementien varrella on pientaloalue.
Meri-Rastila rajoittuu maantieteellisesti pohjoisessa Vuotiehen ja metrorataan, lännessä Vartiokylänlahteen ja idässä Kallahden alueeseen.
Meri-Rastilan etelärantaan rakennetaan Ramsinrannan pientaloaluetta kolmessa vaiheessa noin 800 asukkaalle. Rakentaminen on alkanut vuonna 2002. Tiivis ja matala kaupunkirakenne muodostuu erilaisista talotyypeistä pienkerrostalosta omakotitaloon. Rantaan on rakennettu kiinteistöjen saunoja ja melontakeskus.
Meri-Rastilan eteläosassa on metsäinen Ramsinniemi. Sen tyvessä oli mahdollisesti laivatelakka jo lähes 500 vuotta sitten. Kuninkaallinen laivatelakka (Norsö Bankstad) toimi 1500-luvun lopulla Vuosaaressa, mutta sen tarkka sijainti on edelleen arvoitus. Se toimi mahdollisesti aina 1600-luvun alkuvuosiin asti. Ramsinniemestä tuli huvila-aluetta noin 100 vuotta sitten. Vuosaaren seurakunnan päiväleirikeskuksen Merihiekan eli entisen Villa Procopén alueella on vuosikymmenien aikana järjestetty satoja leirejä ja kursseja. Kaunis vanha huvila on peräisin 1900-luvun alusta. Seurakunta osti paikan 1960-luvulla. Niemellä on myös Suomen Pankin huvila-alue sekä Lars Sonckin suunnittelema Villa Ramshyttan aivan niemen kärjessä. Pikku-Kortlahdessa on Stora Enson edustuskiinteistö. Sen paviljonki on Alvar Aallon suunnittelema.
Kauniilla Ramsinniemellä on suojeltu kaksi lehtoa ja suoaluetta. Koivunokan avoin merenranta on luokiteltu arvokkaaksi luontokohteeksi monipuolisen kasvistonsa takia. Luonnon ihailijoita varten on tehty omia polkuja. Niemen rantoja pitkin kulkee polku tai kevyen liikenteen väylä, kuten lähes kaikkialla Vuosaaressa, joten hienoja rantoja voi käydä ihailemassa kuka tahansa. Rahakirstun saari on miltei kiinni niemen kärjessä, mutta sinne ei retkeilijöillä ole pääsyä. Meri-Rastilan ulkoilualue on aina ollut oivallinen marja- ja sienialue. Alueella käykin kaikkina vuodenaikoina runsaasti lenkkeilijöitä ja luonnonystäviä.
Meri-Rastilan puolella on parikin erikoista luontoaluetta. Kallioisen ja kivisen maaston keskellä lahteen viettävässä rinteessä on korpimainen laakso, jonka läpi virtaa viehättävä puro. Samoilla tienoilla on Helsingin seudulla harvinainen kallioneva ja vanhoille asukkaille tuttu tarinapuu. Lähempänä Vuotietä näkyy mahtavia siirtolohkareita ja niiden vieressä on korkealla kalliolla vaikuttava noin 8000 vuotta vanha muinaisranta eli ”pirunpelto”.
Rastila
Rastila on pientalovaltainen kaupunginosa ja sen maapinta-ala on 1,09 km².
Rastilan eli Rastbölen tila syntyi tavallaan jo keskiajalla; aluksi alueella oli pieni Rassböle-niminen kylä. Rassbölen ratsutila muodostui 1600-luvulla ja se hallitsi alueen elämää vuosisatoja. Rastilan kartanon maat ulottuivat Broändaan saakka ja sieltä aina Ramsinniemeen asti sisältäen koko nykyisen Meri-Rastilan sekä läntisimman puoliskon nykyisestä Rastilan osa-alueesta. Näin jatkui aina vuoteen 1951, jolloin Helsingin kaupunki osti Rastbölen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Rakentamisen tieltä ovat hävinneet useimmat kartanon monista rakennuksista. Kartanon viimeinen päärakennus, viljamakasiini ja tilanhoitajan rakennus ovat säilyneet. Päärakennus on 1800-luvulta.
Rastilan metroasema avattiin syksyllä 1998. Vilkas asema palvelee Rastilankalliota, Rastilaa ja Meri-Rastilaa. Metroaseman laiturihallissa on taiteilija Timo Heinon 16 teräslevystä koostuva teos Nonstop.
Rastilassa sijaitsee Helsingin ainoa leirintäalue. Kaupungin omistama leirintäalue on yksi Suomen vilkkaimmista, ja siellä yöpyy matkailijoita joka puolelta maailmaa.
Rastilan eteläreunaa on täydennetty vuosina 1998-2002 rakentamalla metroaseman ja leirintäalueen viereen tiivis kerrostaloalue, noin 2000 asukkaan Rastilankallio. Alueen erityispiirteitä ovat kerrostalojen lomaan sovitetut rivitalot ja asuntoihin liittyvät työtilat. Metroaseman vieressä on toimitilatontteja muun muassa hotellia varten.
Rastilassa on myös suosittu uimaranta, joka sijaitsee leirintäalueen vieressä Vartiokylänlahden rannalla. Läheisten asuinalueiden ja metroaseman ansiosta pieni hiekkaranta on aurinkoisina kesäpäivinä yleensä täynnä ihmisiä. Lisäksi rannassa on Vuosaareen ainoa talviuintipaikka saunoineen. (liikuntavirasto)
Aurinkolahti
Aurinkolahti sijaitsee meren rannalla Vuosaaren keskustasta kaakkoon. Aurinkolahden länsipuolella on Kallahden alue.Alueen ja merenlahden alkuperäinen nimi on Mustalahti.
Aurinkolahden kerros- ja pientaloalueen rakentaminen aloitettiin vuonna 2000 ja se jatkuu edelleen. Valmistuessaan alueella tulee olemaan asukkaita noin 7000. Tavoitteena on ollut tehdä alueelle runsaasti korkeatasoisia omistusasuntoja ja näin osaltaan tasapainottaa Vuosaaren asuntorakennetta ja nostaa kaupunginosan imagoa. Lisäksi rannan ja talojen väliin on rakennettu rantabulevardi, hiekkarantoineen ja pienvenesatamineen. Alueen valttina onkin kaupunkimainan asuminen aivan meren äärellä. Kuusisataa metriä pitkälle (Helsingin pisin) hiekkarannelle on lähitaloista todella lyhyt matka. Rantabulevardi hiekkarantoineen tuokin mieleen etelän lomakaupungit. Alueen kadunnimet ovat nimetty auringon, sään, ruusujen ja vanhojen huviloiden mukaan. Nekin tuntuvat viestivän, miten hyvä on asua juuri tällä alueella. Toisaalta rakentamista on kritisoitu mm. siksi, että talojen alle jäi arvokasta merenranta-aluetta.
Aurinkolahdesta itään ja kaakkoon sijaitsee Uutelan niemi ja sen laaja ulkoilupuisto. Uutelan ja Aurinkolahden väliin rakennetaan kanava, joka on myös ollut kiistelty hanke, mm. kalliin hintansa ja ympäristövaikutustensa vuoksi. Aurinkolahteen lukeutuu myös Kanava-alue, aina Gustav Pauligin katuun saakka sekä tuleva ”Kahvikortteli”. (ksv)
Uutela
Uutela on ulkoilupuisto Vuosaaressa, Itä-Helsingissä. Alue sijaitsee Vuosaaren kaakkoisnurkassa, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Uutela on Helsingin tärkeimpiä yhtenäisiä luonnontilaisia virkistysalueita, joka on hyvien liikenneyhteyksien (mm. metron) ansiosta suosittu ulkoilukohde kauempanakin asuvien keskuudessa.
Uutelan läpi kulkee noin neljä kilometriä pitkä luontopolku, jonka varrella on muun muassa hyvin monipuolista kasvillisuutta ja maastoa: rantakallioita, erilaisia metsätyyppejä, niittyjä ja lehmien laitumia sekä Särkkäniemen luonnonsuojelualue, jossa on mm. harvinaisia laguuneja ja rantaniityt.
Vuosaaren ilmakuva
